› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 57 58 59 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla Gla 14.3.2019, 08:23

    Jos metsien hiilensidonnasta puhutaan, ei tarvitsekaan maksaa. Metsiä ainakin etelässä on taloudellista hoitaa niin, että kasvu on aiempaa kiivaampaa. Yhteiskunnallisen toimenpiteenä hirvieläinkannan leikkaus riittää ja sekin olisi kansantaloudellisesti kannattava asia. Jos sellainen ihme tapahtuu, että puusta alkaa olla ylituotantoa, se ongelma ratkeaa helposti suojelualueiden määrän lisäyksellä. Kaikki paitsi ulkomaisen teollisuuden rahoittamat edunvalvojat voittaisivat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.3.2019, 09:46

    Ei ole kovin helppo rakentaa sellaista järjestelmää, jossa pelkästä hiilen sidonnasta voitaisiin hyvittää metsänomistajia. Agitoisin sen sijaan sellaista systeemiä, jossa vapaaehtoisia anemaksuja (päästökompensaatioita) kanavoitaisiin vapaaehtoisiin pysyviin metsien rauhoituksiin. Tällä saataisiin kaksi kärpästä yhdellä läimäyksellä: hiilen varastointia ja metsien monimuotoisuutta samalla kertaa. Jos rauhoitettavissa alueissa on mukana myös varttuneita kasvatusmetsiä, ne myös sitovat hiiltä vielä vuosikymmeniä tästä eteenpäin.

    Timppa 14.3.2019, 10:23

    Viisasta puhetta.  Joku kanadalainen kertoi TV:ssä järjen ääntä esimerkkinä Kanadan ikimetsät, jotka ovat muuttuneet hiililähteiksi metsäpalojen ja muiden luonnontuhojen vuoksi.

    Kannattaa siis pitää metsämme nuorina ja jatkaa avohakkuita, jotka estävät tehokkaasti laajojen metsäpalojen syntymisen ja tietysti haittaavat myös tuholaisten leviämistä.

    Gla Gla 14.3.2019, 10:53

    Minun tavoitteena ainakin on saada puun kasvua parannettua, jotta liiketaloudellinen kannattavuus paranisi hakkuutulojen avulla.  Kasvuhan se on mikä hiiltä sitoo.

    Valtion tukijärjestelmien vaikutus puukauppoihin on jo nähty ja koettu. Nyt on ollut harvinaisen pitkä ja rauhallinen jakso, kun poliitikot ovat osanneet pitää näppinsä erossa siitä. Se luo edellytykset kehittää toimintaa.

    Monimuotoisuusasiat hoituu hirvieläinten määrän leikkauksella. Kun koivun kasvatus tulisi mahdolliseksi ja kaksijaksoiset metsiköt yleistyisivät, oltaisiin jo pitkällä. Toki suojelualueitakin tarvitaan merkittävä määrä lisää, mutta niiden edellytyksenä on kepun tavoite nostaa puun kasvu 150 miljoonaan kuutioon.

    Tolopainen 15.3.2019, 09:22

    Joissakin paikoissa koivujen alle tulee kuusentaimia, mutta ei tuo oikein liiketaloudellisesti kannata. Kuusen taimettuminen  kestää vuosikymmeniä. Istuttamalla pääsee parempaan lopputulokseen, mitä olen yhtä kuvioa seurannut, jos sen olisi avohakannut ja olisi istuttanut kuuselle 35v sitten olisi voittanut loppupeleissä rahallisesta paljon verrattuna nykyiseen. Luontaisesti syntynyt taimikko on parimetristä. Onhan noista ylispuuhakkuista jonkun satasen saanut hankintatuloa ja paljon ylimääräistä hankalaa hakkuutyötä.

    Gla Gla 15.3.2019, 09:45

    Kuusen tulo koivujen alle vaihtelee sattumanvaraisesti hyvin paljon. Joskus ei tule kuin jokunen monimuotoisuuspuu, joskus kuusta ilmaantuu turkkina koivujen alle. Yleensä tulos on vaihteleva. Kun päällä on kuitenkin kasvava koivikko, on kasvatusketjussa mahdollisuuksia, joista mikään ei ole huono, kun vertailukohtana on tasarakenteinen yhden puulajin metsikkö. Parhaassa tapauksessa kuusista saa pelkällä raivauskustannuksella tyydyttävän puusukupolven koivikon perään, joskus vaaditaan hiukan enemmän työtä. Jos kulut pysyy selveästi alle aukon uudistamiskulujen, taloudellisesti tulos todennäköisesti on hyvä. Joskus tuloksena on vain koivikon kasvatus päätehakkuuseen saakka, mutta seassa on alikasvoksena kuusta. Sekin on luonnon kannalta hyvä asia.

    Jos koivikon päätehakkuun tai ylispuuhakkuun aikana kuuset ovat vasta parimetrisiä, ei homma ole onnistunut. Silloin tuskin kannattaa kuviota kaksijaksoisena kasvattaa. Mielestäni koivut pitäisi olla jo ensiharvennusvaihessa pääosin tuon mitan ylittäviä.

    sitolkka 15.3.2019, 10:22

    Kanadassa taitaa nyt olla sellaisia tuhoja, jotka tappavat metsät pystyyn ihan niiden iästä riippumatta. Huolissaan pitäisi olla Kanadan metsien sijaan siitä, että sademetsät katoavat kovaa vauhtia.

    Tolopainen 15.3.2019, 11:06

    Tässä kaksijakoisen metsänkasvatuksessa tulee myöskin ongelmaksi, että tukkikoivulla ei ole markkinoita koko maassa ja nuo markkinat on niin pienet, että suosiolla olen laittanut koivut kuitupinoon, ei yhtään kiinnosta alkaa koivutukkien kanssa pelaamaan. Olishan se aluspuutaimikko tietenkin 20v kuluttua paljon pidempää ja koivut latvasta lahonneita hieksiä kun ovat. Ne tuottavat rahamarkkinoilla kuitenkin huomattavasti enemmän kuin pystyssä jököttämässä, metsäntuotto on hidasta ja riskipitoista nykyisin, kun rahat on sijoitustilillä aika tekee uutta rahaa varmasti. UPM:n osinkokehitys viiden viimeksikulunen vuoden aikana on kolminkeratistunut, puunhinta ei ole pahemmin noussut. Puunhinta on yhtiöille kulu, mutta osinko tuo kultaa ja kunniaa johdolle. Kannattaa valita oikea paikka ravintoketjussa.

    Gla Gla 15.3.2019, 11:12

    Jos alkaa nyt aukkoon puuta laittaa, itse en ainakaan olisi huolissani koivun menekistä. Puuta hakataan vasta pitkän ajan kuluessa ja markkinoiden ennustamisen niin kauas jätän muille. Mutta kun hakkaa lahon kuusikon, kovin mielellään siinä koivua kasvattaisi ja jos sen jälkeen kaksijaksoisesta saisi lisäarvoa, tottahan sekin hyödyksi kannattaisi käyttää.

    Jos taas on jo olemassa koivikko ja sen alla kuusta, voi tietysti kasvattaa koivut kuiduksi ja panostaa kuusten kasvuun tukkipuuksi. Näin siis, jos alueella ei koivutukille ole kysyntää lähiaikoina. Onneksi täällä on kysyntää.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.3.2019, 12:03

    Kanadan ja Venäjän isot metsätuhot ovat iso ongelma. Saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta miljoonien hehtaarien tuhoalueet jäävät todennäköisesti metsänuudistamismateriaalin (siemenet ja taimet) puutteessa heikosti uudistuviksi, eli hiilinielu ei palaudu niihin kovin nopeasti.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 57 58 59 … 646 647 648