Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,494 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Pinta-alan mukaan laskettuna Suomen co2-päästöt näkyi olevan n. 144 t / km² .  Vuotuinen keskikasvu / ha on vähän yli 4 k-m³/ha , joten 100 ha :n co2:n sidonta on n. 400 t / vuosi.

    Maata on n. 30, 5 milj. ha ja kasvullista metsämaata n. 22 milj. ha .   22 / 30,5 = 0,72 .          0,72 x 400 t = 288,5 t  .   Puiden kasvu sitoo siis 2 x enemmän hiiltä kuin mitä päästöt on.  Ei huonosti.    Jos kokonaispinta-alaan lisätään sisävesistöt, niin co2 sidonta olisi edelleen paljon suurempi kuin päästöt :  vesistöjä on n. 3,35 milj. ha.

    (Edit)     Tuosta vois päätellä, että hiilinielu-/päästö laskelmat on usein pielessä ja riippuu ko. laskijan tai muun intressiryhmän omista (usein poliittisista)  tarpeista .

     

    Visakallo Visakallo

    Ongelmana on, että EU-edustajat ja erityisesti komissaarit ovat omissa kotimaissaan jollakin tavalla epäonnistuneita poliitikkoja. Aikaisemmin tällaiset henkilöt painuivat maan alle tai lähtivät maanpakoon. Nyt heidät löytää Brysselistä nauttimasta tähtitieteellisiä etujaan, eikä heidän tarvitse huomioida oman maansa etua kuin korkeintaan  puheissa. Tekoihin asti ei tarvitse mennä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tuontitavarat lasketaan kuluttavassa maassa päästöksi, silloin täytyy tietenkin vientitavarat vähentää kulutuksesta ja laskea päästöksi vain kuluttavassa maassa. Tämä laskelma antaisi vähän todellisemman kuvan ao. maan asukkaiden päästötasosta. Esimerkiksi Kiinassa ja Saksassa eli vientivetoisissa maissa on paljon valmistusta ja Yhdysvalloissa ja muissa tuontivetoisissa maissa puolestaan paljon kulutusta.

    Metsämme sitovat paljon hiiltä, mutta iso on myös hakkuiden osuus tästä. Globaalin hiilitaseen kannalta on siis tärkeää se mitä puusta tehdään ja mitä tuotteita jää lisääntyvän puun käytön ansiosta valmistamatta. Tuo vesistöjen hiilen sidonta on huonosti tunnettu asia – sellaisia ei oteta mukaan raportointiin, ennen kuin varmuusmarginaalit ovat riittävän pienet. Maaperän hiilitase on nykyisistä raportoitavista heikoimmissa kantimissa.

    Puuki

    ¨^ Vesistöt on ed. mukana vain pinta-alan takia.   Minusta sen liitteen 144 t / km² pitää sisällään suurinpiirtein kaikki co2- päästöt , vai miksi olisi jotakin jätetty käppyrästä pois ?

    Timppa

    Tämän päivän Hesarissa oli erittäin asiallinen juttu aaavikoiden metsittämisestä lähtökohtana Israelissa aikanaan aavikolle tehty 3000 ha:n alue.

    Jutusta jäi sellainen vaikutelma, ettei homma ole aivan helppoa ja halpaa, sillä taimia saattaa joutua kastelemaan pahimmillaan jopa 20 vuotta.  Oleellista jutussa oli kuitenkin, ettei tiedetä tämän metsittämisen vaikusta maapallon ilmakehään.  Fakta tietysti on, että puut sitovat hiilidioksidia, jonka lisääntyminen ilmakehässä lisää maapallon keskilämpöä.  Mutta on myös toinen fakta.  Aavikko heijastaa auringonsäteilystä 40 % avaruuteen, mutta havumetsä vain 10 %.  Siis hiilisidonnan, laajojen istuksien ansiosta muuttuvan ilmaston ja  aavikoiden heijastumisen yhteisvaikutus on arvoitus.

    Mielestäni ei ainakaan lentomatkailijoille ilman parempia tietoja kannata uskotella, että istuttamalla puita Saharaan lasketaan maapallon lämpötilaa.  Ainoa varma konsti on jäädä kotiin.  Käykin tietysti helpommin, kun ei haluta lentää Boeingeilla.

    sitolkka

    Ei pidä ikinä mennä istuttamaan puita sinne missä niitä ei luontaisesti kasva! Voi olla arvaamattomia seurauksia. Kaikki vesi tosin tarvitaan aavikoilla ruuan tuotantoon. Mitähän Afrikassa syödään kun heitä on 4 miljardia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Heijastumisen eli albedon muutokset pystytään ottamaan huomioon ilmastomalleissa. Mutta se on totta että Saharasta ei kannata aloittaa vaan vaikka sen reuna-alueilta jossa on vielä vähän metsää tai on ollut vielä vähän aikaa sitten. Maatalous ja metsätalous voivat toimia samalla alueella ja hyödyttävät toisiaan kuivilla alueilla.

    Kurki

    Kirjoitus poistettu.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurjen (Kurkin?) laskelmasta pitää vähentää metsien osalta hakkuut, koska tuo sidottu hiili ei jää metsiin. Tilastokeskuksen khk-raportissa metsien hakkuut huomioidaan niin että vuotuisesta kasvusta vähennetään hakkuut ja luonnonpoistuma ja netto raportoidaan maankäyttösektorilla. Laskelmassa on mukana oksat ja juuret.

    Kurki

    Aivan metsätalouden ja maankäytön päästöjä ei tuossa Tilastokeskuksen laskelmassa ole mukana. Se näkyy siellä olevan sanottu.

    Kun oletetaan hakkuiksi vuosittain 80 milj.m3, niin puuvarasto kasvaa noin 30 milj.m3 vuosittain. Se tekee  jo yksistään hiilinielua 0,9( 30+15+5)= 45 milj.tonnia vuosittain ja kun huomioidaan hakkuiden puutavaran hiilen jäävän pitemmäksi ajaksi myös varastoon, joka on Luken laskelmien mukaan 10 milj.tonnia, niin Suomen hiilinielu olisi jo noin tuo Tilastokeskuksen ilmoittaman kasvihuonekaasupäästöjen  56 mil.tonnia suuruinen.

    Lisäksi pitää huomioida hakkuiden juuriin jäävä hiili pitemmäksi aikaa aivan kuten puutavarankin (mitä se sitten lieneekin), niin hyvällä omalla tunnolla voi sanoa, että Suomen hiilitase on jo nyt kunnossa.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 6,495)