Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,494 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Olisiko Finnpulp Kuopiossa se, jota ei syrjäytetä.

    http://www.finnpulp.fi/etusivu.html

    jees h-valta

    Kurki hyvin asian päällä kyllä. Uskon että tulee Kuopioon ja ehkä vielä yksi sen jälkeenkin.

    mehtäukko

    MT metsäliitteen mukaan metsien p-ala hupeni vv. -90 -15  5milj.ha/v ja eniten Afrikassa ja etelä-Amerikassa. Aasiassa ja euroopassa se on kasvanut.

    Ei olisi siis epäselvää, missä ja heti pitäisi muuttaa suuntaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Me kuluttajat voimme vaikuttaa metsäkatoa vastaan omalla pienellä osuudellamme vaikka siten että emme osta soijaa, pihvilihaa (E-Am.) tai keksejä, margariinia ym. jossa palmuöljyä.

    Scientist Scientist

    Talouselämä-lehdessä (3/2019, s. 44) oli artikkeli hiilinieluista, joiden laskenta EU:ssa on täysin poliittista. EU:n virkamiesten alustavan laskennan mukaan esim. Saksa saisi hyödyntää hiilinielunsa (22,4 milj tn) kasvattamista 38,7 milj tn asti. Suomi sen sijaan ei hyötyisi 49,2 milj tonnin (2013-2016) hiilinielustaan yhtään mitään. Päinvastoin Suomelle syntyisi vielä0,8 milj tonnin lisäpäästö. Ei oikein reilulta tunnu. Tällainen järjettömyys pitäisi estää.

    Yleisesti ottaen EU virkamiesten laskelmat suosivat suuria ja vähämetsäisiä maita ja ovat epäedullisia metsäisille maille kuten Suomi, Ruotsi, Itävalta, Slovenia, Slovakia. Onneksi vielä on kyseessä alusta laskelma, ei vielä mikään sitova päätös. Asia jäänee seuraavalle hallitukselle.

    Kioton ilmastoneuvotteluissa sovittiin aikanaan että kunkin maan hiilinielut voivat neutralisoida vain 3,5% maan CO2  päästöistä (1990 tasoon verrattuna). Suomen kohdalla tämä olisi 2,5 milj tn CO2.  Suomi on muistaakseni sitoutunut ylläpitämään 19,5 milj tn CO2 hiilinielua Kioton sopimuksessa. Nyt ollaan siis reilusti yli tämän tason.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hakkuita voidaan kasvattaa, ja hiilinielu kasvaa silti. Poliitikkojen lausunnoista välittämättä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/pääkirjoitus/artikkeli-1.387915

    Puuki

    Samalla logiikalla kuin soita kannattaa ennallistaa (soiden ennallistamisen verkkokauppa), jotta hiilen sitoutumista saadaan lisättyä, kannattaisi metsiä hakata entistä paljon enemmän heti, jotta hiilinielu lisääntyisi tulevaisuudessa.

    Tosin metsän hakkuiden reipas lisääminen  olisi silti positiivisempaa luonnolle kuin soiden ennallistamisen vaikutus kerrannaisvaikutusten vuoksi (=Mm. muovin ja betonin korvautuminen puuperäisillä tuotteilla).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kannata mennä liiallisuuksiin kuitenkaan hakkuiden kanssa, koska taimikkovaiheen metsä on tunnetusti heikko hiilinielu, ja hiilen sitomista ilmakehästä tarvitaan juuri nyt, lähivuosikymmeninä. Soiden ennallistamisessa lopputulos on epävarma, ja saadun hiilisaaliin mittaaminen vaikeaa. En laittiasi rahoja siihen.

    Kuitupuunkasvattaja

    Odotetaans vähän aikaa ja tutkijat saavat päätelmän, että soiden ennallistaminen oli yksi kauheimmista virheistä mitä on tehty. Ennallistettu suo saattaa päästää taivaalle isot määrät metaania ja se sentään on 20-30 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

    Soilla on eroja enkä sano, että kaikki ennallistukset ovat tuhoontuomittuja, mutta ennallistamishuuman kanssa pitää olla hyvin varovainen.

    Ilmaston kannalta saattaisi olla parempi, että ennallistamisrahat käytettäisiin puuston kasvun lisäämiseen.

    Ennallistaminen on nyt laumailmiö ja iso osa suomalaiskuluttajista on lauma-ajattelun vietävissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 6,495)