Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Nyt pitäisi seuraavan vihervasemistohallituksen nostaa hakkuutavoitteita reippaasti, että lähtee  biotuotetehdasinvestointi Kemiin liikkeele. Muuten hakkuut uhkaa vähetä kun tehtaat vanhenee ja paperin kysyntä vähenee reipasta vauhtia. Valtio tarvitsee lisätuloja että voidaan tehdä päästöjen vähennyksiä ja palkata 4000 vanhustenhoitajaa. Kunnissa on rahat loppu. Myös Fennovoima pitäisi saada tulille, ehkä niitä papereita ehtii käsitellä sitten rakennusaikanakin, siinä on kymmenen vuotta aikaa virkamiehillä pyörittää paperia. Suomella olisi hyvä vientituote, papereiden pyöritys. Siinä eduskunnalla on ylivoimainen maailmanennätys soteasioissa.

    pihkatappi pihkatappi

    Niinpä, usa tahkoaa rahaa öljyllä ja ottaa kohta ilmastoasiat käsittelyyn, rahaa on. Suomi ampuu itseään jalkaan ensimmäisenä ja sitten ihmetellään sivusta muiden menestystä ilmastonmuutos asioissa, meiilä ainut huoli, mistä rahat eläkkeisiin.

    Tolopainen

    Eläkkeisiin pitää rahat löytyä, muusta voidaan tinkiä, vaikka virkamiesten palkoista. Pitäisi laskea malli paljonko vaikuttaa päästöihin jos virkapalkat puolitetaan.

    sitolkka

    Eikös se aika ajanut jo ohi niistä biopolttoaineista.

    pihkatappi pihkatappi

    Tuo on nähty, kun kunnan päättäjät esittävät säästöjä. Tärkeintä on säilyttää kaikki päälikköjen vakanssit, terveyskeskus tai hammashoito voidaan siirtää, mutta paperin pyörittäjät pitää säilyttää. Ehkä tärkeä osa ilmastonmuutoksen hallinnassa on kuntien rakenteellinen muutos. Kunnissa ei tarvitse joka asiaa hoitaa, palvelukeskukset voivat hoitaa suuren osan hallinnollisia asioista, kaikki data siirtyy sähköisesti ja kulutus on siten tuossa pientä. Jos vaihtoehtoisesti ihmisiä kuskataan autoilla eri palveluihin, siinä sitä hiilijalanjälkeä tulee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Forskeren sier at treplanting kan bekjempe begge vår tids største utfordringer, klimaendringer og truslene mot biologisk mangfold.”

    https://www.nrk.no/urix/ny-rapport_-treplanting-i-stor-skala-er-vart-viktigste-klimavapen-1.14435662?fbclid=IwAR3RUmMFCSwbbvXbMtBL9aLeb4FEKMZFq8_BV7l51l6JCwOtkZ-PbiezxXQ

    Jutusta voi vilkaista kartan jossa esitetään keltaisella alueet, joihin uusia metsiä voisi perustaa. Puiden määrää voitaisiin lisätä arviolta ainakin noin kolmannes nykyiseen verrattuna. Laajimmat potentiaaliset alueet löytyvät eteläiseltä pallonpuoliskolta: Afrikka, Australia, Etelä-Amerikka. Euroopassa Skotlannista ja Irlannista.

    pihkatappi pihkatappi

    Tuossa on järkeä, että lisätään metsien määrää muualla. Pohjoismaissa metsänkasvu ei heikkene vaikka koko kasvu hakataan vuosittain. Saivartelua laskea, millä hakkuumäärällä hiilidioksidin sidonta olisi suurinta Suomessa. Maapallon keuhkot on vähän laajempi käsite, muualla hakkuiden lisäys heikentää keuhkoja huomattavasti, Pohjoismaissa taitaa tästä johtuen olla täysin päinvastoin.

    Tolopainen

    Suomen hakkuupolitiikka pitäsi päättää seuraavaksi 100v, jos hakkuut on tarkoitus puolittaa, voi aukkojen metsittämisen havupuilla lopettaa. Hiilensidonta on tehokkaampaa noilla luontaisilla lehtipuilla, joita hirvet voivat käydä harventamassa. Raivaussahat voi viedä metallinkeräykseen, säästyy rautamalmia.

    Puuki

    Nykyään näyttää olevan tapana, että jokainen tutkimusyksikkö tms.( esim.juuri tässä hiilinielu asiassa ) toimii vain ominpäin ilman yhteistyötä muiden kanssa, niin ulostulotkin on sitten jokaisella hyvinkin erilaisia riippuen mm. siitä sidosryhmästä, jonka etuja ollaan samalla ajamassa.

    Eilen tuli radiohaastattelu , jossa metsäekologian dosentti selvitti omaa näkemystään ilmaston muutoksen vaikutuksista metsiin.  Kertoi mm. kuinka Venäjällä kuivuus on aiheuttanut kuusikoille n. 1 milj. ha alalla liki täystuhon, jota täydentää vielä yleistyneet latvapalot.  Vanha kuusikko ei siis ole hyvä hiilivarasto vaikka jokin yksittäinen tutkimus mallineen  sitä osoittaisikin teoriassa.

    Kuivan kesän yleistyminen pohjoisella pallonpuoliskolla taitaa olla melko yleisesti hyväksytty arvio tulevasta kehityksestä.  (Vaikka pari edellistä kesää taisi olla Suomessa hyvin sateisia.)  Äärevät sääolosuhteet kuitenkin yleistyvät ja keskimäärin pakkasaika talvella  lyhenee.

    Silloin onnistuu hiilensidontakin parhaiten , jos puustot on sekametsärakenteisia ja hyvässä kasvussa olevia , mahdollisimman paljon nuoria ja keski-ikäisiä, ei liian vanhoja eikä varsinkaan liiaksi puhtaita vanhoja kuusikoita.

     

    Planter Planter

    Kuusi kärsii pintajuuristonsa vuoksi kuivuudesta pahimmin Suomalaisista puulajeista.

    Märkyyden, roudanpuuteen ja myrskyjen seurauksena kuusi kaatuu pitkien syys­sateiden jälkeen helpoiten.

    Edellä mainituista syistä kirjanpainajien kannat vahvistuvat. Kuusikoissa tulevat lisääntymään kirjanpainajatuhot.

    Kuusen 20 vuotta kestänyt jatkuvasti ja edelleen lisääntyvä määrä Suomen istutuksissa on järjetön. Katsoo sitä sitten biologiselta, ilmastonmuutoksen  tai taloudelliselta kantilta. Näin on maa-ja metsätalousministeriö päättänyt, että kuusella mennään ja lisätään edelleen.

    Tulevaisuus voi olla jotain tämän näköistä:

    http://www.luonnonvarassa.fi/artikkelit/vltavan-lahteilla.html

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 6,476)