Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    Puhuin vain puista metsissä. Tutustu valtakunnan metsien inventointeihin , joita tehty jo noin 100 vuotta. Maaperän suhteen tiedot ovat epämääräisempiä, mutta kyllä 100 vuoden aikajänteellä sekin on nielun puolella. Ei tämä mikään uskon asia ole.

    Timppa

    Tässä lyhyt yhteenveto maapallon hiilitaseesta:

    Kirjoittajakin oli huolissaan lahopuun määrästä, mikä on yleinen valitusaihe

    Kivihiilikaudella kasvoi vain ruohovartisia kasveja kuten jättiläiskortteita tai -saniaisia. Lahottasienet puuttuivat, minkä seurauksena kuolleet kasvinosat kasaantuivat valtaviksi esiintymiksi, joita nyt kutsumme kivihiileksi.

    Kun ilmakehän hiilestä suuri osa päätynyt noihin kivihiiliesiintymiin, niin maapallo siirtyi uuteen ”moodiin”. Tulivat puut ja niiden kanssa symbioosissa elävät lahottajasienet. Sienien ”tehtävänä” oli huolehtia ”kiertotaloudesta”. Siis hajoittaa kuolleet puut vedeksi ja hiilidioksidiksi, jotka ovat uusien puiden perusraaka-aineet. Maapallolla oli hapen, hiilen ja vedyn lähes suljettu kierto ilmasta puihin ja niistä taas taivaalle.
    Systeemi meni sekaisin, kun ihmiset hakkasivat liikaa metsiä ja alkoivat pössyttää kivihiiltä ja muita hiilivetyjä taivaalle. Nyt sitten kokoustetaan eri puolilla maapalloa, että mitä pitäisi tehdä.

    ”Lääkkeet” ovat mielestäni kummallisia. Puuta pitäisi siis tiedemiesten mukaan lahottaa lisää. Mitä muuta metsien luonnontilaan jättäminen tarkoittaisi. Siis lisää hiiltä taivaalle, kun sitä pitäisi poistaa sieltä. Eduksi olisi päinvastoin, että lahottasienillä olisi mahdollisimman vähän syötävää. Puut pitäisi kerätä pois lahoamasta ja parkkeerata pysyviin rakenteisiin. Siis periatteessa sama systeemi, mikä tapahtui kivihiilikaudella. Etuna olisi vielä se, että samalla vähennettäisiin fossiilisia päästöjä, joita teräs ja betoni aiheuttavat.

    Lahopuusta meidän ei tarvitse tosiaankaan olla huolissamme. Sitä syntyy liikaakin. Eikä lahottajasienistä. Ne löytävät kyllä jokaisen kuolleen puun ihan kuin savannin korppikotkat jokaisen kuolleen gnun tai seepran.

    Nimetön

    En ole mikään asiantuntija, mutta hieman skeptinen tästä hiilinielusta. Sitä on alettu käyttämään keppihevosena jopa tehometsätalouden toimesta. Jos vaikkapa von döbeln kulkee tiluksillaan ja päättää perustaa oikein tehohiilinielun. 10 hehtaaria käsittelyyn. Raivaus putipuhtaaksi, äestys ja istutus. 25 vuoden päästä kaikki nurin ja sellun kautta vessapaperiksi. Uusi äestys jne. Muutaman vuoden sisällä ensisato hiilidioksidina ilmassa. Joku tutkija esitti taannoin pelkän maanmuokkauksen jo syövän hiilinielusta ison osan. Esimerkki on provosoiva, myönnetään, mutta tuo hiilimatematiikka ei ole niin yksinkertaista. Metaani on oma lukunsa. Tässäkin sitä syntyy eikä sitä puunkasvu syö.

    Reima Muristo

    Let there be mushroom, and there was mushroom.
    Let there be wood, and there was wood.
    …..

    Tämähän on kuin kirjoittaisi satukirjaa.

     

    Scientist Scientist

    Ei kukaan pistä koko metsää nurin 25 vuoden iässä, vasta ensi harvennus. Kasvu nopeinta aikavälillä 20-50  vuotta Suomen metsissä

    Yleisin ajatusvirhe tässä hiilinieluasiassa on, että asiaa tarkastellaan yksittäisen puun kannalta eikä Suomen metsiä nähdä kokonaisuutena, poolina. Ei puun tarvitse kasvaa samaan paikkaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Kurki

    Vanha kirjoitus. Vaikea sanoa mihin tuossa pyritään. Yritetäänkö puun polttoa kritikoida, kun sen päästöt per tuotettu energia mainitaan.

    Pentti A K Häkkinenkin näkyy kommentoineen kuten Oden plogissakin juuri nyt.

    Kurki

    epäilen kyllä ja ole vakuuttunu olevani oikeassa,

    Aloitetaan sitten opiskelu.

    Suomen metsien hakkuusäästö oli viime vuonna 11,5 milj,m3, joka tulee, kun metsien kasvusta 103,5 milj.m3 vähennetään poistuma 92,00 milj.m3, joka sisältää kaikki hakkuut ja vielä luonnon poistuman.

    Tämä hakkuusäästö on sitten hiilinielu.

    Onko järkeenkäypää?

    Kurki

    AJ:  Edellistä HS:n juttua on korjattu tänään.

    Mikä tuo linkki oli?

    Timppa

    Millainen  olisi juurikäävän altistaman  ja kirjanpainajien tappaman kuusikon hiilinielu?

    Soimakallio ei myöskään ota huomioon sitä, että metsänkasvu ja hiilinielu riippuvat myös harvennuksista.  Hiilinieluun vaikuttaa myös luonnonpoistuma.

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 6,476)