› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 54 55 56 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 8.3.2019, 06:47

    Talouselämä-lehdessä (3/2019, s. 44) oli artikkeli hiilinieluista, joiden laskenta EU:ssa on täysin poliittista. 

    Poliittista taitaa olla .  Samalla kun lasketaan hiilinielujen mahdollisia vaikutuksia lähinnä oman rahamassin kokoon, niin osa ilmastotieteilijöistä on päätynyt päinvastaiseen tulevaisuusskenaarioon eli ilmasto on lämmennyt vain väliaikaisesti ja kohta on odotettavissa kylmenemistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2019, 11:42

    MaasTullin pääkirjoitus sisältää aika hyvän yhteenvedon puolueiden kannoista hakkuumääriin. Kirjoituksessa sanotaan että hiilipörssimaksut tulisivat teollisuudelta, eli siis käytännössä niiden tuotteiden ostajilta. Tämä on yksi vaihtoehto, toinen olisi se että ne kerättäisiin kuluttajilta esimerkiksi lentokompensaatiomaksuina.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/artikkeli-1.390126

    Metsänmies 8.3.2019, 13:05

    Jos ja kun nuo  nuo hiilimaksut tulevat, on oikein, että kuluttajat ne joutuvat maksamaan. AJ ” …hiilipörssimakut tulisivat teollisuudelta,…”. Lopulliset maksuthan tulevat kuluttajilta, koska teollisuus siirtää ne tietysti kuluttajille, minne ne kuuluvatkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2019, 14:55

    Metsien hiilivarastojen eli vanhojen metsien säästäminen ja metsien monimuotoisuuden lisääminen onnistuisivat samoilla alueilla, sen sijaan tehokkain hiilinielu on nuorempi metsä. Uusin uhanalaisarvio eli ”Punainen kirja 2019” osoittaa jälleen, että metsälajiston hyväksi pitäisi tehdä jotain. Hiilimaksuilla voitaisiin rahoittaa metsien pysyvää suojelua yhdenlaisena ekologisena kompensaationa. Toisin sanoen, niillä voitaisiin varmistaa metsänhoidon ekologinen kestävyys. Puuntuotannollinen kestävyys ei ole meillä ongelma.

    Timppa 8.3.2019, 15:44

    Niinpä.  Siellä oli uhanalaisina vaikkapa kuningaskalastaja, varpunen, terrvapääsky, peltosirkku.  Mitenkähän meidän pitäisi muuttaa metsiemme käsittelyä, että niiden kannat elpyisivät.  Uhanalainen oli myös huuhkaja, joka on todistettavasti pesinyt Helsingin keskustassa Forumin katolla.  Auttaisiko, jos rakennettaisiin lisää kauppakeskuksia tai uusi pääkaupunki.

    Koko ajan tuo uhanalaisuusjuttu menettää uskottavuuttaan, kun joka kerta samalla puhutaan siitä, että metsäluonto yksipuolistuu.  Oli kyse haahkasta tai naalista.

    Meidän metsistä ei hakkuiden seurauksena häivy mitään lajeja, mutta monet aukkojen lajit virkoavat elämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2019, 16:05

    Ei tietenkään nuo mainitut lajit ole riippuvaisia metsistä. Liito-orava, töyhtötiainen ja hömötiainen kyllä.

    sitolkka 8.3.2019, 16:11

    Kyllä ne tervapääskyt viihtyvät vanhoissa järeissä metsissä, joissa on suuria korkeita kolopuita. Metsistä ne ovat kadonneet ja kaupungeissa enää näkyy, vaikka metsä on tervapääskyn ominta ympäristöä.

    Timppa 8.3.2019, 16:36

    Tietysti toiset lajit ovat metsissä uhanalaisempia kuin toiset, mutta joka kerta on sama litania.  Ensin tulevat mahdollisesti uhanalaistuneet lajit ja sitten sanotaan, että syy on metsien käsittelyssä.  Oli kyse vesilinnuista tai mistä tahansa.

    Meidän metsissä kolopuut ovat kyllä lisääntyneet 100 vuodessa 0:sta aika useisiin.

    Mäyräkoira 8.3.2019, 16:55

    Tervapääskystä omakohtaista tietoa Pirkanmaalta. Tehtyjä pesiä maaseudulla asuinrakennuksen vintillä. V. 2002 pesiviä pareja 11 kpl rengastettuja poikasia 26 kpl. V. 2016 pesiä 30 kpl poikasia 60 kpl. Pesälukumäärä noussut tasaisesti. Rengastettu säännöllisesti joka vuosi. Poikasten lukumäärään vaikuttaa olennaisesti alkukesän sääolot, tärkein tuntuu olevan lämpötila, joka vaikuttaa myös ravintoon.  Lisäksi on muutama pesä, joihin ei pääse rengastamaan. Mielestäni ei kovin taantunut.

    sitolkka 8.3.2019, 17:26

    Tervapääskyn pesä on metsässä perinteisesti hyvin korkealla yli 10 korkeudella järeän männyn lahokorossa tai haavassa.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 54 55 56 … 855 856 857