› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,791 - 4,800 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 479 480 481 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2023, 11:32

    https://www.soininvaara.fi/2023/01/03/oikaisuja-persujen-energiakampanjointiin/#comment-646516

    Nyt päähuomio on soiden ennallistamisessa ja jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa vesistö- ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Ennallistamisessa pitäisi valikoida vesitettäviksi sellaisia paksuturpeisia runsasravinteisia kohteita, joissa nämä päästöt ovat erityisen suuret. Suuri osa kunnostusojituskelvottomista puuta heikosti kasvavista soista ennallistuu ihan nätisti itsekseenkin ojien kasvaessa umpeen. Nämä vähäravinteiset suot kasvavat usein hyvin turvetta ja varpuja, mutta eivät päästele paljoa metaania kun ojia ei mennä tukkimaan.

     

    Scientist Scientist 18.1.2023, 11:33

    Metaanin ja hiilidioksidin taustapitoisuus pyritään mittaamaan jossakin kaukana suurista päästölähteistä. Tietääkseni se tehdään yleensä Hawaijilla, keskellä Tyyntä valtamerta. Lopulta tämä on se merkitsevä pitoisuus maapallon kannalta.

    Kaupunkikeskustoissa ilman hiilidioksidipitoisuus voi olla jopa lähellä 1000 ppm  kun tämä maailmanlaajuinen keskiarvo on noin 420 ppm nyt. Metsän kasvaessa hiilidioksidin pitoisuus laskee päiväaikana

     

     

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2023, 11:40

    Osmo blogissaan:

    Eristäkäämme soiden vaikutus ilmastoon siten, että laskemme soiden vaikutuksen ilmakehässä olevan hiilidioksidin ja metaanin varantoihin.
    Silloin ei pidä laskea metaani 20 kertaiseksi hiilidioksidiin nähden. Se on tosiasiassa yli satakertainen (120?) mutta tuo alempi kerroin perustuu siihen, että metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on noin 12 vuotta.

    Jos soille ei tehdä mitään vaan ne saavat olla siinä olotilassa, jossa ne ovat olleet viimeiset 10 000 vuotta, soiden vaikutus ilmastonmuutokseen olisi laskeva, ei nouseva, vaikka vuotuiset metaanipäästöt enemmän kuin kumoavat hiilen sidonnan. Miksi?

    Soiden päästämästä metaanista katoaa ilmakehästä yhtä paljon kuin sitä syntyy, eli metaanin määrä pysyy vakiona. Hiiltä sen sijaan sitoutuu soihin koko ajan. Niinpä luonnontilaisten soiden vaikutus on pitkällä aikavälillä ilmastonmuutosta hillitsevä.

    M.O.T.

    Jos haluat ymmärtää tämän toista kautta, yhden vuoden aikana hiilidioksidia imetään ilmakehästä ja metaania tuupataan sinne,. Hiilidioksidin imeminen on pysyvä efekti (paitsi, jos turve keksitään polttaa takaisin ilmakehään) mutta metaani on ilmakehässä vain väliaikaisesti.

    https://www.soininvaara.fi/2022/08/06/miksi-puu-on-uusiutuvaa-ja-turve-ei-ole/#comment-646518

    Mutta pitääkö tämä oletus paikkansa: Soiden päästämästä metaanista katoaa ilmakehästä yhtä paljon kuin sitä syntyy.

    Kurki 18.1.2023, 11:53

    Onhan tuo ollut tiedossa, että pitemmällä ajalla luonnon suon CO2-sidonta voittaa metaanin (CH2) päästöjen lämmittävän vaikutuksen.

    Entä sitten?

    Miksi soiden on oltava nielu?  Eikö riitä, että turpeenkäyttöllä ei olisi lämmittävää ilmastovaikutusta.

    Vastasin Oden blogiin näin.

    Paavo Ojasen mukaan karut ojitetut metsää kasvavat suopohjat ovat CO2-nielu -70+- 30 tn/ha/v. Ojitus on poistanut samalla metaanipäästöt, jotka arviolta ovat +3.. +5 ekv-tn/ha/v. Näitä on noin puolet suo-ojituksista 2,5 milj.ha.
    Turvesuon, jonka paksuus on 1,5 m polttamisesta vapautuu ilmaan n. 2200 tn/ha= 0, 0022 Mtn/ha hiilidioksidia (CO2) poltettaessa.

    Näistä luvuista voidaan laskea, kuinka paljon Suomessa voidaan nostaa tyhjäksi 1,5 m luonnon soita ja niitä ojitettuja soita, jotka eivät kasva kovin hyvin puutaa, että turpeen poltolla tai muulla käytöllä ei ole ilmaastovaikutuksia.
    Karut ojitusalueet sitovat hiilidioksidia (CO2) yhtensä -2,5 milj ha*0,7 tn/ha=1,75 mtn/v.
    Lisäksi tulevat metaani (CH4)päästöjen lppuminen ojituksilla -2,5 *(3..5)= -7,5…12,5 Mekv-tn/v.

    Nostoala vuodessa (1,75+7,5)/0,0022 … (1,75+12,5)/0,0022= 4200 ha…6500 ha.

    Suomessa voi nostaa 1,5 m syvyisiä turvesoita tyhjäksi haarukassa 4200 ha….6500 ha vuodessa, ilman että sillä on ilmastovaikutusta.
    Nosto vastaa 30….50 milj.m3 jyrsinturvetta.
    Nykyinen turpeen käyttö taitaa olla 5 milj.m3 jyrsinturvetta.

    Puuki 18.1.2023, 11:54

    Miksi oltasiin huolestuneita muista metaanilähteistäkään,  jos suon metaani käyttäytysi noin kuten Soininvaara esittää?

    Jean S 18.1.2023, 11:55

    En usko, että Osmo on selvitellyt metaania ja ilmakehää.

    Sivistyksessäni on aukkoja, ja osa tietysti selviäisi alan tiedettä lukemalla, mutta helpommalla pääsee, kun kysyy täällä.

    Kysymykseni kuuluu, onko ylipäätään kuinka paljon olemassa paksuturpeisia reheviä soita ja mihin ne sijoittuvat maantieteellisesti? Kysymykseni taustalla on se, että kun suo saa ravinteisuutensa pitkälti ympäröivien alueiden valumavesien kautta. Jos sitten ajatellaan suurelle osalle Suomea tyypillistä keidassuota, niin eihän sinne suon keskiosaan tule enää valumavesiä, kun se on ympäristönsä yläpuolella. Voisi tavallaan olettaa, että monilla soilla ravinteisuus lisääntyisi pohjaa kohti tämän takia.

    Jäljelle jäisivät siis pohjoisen aapasuot joita ei muutenkaan ole määrättömästi ojitettu (ja joissa ojituksen kuivattava vaikutus toimii muutenkin vähän toisin) sekä Itä-Suomessa Kolvanan Uuron tapaisissa syvissä notkelmissa sijaitsevat suot, joita ei välttämättä saa ojittamalla kuivaksi ikinä muutenkaan.

    Kertokaa lisää, jos teillä on jotain käsityksiä tai tietoja.

    MaalaisSeppo 18.1.2023, 11:58

    Kyllä em päätelmä pitää paikkansa ainakin luonnontilaisten soiden osalta.

    Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että luonnontilaisten soiden metaanipäästöt ovat olleet vakiot paljon pidempään kuin metaanin puoliintumisaika. Eli ko soista vapautuvan metaanin pitoisuus ilmakehässä on ollut vakio. Tilanne on hieman muuttunut, kun ko soiden määrä on vähentynyt. Eli oikeastaan pitäisi puhua luonnontilaisten soiden metaanipäästöjen suhteellisesta pitoisuudesta ilmakehässä (pitoisuus/suoala).

    Kurki 18.1.2023, 12:14

    Eli oikeastaan pitäisi puhua luonnontilaisten soiden metaanipäästöjen suhteellisesta pitoisuudesta ilmakehässä (pitoisuus/suoala).

    Metaanipäästöt ilmakehässä ovat olleet nousussa jo pitemmän ajan ja vastaavat lämmittävistä kasvihuonekaasuista noin 20% suomalaisen wikin mukaan.

    Metaanipäästöjä laskettaan Maankäyttösektorilla metsämaalle yhdessä typpioksiduulin kanssa n. +2,5 Mekv-tn/v ja myös viljelysmaille.

    Ajattelisin näin, että karuja ja reheviä suo-ojituksia olisi puolet ja puolet. En ole varma.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2023, 12:38

    Itselläni se käsitys että metsäojitettujen soiden ennallistaminen on hyödyllistä ilmaston kannalta vain harvoin, mutta käsitys pinta-aloista tarkentuu kun tehdään suunnitelma EUn ennallistamisasetuksen toteuttamiseen.

    Miksi luonnonsuo pitää olla nielu? Ei tarvitsekaan muuten mutta meillä on hyvä olla käsitys niiden roolista ilmastonmuutoksessa globaalisti. Toinen syy olisi se että julkisessa keskustelussa asiasta kysytään säännöllisesti. Itse haluaisin kyetä vastaamaan asiallisesti. Siis muutakin kuin että niitä ei nyt vaan huomioida ja piste.

    KeMeRat 18.1.2023, 13:15

    ”Peltojen raivaaminen jatkavien ja suurenevien maatilojen tarpeisiin ei ole niin iso ongelma, koska peltoa jää toisaalla pois käytöstä ja voidaan metsittää.”

    Jäähän toki rakennettua maata toisaalta metsittymään. Tai riippuu vuoden ajasta. Joku syksy paluumuutto maalle on todellisuutta ja Helsinki  vapisee. Joku syksy taas joku sammutti sen viimeisen valon maakunnissa. Vaikea näistä on ottaa selkoa.

Esillä 10 vastausta, 4,791 - 4,800 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 479 480 481 … 646 647 648