Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Timppa

    Lukehan ei ole palstapoliisi ja on varmaan laitoksen arvaovallan kannalta hyvä,. ettei jokaiseen risahdukseen reagoi.  Ongelma on media, joka hyväksyy luontojärjestöjen kannat sellaiseenaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken kädet ovat sidotut siihen mitä raportointiohjeita YK:n ilmastosopimus vaatii käyttämään. Esimerkiksi luonnonsoiden hiilensidontaa ei voida lisätä nieluihin. Myöskään ei voida raportoida huonosti tunnettuja nieluja ja päästöjä. Myös eri maiden verrattavuus keskenään pitää säilyttää.

    Kurki

    Ei kai Lukea voi sensuroida julkaisemasta tutkimuksiaan päästöista tai nieluista, että vain niitä päästöjä ja neiluja on olemassa, jotka YKn ilmastosopimus hyväksyy.

    Tästä Ilvesniemen tutkimuksesta ovat  lukelaisetkin olleet eri mieltä.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Scientist Scientist

    On varmasti mahdollista raportoida kahdet eri tavoin lasketut nieluarviot. YKn laskentasääntöjen mukaiset ja vielä lähempänä todellisuutta olevat. Pitää vain tuoda selvästi esiin mistä luvuista on kyse. Luonnonsoiden sitoma hiili pitäisi laskea mukaan, lasketaanhan metsien luontainen poistumakin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä näin Scientist, mutta jos raportoidaan soihin sidottu hiili, pitää raportoida myös niiden päästämä metaani. Huomaa Scientist myös että tuossa puhutaan kahdesta eri asiasta: luonnonsuot eivät kuulu raportoinnin piirissä oleviin maankäyttöluokkiin, mutta metsämaan maankäyttöluokka, jossa metsien luonnonpoistuma tapahtuu, sensijaan kuuluu.

    Kurki voisi tehdä vaihtoehtoisen hiilinielulaskelman Suomelle niin että käyttäisi biomassakertoimia. Tarkoitan jakoa runkopuuhun ja muuhun biomassaan. Vai menisikö tämä jo lähelle sitä minkä khk-inventaario jo tuottaa?

    Osuudet vaihtelevat puuston rakenteen ja iän mukaan, mutta osapuilleen puolet biomassasta (50 %) olisi runkopuuta, ja toinen puoli juuristoa (n. 35 %) ja latvusta (n. 25 %). Puhutaan siis elävän biomassan muutoksista, kun lasketaan vuotuisia hiilinieluja ja poistumia. Jako maanpinnan tason mukaan (40/60) johtaa ehkä aivan oikeaan suuruusluokkaan nieluissa, mutta hämärtää sitä kuvaa mistä hiili tulee ja minne se menee: elävästä biomassasta kuolleeseen.

    Kun Kurki lasket metaanin päästöjä, voit halutessasi käyttää Suoseuran sivustolla julkaistuja eri ojittamattomien suotyyppien arvioituja päästöjä ja tyyppien pinta-aloja jos haluat tarkentaa arviota. Ilmaston muuttuessa on arveltu soiden yleisesti kuivuvan, mikä tarkoittaisi metaanipäästöjen alentumista, mutta ennuste on vielä epävarma, kun ei tiedetä miten kosteusolot muuttuvat.

    Kurki

    Kyllä näin Scientist, mutta jos raportoidaan soihin sidottu hiili, pitää raportoida myös niiden päästämä metaani.

    Miten saataisiin metaani mukaan laskelmiin ennallistetuilla soilla?

    Tässä kuva vetisetä ennallistetusta kohteesta, josta metaanipäästöt ovat suurimmat ja 20 ensimmäistä vuotta 2-kertaiset jopa 25 ekv-tn/ha/v luonnon soihin nähden. Samalla on aiheutettu metsäkatoa 63500 ha verran. Jos olisi pidetty ojat kunnossa metaanipäästöjä ei olisi tullut ja hiilensidonta olisi jatkunut lähes luonnon suon tahtiin.

    Metsäkadosta Suomelle lasketaan 3,5 Mtn päästö , joka tulee keskimääräisestä 14 000 ha vuotuisesta metsäkadosta.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/1ebc3a28-0182-4b43-98c0-3d68310b0264

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metaani saadaan mukaan jos ja kun siitä on riittävästi tutkimustietoa.

    Kunnostusojituskelvottomissa ennallistuvissa ja ennallistettavissa voisi olla jokin osuus puuta tuottaviakin, mutta kunnostusojitusinvestoinnille pitäisi ehkä saada muutakin tuottoa kuin hiilen sidonta ja metaanipäästöjen ehkäisy. Metsäkatoa ei saisi lisätä ennallistamalla juuri tuon takia kun niistä lasketaan hirmuiset päästöt.

    Kurki

    Kunnostusojituskelvottomat suot voisi tuhkalannoituksella laittaa metsää kasvamaan, kun sen kesto on lähes koko kiertoajan 40 vuotta. Siinä valtio voisi maksaa ainakin osan kustannukista. Viime vuonna lannoitettiin 75 000 ha.

    Kierrätyslannoitteet metsiin voisivat olla uusi lannoite tuhkalannoitteiden lisäksi.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a94eecd3-1714-4d9f-8c4c-a768cb1773f0

    Tässä puhutaan jopa 150 000 ha vuotuisista lannoituksista.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/37710fe1-1900-42e2-a399-20b13264bcf7

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”kunnostusojitusten seurauksena suometsät voivat muuttua hiilinieluista voimakkaaksi päästölähteeksi”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009239285.html

    Tuohon lauseeseen tartuin ja pyysin korjausta. Kyllähän päästöt kasvavat tai ainakin hiilinielut hiipuvat myös siinä tapauksessa että ei tehdä tarpeellista kunnostusojitusta ja puut kituvat. Sitä paitsi eihän nykyisissä kunnostusojitusohjeissa enää suositella syviä ojia vaan järkevää kuivavaraa joka on 30-40 cm.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yritin kaivaa taustamuistiosta mistä tuo paheksumani lause voisi olla peräisin. Sitä en löytänyt mutta jotain sen tapaista kuitenkin, eli lainaus alla (s. 48 linkin raportissa). Eli kun pohjaveden pinta laskee niin hiilipäästö hajoavasta turpeesta tietenkin kasvaa.

    ”Kunnostusojituksen ilmastovaikutuksista ei ole tutkimuksia, mutta vaikutuksia voidaan arvioida vedenpinnan muutosten avulla (Heiskanen ym. 2020). Vedenpinnan tason muutokset heijastuvat melko suoraan turpeen hajoamiseen ja maaperän hiilidioksidipäästöihin. Kun ojitus laskee vedenpintaa, turpeen hajoamisesta johtuvat hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti varsinkin rehevillä paksuturpeisilla kasvupaikoilla (Kuva 2, Lähde: Ojanen ym. (2020a).

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551735/luke-luobio_21_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y

     

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 6,475)