› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,651 - 5,660 (kaikkiaan 6,490)
1 2 3 … 565 566 567 … 647 648 649

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 15.5.2023, 13:33

    Näin varmaan on: nyt metsitetään ja ilmastonmuutoksen edetessä taas raivataan kun etelämpänä kuivuus alkaa heikentää satoja.

    Rukopiikki 16.5.2023, 13:07

    Maanviljelys täällä pohjoisessa ei ole niin huonoa tuottavuudeltaan mitä monet luulee. Etelässä ongelmana on monesti kuivakausi ja vuotuinen sato jää jopa pienemmäksi kuin täällä. Ennemmin sademetsät raivaamatta ja tänne lisää peltoa.

    Visakallo Visakallo 18.5.2023, 05:48

    Ainakin täällä Päijät-Hämeen pohjoisosissa on nyt käynnissä ennennäkemättömän kova peltojen metsitys, koska vuokrapelloilla ei ole enää kysyntää. Todennäköisesti samaa ilmiötä on nähtävissä muuallakin, missä karjatiloja on lopetettu. Nyt ei metsitetä vain pieniä ja syrjäisiä peltokuvioita, vaan jopa kymmenien hehtaarien yhtenäisiä alueita. Jostain syystä tämä ei ole ylittänyt uutiskynnystä, sillä kaikki mediat on valjastettu tiedottamaan vain metsäkadosta.

    KeMeRat 18.5.2023, 07:15

    Taitaa olla sama uutispimento, johon nämä muutkin Visan eksklusiivisesti noteeraamat trendit ovat jääneet.

    Visakallo Visakallo 18.5.2023, 11:07

    KeMeRatilla noita kommentteja näyttää riittävän. Olisi toki mielenkiintoista kuulla, mitä nämä mainitut trendit mahtavat olla? On toki ymmärrettävää, jos omakohtaiset kokemukset ja tiedot puuttuvat, että Google on silloin ainoa tietolähde. Jos jokin asia ei sieltä heti löydy, niin eihän sitä KeMeRatin maailmassa ole olemassakaan.

    Puuki 18.5.2023, 12:10

    Hiilinielun kasvattamiseenkin löytynee kohta paljon vaihtoehtoja, kun uudet harvennusmallit tullee käyttöön.  Onkohan yhtään mallia laadittu mo:n talous edellä ? Viljelymetsän luominen harvaan istutuksella ja luontaisen taimiaineksen hyväksikäyttö vähentää kiertoajan kuluja , kun istutuspuita ei tarvi myydä halvalla ensiharvennuksessa. Kohenneet harvennuspuun hinnat tosin jonkin verran tasoittaa tilannetta ainakin väliaikaisesti. Mutta nopean kierron tukkipuun kasvatus on silti tuloksen kannalta paras vaihtoehto edelleen useimmissa tapauksissa.

    Visakallo Visakallo 18.5.2023, 13:50

    Muutaman kerran ovat ehtineet istutustiheydet muuttua niiden vuosikymmenten aikana kun olen taimikoita perustanut. Jos kuusesta puhutaan, taisi ensimmäinen ohje avojuuristen aikaan taisi olla 2500-2200 kpl/ha, paakkutaimilla määrä oli ensin 2000, sittemmin 1800. Nyt tein hiilivaraston perustukset turvemaalle 1600 kpl, eli sama kuin perinteinen rauduskoivujen istutusmäärä on pitkään ollut.

    Puuki 18.5.2023, 13:56

    Th:n jälkeen paras lopputulos on saatu tuoreella kankaalla 1300-1400 kpl/ha tiheydellä kuusella.  Jos on luont.uudistumista mukana , ei tarvita edes 1600 kpl/ha istutusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.5.2023, 11:11

    Keskustelua hakkuista ja hiilivarastoista. Mitä metsille tapahtuisi jos hakkuut lopetettaisiin? Tutkijat ennustavat Science-lehdessä, että saataisiin varsin maltillinen 10-15 %:n nousu maanpäälliseen hiilivarastoon.

    Kommentoin:

    ”Metsätuhojen laajuus hoitamattomilla alueilla pohjoisessa havumetsässä näkyy selkeästi Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä: niissä tuhoutuu metsäpalojen ja hyönteisten vuoksi miljoonia (!) hehtaareita metsää vuosittain. Meidän ilmasto on mereisempi, joten oletettavasti metsäpalojen määrä ei nousisi meillä hoitamattomuuden seurauksena aivan yhtä korkeaksi.

    Vaikka ilmastonmuutos lisää metsien kasvua, todennäköisesti se myös lisää laajoja myrsky- ja hyönteistuhoja. Tähän on syytä varautua sekametsillä ja hyvällä hirvieläinpolitiikalla. Hyvällä tarkoitan nykyisen politiikan jatkamista, niin että kaikilla alueilla on mahdollista kasvattaa kaikkia puulajeja. Valkohäntäpeuran kannan alennusta tulee jatkaa määrätietoisesti. Pienille hirvieläimille kelpaavat kaikki: puut, varvut ja ruohot.

    Hoitamaton vanha luonnonmetsä on useimmiten edelleen pieni nielu ja runsaan puiden kuolemisen vuoksi kerryttää koko ajan lisää maaperän hiilivarastoa. Ajan mittaan maan alle voi kumuloitua moninkertainen hiilivarasto verrattuna maanpäälliseen. Hyvällä hoidolla talousmetsissäkin voidaan päästä suuriin hiilivarastoihin, mutta niiden päärooli on nopea hiilen kierto ja puuntuotos: ne ovat nopeasti kasvavia eli hyviä hiilinieluja.

    Pohjoisista havumetsistä on hyvä vertaileva IBFRA:n raportti. Inventointitieto kuvaa Kanadan ja Venäjän osalta pääosin hoidettuja metsiä eikä luonnonmetsiä. Hoito ei ole noissa maissa samanlaista kuin meillä: harvennuksia ei välttämättä tehdä vaan pääosin päätehakkuita ja uudistaminenkaan ei ole aivan yhtä säntillistä.

    Sustainable boreal forest management – challenges and opportunities for climate change mitigation (IBFRA REPORT 11/2021).”

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009592572.html

    Rukopiikki 20.5.2023, 11:39

    Metsätuhot ja palot kuuluvat luonnon kietokulkuun. Ruotsissa ovat alkaneet tehdä palokoropuita polttamalla semmosta lautahäkkyrää puun tyvellä toisella puolen puuta. Näin ei tarvihte koko metsää polttaa ja saa siitä vähän monimuotoa. Palokoropuusta tulee pitkään seisova ja hyvä kelo.

     

Esillä 10 vastausta, 5,651 - 5,660 (kaikkiaan 6,490)
1 2 3 … 565 566 567 … 647 648 649