Saksa on vuoristoisempi ja metsäisempi maa kuin Suomi.  En tiedä millaiset nielut lie heillä.

Nieluista yms asioista puheenollen, satuin kuulemaan joku iltapäivä aamuTV:n uusintaa. Haastateltiin Petteri Taalas nimistä hemmoa, joka kai on näissä ympäristöasioissa ihan työkseen.

Hämmästykseni oli suuri kun kuuntelin hänen puheitaan. Esim. sanoi puolueista että kyllä kaikki ymmärtävät ilmastoasian tärkeyden, Perussuomalaiset vain vaativat keskustelua toimenpiteitten aikataulusta ja kyllähän tälläistä keskustelua pitäisikin käydä, eivät kaikki asiat ole kovinkaan kiireellisiä. Sama jatkui koko haastattelun ajan, haastattelija teki kysyksensä ituhipin kiihkeydellä ja Taalas vastaili varsin maltillisesti ja toi joka asiassa myö sen asian kääntöpuolen esille. Mm metsähakkuista ei hän ollut niin tiukasti vähentämisen kannalla, vaan otti esille myös sen että se merkitsee paljon myös taloudelliselta kannalta eri sidosryhmille ja huomautti ettei Suomessa hakkuitten vähentämiseen ole siksikään tarvetta kun täällä metsitetääm kiitettävästi. Tämän takia hän piti Suomen hakkuitten vähentämistä jopa gopaalisti turmiollisena asiana, kun puunjalosteitten tarve vain kasvaa ja silloin sitten hakkuut muualla lisääntyisivät. Nämä muut kun eivät sitten välitä eivätkä osaa metsittää, niin tulos Suomen metsien hakkuun vähentämisestä olisi miinusmerkkinen luonnolle. Suoasioissa hän toi myös vahvasti esiin luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden isot metaanipäästöt.

Oli kaikenkaikkiaan sellainen puheenvuoro, että häntä minä en missään tapauksessa kunnioita ”ituhippi” nimikkeellä niinkuin yleensä sanon näistä, jotka väittävät olevansa ”luonnon suojelijoita”.

Oli 25.3 aamulla yhdeksän jälkeen. Linkki: https://areena.yle.fi/1-63224081?autoplay=true

Terveisin Korpituvan Taneli

On siis haihattelua kuvitella, että metsien hiilinielua voisi kasvattaa supistamalla hakkuita.

Lyhyellä aikavälillä pystyy, pitkällä ei. Keskustelua aiheesta HS.fi:ssä.

Jutussa ”Mitä oikein tapahtui?”.  Avohakkuiden puolustelu hiilinieluilla on joko tietämättömyyttä tai tahallista harhaanjohtamista.

AJ: No ei. Kyllä asiasta on ihan mittaustietoa 100 vuoden ajalta valtakunnan metsien inventoinneista. Kun metsien uudistamisessa siirryttiin 1960-luvulla käyttämään avohakkuuta, maanmuokkausta ja jalostettua siemenainesta, metsien kasvua saatiin lisättyä. Nyt jos tehdään päinvastainen muutos eli vähennetään em. toimenpiteitä, alennetaan metsien kasvua. Meillä ei ehkä olisi tähän varaa, kun on luvattu EU-pottiin jonkin verran hiilinieluja.

Jutussa ”Vihreät haluavat vaikeuttaa avohakkuita”. Aki Ikonen: Täällä näytetään aika vapaasti lainatun tutkimusta: Landscape-variability of the carbon balance across managed boreal forests, Ruotsin Peichl.

AJ: Ehkä otetaan vapauksia lainauksissa, mutta hiilitaseita ei kannata miettiä liikaa yhden metsikön tasolla, vaan on hyödyllisempää analysoida niitä metsäaluetasolla, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Perusasiat pysyvät: mitä enemmän meillä on nopean kasvun vaiheessa olevia metsiä, sitä suurempaa on hiilen sidonta ja sitä pienemmät metsätuhojen riskit.

Kiertoaikojen pidentäminen ( ikärakenteen vanhentaminen) ja jatkuvapeitteinen kasvatus kivennäismailla vähentävät metsien keskikasvua. Myös pysyvästi kasvua pienemmät hakkuut johtavat pitkällä aikavälillä ikärakenteen vanhenemiseen, mutta juuri nyt ne ovat perusteltuja ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta. Turvemailla jatkuva kasvatus säästää maaperän turvekerrosta hajoamiselta joten siellä ne pienentää päästöjä.

Ari Moike on huolissaan metsien identiteetistä. Metsänjalostuksen vaikutusta metsien perimään ei kannata liioitella. Tuulipölytteisinä kasveina ne vaihtavat koko ajan geenejä. Jalostettujen, villien, jatkuvasti kasvatettujen, eteläisten ja pohjoisten metsiköiden geeniainekset sekoittuvat jatkuvasti.

On siis haihattelua kuvitella, että metsien hiilinielua voisi kasvattaa supistamalla hakkuita.

Lyhyellä aikavälillä pystyy, pitkällä ei. Keskustelua aiheesta HS.fi:ssä.

Ei pysty lyhyellä aikavälilläkään.  Vähän auttaa, jos energiaa ryhdytään todella säästämään jo ensi talvena, siis vaikkapa huonelämpötiloja laskemalla, alentamalla maantienopeuksia ym.

Jos ei aleta, niin fakta on että joudutaan lisäämään joko fossiilisen, turpeen tai metsäenergian käyttöä.  Ei siinä lupaukset EU:lle merkitse mitään.

Metsäenergiasta  suuri osa tulee uudistushakkuilta, josta se saadaan kerättyä tehokkaasti ja saadaan myös latvusmassaa, joka muuten jäisi metsään.  Energiapuuhakkuita ei ole mahdollista järkevästi lisätä.  Nytkin energiapuuhakkuut syövät selluteollisuuden raaka-ainetta, minkä tämä teollisuus korvaa polttamalla tukkia.  Suomen energiakysymysten nykyinen tilanne todellista hölmöläisten peiton jatkamista.

Aivan. Voisi kysyä Ilmastopaneelilta, onko hakkuiden pienenemisen näitä seurauksia mietitty, eli Timpan mainitseman latvusmassan ja lisäksi sellutehtaiden jäteliemen polton vähenemisen tilalle mietitty jotain korvaavaa vaihtoehtoa. Sähköstä meillä ei liene pulaa, sitä voidaan käyttää hiukan enemmän.