E Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Tämä aihe sisältää 649 vastausta, 50 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi MaalaisSeppo 2 päivää, 20 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 649)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • sitolkka

    Kuinka hyvin A tuntee Kanadan metsien luontaisen uudistumiskyvyn?

    Tolopainen

    Suomessa metsähakkuita eniten rajoittaa metsäteollisuus, ensiharvennuksia on tekemättä miljoona hehtaaria koska puulle ei ole riittävää kysyntää, eikä siitä makseta. Nythän tämä onkin editystä eli jos metsälle ei tehdä mitään, siitä ilmeisesti pitäisi alkaa maksaa korvaus. Sitähän tuo suojelu on ollut tähänkin asti.

    Gla Gla

    Ilman paikallistuntemusta AJ:n tavoin veikkaan, että hiilinielun kehittyminen viivästyy merkittävästi verrattuna täkäläiseen tapaan uudistaa aukot. Epäilemättä joku fsc:n paikallinen virkamies voi yrittää osoittaa väitteeni vääräksi, mutta se on oma tarinansa.

     

    sitolkka

    Pahiten taitaa sielläkin hyönteistuhot koetella yhden puulajin metsiä. Luontaisesti syntyy varmasti kestävämpi monilajinen metsä jossa myös lehtipuuta. Tämä hiilihöpötys menee ihan mahottomaksi. Meitä ihmisiä on vain liikaa. Kova perhesuunnittelu ja yhden lapsen politiikka koko maailmanlaajuiseksi. Väkeä pitää saada vähennettyä. Markkinatalouskin on pohjimmiltaan nykyisellä jatkuvan kasvun vaatimuksella yhtä utopistinen aate kuin kommunismi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No sen verran on tuntumaa Kanadan tilanteeseen, että olen asunut siellä keskellä (Suurilla järvillä) vuoden ja vieraillut sekä itä- että länsirannikolla. Kanadan metsät ovat monilajisempia kuin meidän metsät, mutta siitä huolimatta näyttävät olevan tuhoille herkkiä. Laajin tuhotyyppi on metsäpalo, keskimäärin 2 miljoonaa hehtaaria vuodessa, joka on muuten enemmän kuin hakkuut, joita tehdään vuosittain 1 miljoonalla hehtaarilla. Ilmastovyöhyke on Kanadassa meitä eteläisempi, mutta maan laajin kasvillisuusvyöhyke vastaa meidän boreaalista havumetsää. Esimerkit sieltä, Venäjältä ja Keski-Euroopasta osoittavat että kun nimenomaan hyönteistuho alkaa, sitä on hankala pysäyttää.

    Niin se luontainen uudistuminen: itse asiassa sitolkalta oikein hyvä kysymys. Menee spekuloinnin puolelle: monilajisemmassa metsässä käy nopeammin mutta hidasta on. Lienee aika heikosti tunnettu asia. Sen verran muistan että yhdessä tapauksessa tuho edistää uudistumista: banksinmännyn (jack pine) kävyt poksahtavat auki vasta metsäpaloissa.

    Yhden kooste- eli review-jutun löysin joka ehkä vastaa sitolkan kysymykseen. Se on tiivistelmä aiheesta tehdyistä tutkimuksista ja ilmestynyt vuonna 2015.

    Artikkelin mukaan Kanadan palaneet ja hakatut metsät palautuvat melko nopeasti, palaneet toisinaan jopa nopeammin kuin hakatut. Ilmeisesti hakatuilla tarkoitetaan sellaisia, joissa käytettiin luontaista uudistamista mutta jutussa ei ollut tarkempaa tietoa esimerkiksi siemenpuista. Uudistuminen tapahtuu jäljelle jääneiden puiden siemenistä, maan siemenpankista, säästyneestä alikasvoksesta ja juuri- ja kantovesoista. Useimmat ekosysteemit palasivat häiriön (hakkuun tai metsäpalon) jälkeen 5-10 vuodessa 10 prosentin latvuspeittävyyteen ja 5 metrin pituuteen (FAO:n metsämääritelmä). Luontaisesti syntyneiden metsien puulajit eivät tietenkään ole aina metsätaloudellisesti järkevimpiä, mutta jonkinlainen metsä on palautunut.

    Lähde: Trends in post-disturbance recovery rates of Canada’s forests following wildfire and harvest. ”We found that, on average, it took 5–10 years, depending on factors such as location and species, for most forest ecosystems of Canada to attain a benchmark canopy cover of 10% after wildfire or harvest. Similarly, regenerating stands in Canada’s boreal forests were capable of attaining average heights of 5 m within five to ten years after wildfire or harvest.”

    Tässä vielä metodiikkaa, eli satelliittikuvia käyttämällä havaitaan metsäpinta-alan muutokset ja muutosalueiden palautuminen metsäksi:

    https://www.nrcan.gc.ca/forests/fire-insects-disturbances/tracking-change/17825

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sannikka & Ukkola: ilmastopaniikkikeskustelu (pitempi versio Areenassa!) ja Halla-Ahon haastattelu. Toimittaja Matti Virtanen on siis kirjoittanut kirjan ”Ilmastopaniikki”, joka kritisoi ilmastonmuutosta ja siitä uutisointia. Virtanen uskoo että muutos ei tule olemaan niin iso kuin on ennustettu, ja toisaalta ei usko etteikö ihmiskunta keksisi keinoja muutoksen hallitsemiseen.

    Edelliseen liittyen: ”Kansainvälinen tiedeyhteisö ei vieläkään tiedä millaiset seuraukset lämpötilan nousulla yksiselitteisesti tulee maapallolla olemaan. Se miten asumme, liikumme ja syömme vaikuttaa planeetan hyvinvointiin. Elintapamme on valtavan kuormittava. Jos kaikki esimerkiksi kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa. Ekologinen jalanjälkemme on suurempi kuin maapallon biokapasiteetti.”(https://loudsilents.com/uutiset/2018/4/11/koyaanisqatsi-ikuisesti)

    Tolopainen

    Jos eläisimme kuten ihmiset keskimäärin maapallolla, saattaisimme olla kansainvälisen avustuksen kohdemaa ja Helsingin kadut olisivat täynnä hevosenpaskaa.

    harrastelija harrastelija

    Tutkijat ovat päätelleet, että maapallolla (ja hirmuliskoilla) oli huono tuuri, kun asteroidi sattui Jukatanin niemimaalle! Se aiheutti valtavia maan sisäisiä purkauksia, kraateri oli halkaisijaltaan 180 km ja purkaukset nousivat yläilmoihin leviten virtauksissa yli koko pallon. Lämpötila laski n. 10 astetta – se riitti tappamaan hirmuliskot!

    AJ: ”Jos kaikki esimerkiksi kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa. Ekologinen jalanjälkemme on suurempi kuin maapallon biokapasiteetti.” 

    Väärä lähtötilanteen asettelu! Jos kaikki lisääntyisivät kuin suomalaiset, niin täällä olisi aika luonnonmukainen tilanne! Kulutuksen mukaan Intiassa olisi n. 27 miljoonaa, USA:ssa taas vain n. 3 miljoonaa, koska 350 mijoonaisessa maassa on suurempi hiilijalanjälki/hlö kuin Suomessa.

    Afrikassakin – samoin monissa näissä ilmaston lämpimyyden vuoksi helpolla elämällä pärjäävät tulisivat aivan hyvin toimeen pienellä asumistiheydellä, kun säännellään kisääntymistä! Luonto karsii voimakkaimmat ja heikot sortuu, luonnossa lisääntyminen on ylisuurta ellei kilpailua olisi. Eläimet ja linnut tekevät suuria poikueita, olosuhteista riippuu sitten, montako poikasista jatkaa lajia?  Maapallolla ruokinnan ja lääkinnän voimin pidetään keinotekoisesti yllä räjähdysmäistä väkilukua maapallon tuhoamiseksi!

    Tuo suomalaisten syyllistäminen on kyllä tuomittavaa! Mikä tarkoitus sillä on? Minulle ei ole vielä valjennut?

    Puuki

    Olisihan sitä suomalaisillakin tarvetta ja mahdollisuuksia vähentää hiilijalanjälkeään. Esim. lentoliikennettä vähemmälle ; ilmastokokoukset voitaisiin pitää etänä , vähintään niissä käyvää väkimäärä pitäisi vähentää, jos on ihan pakko lentämällä kulkea.  Eu:ssa turha reissaaminen kahden kaupungin välillä (* olikose 3 kertaa vuodessa Brysselin ja Starssburgin välillä? kokousten pitopaikan vaihtaminen ).  Hiilen käyttö lämmityksessä lisää hiilipäästöjä suhteessa muihin ekologisempiin vaihtoehtoihin. Taksiajelua voisi kansanedustajat (vihreätkin) esimerkin vuoksi vähentää,  jne. Niillä palkoilla ja eduilla pitää olla varaa sähköpolkupyörään ainakin. Jos on kiire vaihtaa paikkaa niin sähkömopo sitten, kopillinen talvella.

    (*)   Jaa , just luin Hesarista että kerran kuussa 4oo km matka  asioista äänestämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehdessä luki että Poriin tulee junalla kivihiililasteja Venäjältä. Minkähän takia, onhan Venäjällä satamia Suomenlahden rannalla. Entä minne se hiili on matkalla, aprikoin.

    Harrastelijan kanssa olen samaa mieltä siitä, että pelkkään kulutustasoon tuijottaminen ei riitä: kuvaavampi ekologinen jalanjälki saadaan kun kerrotaan keskenään maan kulutustaso ja väestön määrä. Meillä teollisuusmaissa pitää alentaa kulutustasoa ja kehittyvissä maissa väestön määrää.

    En jättäisi kuitenkaan tauteja ja nälänhätiä hoitamatta Afrikassa, kuten Pentti Linkola. Katastrofiapu pitää toimittaa ja sen lisäksi pitkäaikaiseen ongelmatiikkaan vaikuttavaa apua: maatalous, vesi, jätehuolto, koulutus, terveydenhoito, tietoliikenne, yritystoiminta, hallinto, demokratia, ihmisoikeudet jne. Varmasti osa kehitysavusta menee hukkaan, mutta onko sille vaihtoehtoja? Pakolaisvirta Eurooppaan ei tule loppumaan ennen kuin asiat korjaantuvat lähtömaissa. Talouskasvu Afrikassa on jo nousussa ja siitä tulee pian uusi Aasia.

    Joskus avun perillemenossa on suuria ongelmia, kuten uutiset Kongon (?) ebolaepidemian torjunnasta osoittavat. Apuhenkilöstöä vastaan on hyökkäilty ja kulttuurisia ennakkoluuloja on myös.

     

     

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 649)