Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,801 - 4,810 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rukopiikki

    Kun Suomesta ei löydy turvekerrostumia jääkautta edeltävältä ajalta, niin minne se turve jääkaudella aina päätyy. Jääkausiahan näille leveyksille tulee aina silloin tällöin. Montako liene jo maapallon historiassa ollutkaan.

    Tomperi

    Varmaan se on päätynyt marmoriksi. Montakohan jääkautta lienee suomessa ollut kun joskus tämä alue on kuulema ollut päiväntasaajan eteläpuolella.

    Mutta mistä se vesi on peräisin?  Jos maapallo ois kuin kuu kaik ois paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa.

    leku
    Puuki

    Avohakkuun ja ku-istutuksen jälkeen metsän (metsä +maaperä) hiilitase palautuu entiselleen n. 20-25 vuoden jälkeen ja 2 x:stuu alkuperäisestä 40 vuoden päästä avohakkuusta. Tutkittu simuloimalla savolaisen 04-khl:n Mt-kuusi-mänty sekametsän kasvua ja hiilen kiertoa.

    Tomperi

    Puuki, näin se on.  Tutkittiinko kuinka kauan kestää että ko alueella on yhtä paljon hiiltä kuin oli ennen hakkuuta?  Jos vaikkaoletuksena olisi että päätehakatusta puusta 10 prosenttia hiilestä olisi rakennuspuuksi sitoutuneena ja elinkaari ois 50 vuotta?

     

     

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tomperi: jos tutkitaan metsän hiilitasetta, silloin ei huomioida sitä mitä puulle tapahtuu hakkuun jälkeen vaan tarkastelu tulee rajata pelkästään metsään.

    Puukin siteerausta hieman epäilen. Voi siis viedä 20 vuotta että maaperän hiilen poistuma korvautuu uudella kasvulla. Vielä toiset 20-40 vuotta ennen kuin metsässä on hiiltä kokonaisuudessaan yhtä paljon kuin ennen avohakkuuta. Tämä siis Etelä-Suomessa, jos uudistaminen onnistuu hyvin.

    Tästä Jyri Seppälä puhuu tuolla Ilmastopaneelin linkissä: voi viedä sata vuotta ennen kuin hakkuussa poistunut hiili on korvattu. Ikärakenteen vanhenemisen vuoksi metsien kasvun lisääminen on todella vaikeaa: vaikka teemme kasvua lisääviä toimia, niiden vaikutus voi olla parhaimmillaan se että pysymme paikallaan eli että kasvu ei alene. Asiaa vaikeuttaa lisäksi metsäkato. En ole tuotostutkija mutta tällainen kokonaisarvio tällä hetkellä. Eli vaikka juoksisimme lujempaa, pysymme vain paikallamme.

    En tiedä miksi SK kirjoittaa eukalyptuksesta kun se ei sopinut meidän metsäteollisuuden prosesseihin ja sen rahtaaminen tänne saakka energiaksi tulee liian kalliiksi. Metsäteollisuuden laajentuminen on tiensä päässä, siis Suomen alueella. Pitää keskittyä tuotteiden arvonlisän kasvattamiseen. Etelä-Amerikan pampalle voi istuttaa lisää mutta jotain paikallista puulajia, ei australialaista eukaa.

    Tomperi

    Olen kanssasi samaa mieltä, juuri tuon takia se hiilitase keskustelu on jomminjoutavaa höpötystä.

    Mutta, puolet metsän hiilestä on maaperässä. Suomessa. Miten lie muualla maailmassa. Sitäkäänkö ei tarvitse huomioida?

    Kuulostaa ihan samanlaiselta logiikalta tämä hiilinielu keskustelu kuin niiden ihmisten logiikka jotka ovat vippivirmojen armoilla.  Velkaa ei tarvitse huomioida.

    Se mitä yhteiskunnan vaikuttajat puhuvat se ei välttämättä pidä millään tavalla paikkaansa eikä ole totuus. Etkö muista mitä jjohtavat talous politiikot aikoinaan sanoivat ja sopulilauma toisti?  Devalvaatiota ei  ei taatusti tule ja mitä voimakkaammin hyö sanoivat sitä voimakkaammin sopulilauma laulois samaa virttä ja sitä varmemmin se muuten tuli.

    Mitä merkituystä tuommoisella hiilinielu laskelmalla  on, jos lasketaan että metsän hiilitase paranee mutta pääoma pakenee kiihtyv’llä vauhdilla?

     

    Eikö silloin maanmuokkaus pitäisi kieltää koska nopeuttaa hiilidioksidin karkaamista maaperästä?

     

    Puuki

    Maaperän ja puuston hiilimäärät =hiilitase (tuossa tapauksessa).  2 kertaistuu 40 vuodessa, palaa entiselleen jo n. 20 vuodessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaivapas Puuki se tutkimus esiin. Jos siteerauksesi pitää paikkansa, metsätalouden kannattavuuslaskelmat menevät aivan uusiksi. RR, Perko ja Arvometsä riemastuvat.

    Maaperän hiili käyttäytyy niin että se iso varasto pysyy siellä. Vaihtelua aiheutuu lähinnä puustosta tulevan karikkeen syötteen ja hajoamisen suhteesta. Maanmuokkaus parantaa ja varmistaa uudistumista ja lisää puuston kasvua verrattuna muokkamattomaan. Puuston paraneva kasvu siis korvaa muokkauksen aiheuttaman hiilen hävikin ja menee ohi muokkaamattomasta. Mutta tätä ajatusta jatkuvan kasvatuksen kannattaja ei hyväksy.

    Tomperi

    Puuki, mistä löytyy nuo laskelmat ja mittaustulokset?  Miksi metsissä kivennäismaalla maaperään ei ole kehittynyt hiilivarastoa? Löytyykö suomesta metsä jossa on kasvatettu kolme puusukupolvea hakkuin kuinkahan valtava hiilivarasto siellä on maaperässä?

Esillä 10 vastausta, 4,801 - 4,810 (kaikkiaan 6,476)