Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Viewing 10 replies - 5,641 through 5,650 (of 6,495 total)
  • Metsien hiilinielu

    Tagged: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Nostokoukku: Onko ostettu hiilinielu ilmaston kannalta arvokkaampi kuin jo toisaalla olemassa oleva?

    Tämä osuu olennaiseen asiaan: ilmakehän kannalta hiilinielu on yhtä arvokas riippumatta siitä missä kohtaa maapallolla se sijaitsee. Nieluyksiköiden siirtely kirjanpidossa maasta toiseen ei tuota lisää ilmastohyötyä vaan vaikuttaa enemmänkin viherpesulta. Halutaan näyttää muille maanosille että ollaan parempia. Todellisuudessa ostetaan edelleen turhaa roinaa Kiinasta, mutta se ei haittaa, kun ne ovat Kiinan päästöjä.

    A.Jalkanen

    Tilannetta selventävä juttu Hesarissa, haastateltu mm. Ville Niinistöä. Niinistö kirjoitti torstai-iltana Twitteriin pitkän ketjun, jossa hän kertoo varmistaneensa EU-komission virkamiehiltä, miten tapahtumat etenevät nykyisen velvoitekauden päätyttyä.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009580877.html

    Lainaus artikkelista:

    EU-parlamentaarikko Ville Niinistö (vihr), joka oli parlamentin pääneuvottelija maankäyttöä koskevassa tulevassa hiilinieluasetuksessa vuosille 2026–2030, on jossain määrin toista mieltä hinta-arviosta. Hän uskoo, että kyse on enemmänkin sadoista miljoonista euroista.

    Iso summa on silti kyseessä, ja ilmastopaneelin ja Niinistön viesti on muilta osin sama: hallituksen pitäisi tehdä nyt nielujen pelastamisohjelma ja pyrkiä käytettävissään olevin keinoin vahvistamaan nieluja niin, että ostotarve jäisi vähäisemmäksi.

    Tilinpito nykyisestä lulucf-kaudesta 2021–2025 tehdään vuonna 2027. Jos tai kun Suomella on kyseiseltä kaudelta alijäämää, sitä voi pyrkiä kuittaamaan kauteen sisältyvällä erillisjoustolla. Lisäksi Suomi voi Niinistön komissiosta saaman käsityksen mukaan yrittää myös perustella, miksi se jäi tavoitteestaan.

    Jos nielualijäämä on niin mittava, ettei siitä selvitä joustoilla ja puhumalla, Suomi voi päätyä ostamaan muilta EU-mailta niiden ylimääräisiä nieluoikeuksia.

    Niinistön arvion mukaan ylijäämämaiden kannattaa vuonna 2025 nykyisen kauden päättyessä myydä nieluoikeutensa tarvitseville, koska uusien sääntöjen mukaan niillä ei ole enää mahdollisuutta siirtää ylijäämiään seuraavalle lulucf-kaudelle.

    Taakanjakosektori tarkoittaa päästökaupan ulkopuolella olevia sektoreita eli muun muassa liikenteen ja asumisen päästöjä. Jos Suomi etenee niiden päästövähennyksissä hyvin, tätä ylijäämää voi hyödyntää.

    Jos kaikki menee mönkään ja joustojen, ostojen ja siirtojen jälkeenkin Suomella on edelleen nielualijäämää, se siirretään taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteeksi vuosille 2026–2030. Eikä pelkästään sellaisenaan, vaan kertoimella 1,08, eli kahdeksan prosentin korotuksella.

    Niinistön mukaan komissio ei siis tule asettamaan Suomea rikkomusmenettelyyn eikä asettamaan sakkoja, vaikka nielutavoite ei täyty. Hoitamaton alijäämä siirtyy lisäpäästövähennystavoitteeksi.

    mehtäukko

    Aamullisessa tv- haastattelussa eu- puuro metsille sai oikeutetusti täys laidallisen Björn Walroosilta.

    Kurki

    Niinistön mukaan komissio ei siis tule asettamaan Suomea rikkomusmenettelyyn eikä asettamaan sakkoja, vaikka nielutavoite ei täyty.

    Hallituksen ei sitten tarvitse metsien hakkuita säädellä.

    Ollikainen:”Hallituksella täytyy olla valmius säädellä hakkuita tarvittaessa.

    Lisäkoustojen lisäksi piti olla vielä, metsäisen maan jousto -10 Mtn.

    Visakallo

    Miksi yleensäkään puhutaan hakkuiden vähentämisestä, kun kysymyshän on puunkäytön vähentämisestä, eli tehtaiden ja sahojen sulkemisesta Suomessa. Eikö Ollikaisessa ja kumppaneissa ole sen vertaa miestä/naista sanoa miten asia oikeasti olisi?

    Visakallo

    Kaikesta huolimatta alan tiistaina perustaa uutta hiilensidontapaikkaa lyömällä kuusentaimia turvemaahan. Aavistushakkuualue saa uuden elämän.

    A.Jalkanen

    Ankaraa spekulointia hakkuutasoilla. Kommentoijat ehdottavat jopa hakkuukiintiöitä. Lisäksi kauhistellaan alhaista metsänomistamisen verotusta. (Unohtui kommentista pois mutta lähetin toisen.)

    AJ: ”Jos hakkuukiintiöihin mennään, niin puututaan jo aika pitkälle yksityiseen omistusoikeuteen. En usko ainakaan nykyisen hallituksen tällaiseen sortuvan.

    Eräs kommentoija ei usko metsien kasvun alenemiseen tai sen syihin. Kasvun alenema on todellinen: se on valtakunnan metsien inventoinnin koealoilta mitattu tieto. Tutkijoiden selityksetkin ovat aika järkeenkäypiä: metsien ikärakenteen vanheneminen, runsaat käpysadot ja kuivuus nimenomaan Pohjois-Suomessa männyn kasvualueilla.

    Kyllä suomalaisesta puusta tehdyille tuotteille riittää kysyntää jatkossakin, mutta ala on syklinen. Nyt kun volyymi alenee, voidaan laittaa panoksia arvonlisän kasvattamiseen: tehdään vähemmän, mutta arvokkaampia, Suomessa pitemmälle jalostettuja tuotteita.

    Ajallis-paikallinen osaoptimointi pitäisi politiikassa lopettaa, ja tarkastella sen sijaan päästöjä ja nieluja aina globaalisti.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009583175.html

    HOMO Petteri

    Kiina on edellä kävijä hiiliniulu jutuissa, sieltä tulee tekniikkakin, koska Perus Suomalainen Duunari hinnoitellut työ aikansa jo liian kalliiksi ja hintoja nosteltu, ilman syytä.

    Työ tehon kasvettava samassa suhteessa, metsän kasvu tuskin samoissa % €/h

    Kun puhuu totta, niin tarvitse valehdella

    A.Jalkanen

    Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakkuut ovat jääneet selvästi hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. Etelä-Suomen metsät ovat vastaavasti olleet lähes täyskäytössä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6e9b8483-682d-4558-8ebc-d6f19fa8a653

    Visakallo

    Tuttavapiiristä on kantautunut viestejä, että viljelyssä olleita vuokrapeltoja on alkanut jäädä omistajiensa käsiin. Aikaisemmin vuorattavista pelloista jopa kilpailtiin, mutta nyt tilanne on muuttunut. Suuria karjatiloja lopetetaan nyt sellaiseen tahtiin, ettei pelloille olekaan enää kysyntää. Tilanne muistuttaa nyt jonkin verran 80-luvun loppuaikaa. Alkaako nyt jälleen suuri pellonmetsityskausi? Uusia hiilinieluja syntyy Suomeen, eikä poliitikkojen tarvitse tehdä asialle juurikaan mitään.

Viewing 10 replies - 5,641 through 5,650 (of 6,495 total)