Näin se on Scientist. Ilmeisesti metaanin huomioiminen on nyt sillä tasolla, että raportoidaan ja lasketaan vain havaitut päästöt. Ilmastomalleissa se varmaan pitäisi jotenkin fiksummin huomioida?

Vastasinkin Soininvaaran blogiin että hyvä tarkennus, jos pitää paikkansa tuo, että vuo ilmakehään on yhtä suuri kuin sen hajoaminen. Jos konsentraatio kasvaa, silloin vuo on oletettavasti suurempi kuin hajoaminen. Mutta tämä vuo ei välttämättä tulekaan luonnontilaisilta soilta.

Metaania puretaan lisää ilmakehään, jos soita laajemmin ennallistetaan. Ja vielä siinä aikaikkunassa jossa ilmaston muutosta pitäisi torjua.

Kyllä metaani lehtitietojen mukaan näkyy satelliittihavainnoissa, jos lähde on pistemäinen kuten maatila tai vuotava maakaasuputki. Soiden hajapäästöt pitää mitata kaasuanalysaattorilla. Mittaaminen ei varmaan ole tässä se polttavin ongelma, vaan se miten määritellään metaanin vaikutus ilmastonmuutokseen; miten se ilmaistaan yhteismitallisesti muiden päästöjen kuten typpioksiduulin tai hiilidioksidin kanssa. Metaanille on eri kertoimet riippuen siitä kuinka pitkää aikajanaa tarkastellaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa perusasia.  Talousmetsien tarkoitus on tuottaa raaka-ainetta erilaisiin hyödykkeisiin.  Samalla ne korvaavat fossiilipohjaisia hyödykkeitä.

Päästöjen aiheuttajien on kerättävä omat päästönsä.  Talousmetsät eivät ole sitä varten.  Miten tuo päästöjen kerääminen sitten tapahtuu on saastuttajan selvitettävä.  Piipun päästä vai kasvattamalla metsiä sinne, missä niitä ei ole.  Se ei ole metsänomistan vastuulla.

Tietenkin metsiä on käsiteltävä niin, ettei niistäkin  tule päästölähdettä, mikä tapahtuisi, jos esimerkiksi rakennettaisiin joku ”tunnin rata”.

Uutiset ja plokit-osastolta. Tarkoittaako tuo Suomeksi sitä, että vouhkasu on ollut tyhjän päiväistä?

”AFRY Finlandin toteuttamassa selvityksessä on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki eli päästövähennykset, jotka syntyvät suomalaistuotteiden viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa.

Selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä 63 miljoonan hiilidioksiditonnin verran. Näin viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät Suomessa syntyvät kansalliset päästöt (49 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2021).”

Tässä kommenttini uutiset-osatossa:

Metsän kasvatuksen perustarkoitus on kuitenkin hyödyntää fotosyntesiä ja tuottaa siis uusiutuvaa raaka-ainetta monenlaisten hyödyllisten materiaalien valmistamiseksi ja taltioida samalla auringon energiaa käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan. Samalla korvataan fossiilisiilia polttoaineita ja fossiilisilla tuotettuja materiaaleja.

Hiilinielutarkastelu on aivan liian kapea-alainen.

Harvennuksen oikea tiheys ja ajankohta on usein aika hankala tehtävä. Olen kierrellyt eri ammattilaisten kanssa arvioimassa tätä. Joskus on käynyt niin, että ollaan katsottu, ettei harvennus ole vielä ajankohtainen, mutta seuraavana vuonna todettu, että olisikin pitänyt tehdä.

Jos harvennuksessa jätetään riittävä lukumäärä puuta vaikka pohjapinta-ala jäisikin suositusten alapuolelle, ei ole mielestäni kovin paha asia. Ne puut kasvat kuitenkin. Pahempi on, jos harvennus viivästyy ja latvus pienenee liikaa. Tämähän vaikuttaa negatiivisesti puun koko loppuiän kasvuun. Ajourat ovat se ongelma. Niitä pitäisi saada kapeammiksi.

Meillä Suomessa on tapana, että kohkataan kerralla jostain asiasta. Nyt se on hiilinielu. Ei me voida maailmaa pelastaa on se metsiemme nielu jonkun miljoonaa m3 suurempi tai pienempi. Metsämme voimme helposti pilata huonoilla ohjeilla.

Kaikenlaisten uhkakuvien maalailuilla vaikutetaan todella tehokkaasti metsäalan tulevaisuudenuskoon. Luulen, että Suomesta löytyy porukkaa, joka toivookin metsäalamme surkastuvan. Näille haaveille on syytä panna stoppi. Keskitytään vaan kasvattamaan metsiämme parhaalla osaamallamme tavalla. Silloin nielukin on paras mitä on mahdollista saada