› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,261 - 4,270 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 426 427 428 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 30.11.2022, 20:17

    Linkki: https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/2018/12/07/vesistoihin-tulee-valuma-alueilta-myos-hiilikuormitusta/

    Linkistä: Veden mukana liikkuva hiili voi olla liuennutta orgaanista hiiltä (DOC) tai kiintoainekseen sitoutunutta partikkelimaista hiiltä.

    Veteen siis liukenee hiiltä. Veden mukana kulkeutuva kiintoaine on biomassaa, joka sisältää myös hiiltä mutta, kun se jää vesistön pohjaan sen hiili ei purkaudu.

    Kurki 30.11.2022, 21:39

    Olen yrittänyt lähettää tätä ja monta muutakin kommenttia.

    Luontopaneeli: ”Koko tämän lain lähtökohta oli, että uhanalaisille luontotyypeille pitäisi saada samaa suojaa kuin uhanalaisille lajeille.”

    Ompa taas Hesari lainannut siantuntijaa Luontopaneelia.
    Suomessa on olemassa jo luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille oma suojeluohjelma Natura alueet, joita on 0,5 milj.hehtaaria. Kaiken kaikkiaan Suomessa on 3,0 milj.ha suojelualueita ja Unionin tiukasti suojelluista alueista puolet. Eikö se riitä? Onhan tämä aivan järjetöntä.
    Lainaus netistä:
    ””Natura 2000 -alueiden verkosto suojelee luontotyyppejä ja lajeja. Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.””

    Tänne Hesarin kommentteihin: Ei onnistu. Pitää yrittää huomenna uudelleen.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009235144.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2022, 21:50

    Samoista luontodirektiivin luontotyypeistä puhutaan koko ajan, mutta ls-lain laatijat olisivat halunneet niille tiukempaa suojelua, ja näitä pienialaisia kohteitahan sinne lakiin lisättiinkin. Ihan tarkkaa tulkintaa ei lehtijuttujen perusteella saa siitä olisiko ls-laki ehdotetussa muodossa aiheuttanut uhkaa laajojen alueiden (metsäluontotyyppien) suojelulle korvauksetta, mutta varmaan on varminta että sellaista uhkaa ei tullut. Luontotyyppien pinta-alaa ja laatua päästään parantamaan ennallistamisella sen mukaan kuin intoa ja varoja riittää. Ei siihen ls-lakia ohjaamaan tarvita.

    Muita uhkia kuitenkin riittää, kuten se että taksonomiassa joudutaan todennäköisesti olemaan mukana ja sieltä valuu metsiin entistä tiukempaa sääntelyä. Erikoiseksi on touhu mennyt… Kuinkas kauan tämän komission kausi vielä mahtaa jatkua?

    Kurki 30.11.2022, 22:40

    Yksityisten metsänomistajien ei ole pakko soveltaa taksonomian kriteereja omissa metsissään. Velvoite on teoriassa vain suurilla metsäalan yrityksillä, mutta on mahdollista, että se valuu tuotantoketjussa pienemmille yrityksille ja aina metsänomistajille saakka.

    Tässä taksonomia, johon Ville Niinistö purki pettymystään ” Riskit toteutuivat”.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/56a64427-f5b2-490f-bf95-d14956ee2ba6

    Tomperi 1.12.2022, 01:31

    ”1950-luvulla alakanut metsien kasvu hyytyy pitkäksi aikaa ja uhkaa vied pohjan ilmastotavotteilta, hakkaamme tai emme , entiseen ei ole paluuta”

     

    Aikatavalla eroaa ylellä olevan jutun asiapitoisuusuus metsälehden keskustelupalstalla olevien asintuntijoiden tiedoista. Luken tutkijoita äänessä.

     

    https://yle.fi/a/3-12654749?utm_medium=social&utm_source

     

    Kurki 1.12.2022, 09:03

    Sen verran selvisi, kun tutustuin tutkimukseen, tästä Luken tutkimuksesta ”typpi- ja fosforipäästöt ojitusalueilta valtavasti lisääntyneet”, että ei siinä ollut huomioitu ilmasta tulevaa typpilaskeumaa 3..4 kg/ha. Ojitusalueiden typpipäästöt olivat 1,9 kh/ha eli ojitukset puhdistavat eivät lisää typpipäästöjä vesistöihin. Typpi kuluu tietenkin metsien kasvaessa.

    Ajankohtaa ihmettelen, miksi tutkimus nyt ujutettiin tiedoksi, kun joka tuutista tulee ylistystä jatkuvalle kasvatukselle ja ennallistamiselle, uhkakuvia turvemaiden päästöistä, ojat tukittava, momimuotoisuus romahtaa, jajikato uhkaa, lahopuuta vähän.

    Onko Lukesta tullut Luontojärjestö?

    Petkeles Petkeles 1.12.2022, 09:11

    ”eli ojitukset puhdistavat eivät lisää typpipäästöjä vesistöihin”

    Totta.

    ”Onko Lukesta tullut Luontojärjestö?”

    On.

    ”Aikatavalla eroaa ylellä olevan jutun asiapitoisuusuus metsälehden keskustelupalstalla olevien asintuntijoiden tiedoista. Luken tutkijoita äänessä.”

    No kuis se ny tollai?

    Perassic Park Perassic Park 2.12.2022, 09:27

    Aiheeseen liittyvä mielestäni  laadukas puheenvuoro Uusi Suomi Puheenvuoro -osiossa:

    Metsätkö päästölähde – miten ihmeessä? | Uusi Suomi Puheenvuoro

     

     

    Kurki 2.12.2022, 09:43

    Metsätalousmaallikkona yritin selvittää asiaa itselleni rautalangasta taivuttaen. Laitan pohdintani tuotokset tänne paremmin asioista selvillä olevien viisaiden – ei viisastelijoiden – syynättäväksi. Korjataan tarvittaessa.

    Näinhän se on, että metsät ovat edelleen CO2-nielu. Viime vuodelta minun laskelmien mukaan n. -30 Mtn, hakkuusäästön 11,5 milj.m3 mukaan laskettuna.

    Mutta eipä Lukestataan ole ollut korjaanaan luntojärjestöjen levittämää valhetta. Metsämaalikoiden se pitää tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2022, 10:45

    Kiitos Perassic. Minäpä käyn US:ssa kommentoimassa ja vinkkaan tämän ketjun.

Esillä 10 vastausta, 4,261 - 4,270 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 426 427 428 … 646 647 648