Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Reima Ranta

    Mikä merkitys on puulajilla? Lehtipuu heijastaa hyvin takaisin talvella, kasvaa luontaisesti hyvin ja helposti. Taas tullaan sorkkaeläimiin monine ongelmineen! Pitäsikö pioneeripuun antaa hoitaa homma, kuten luonto on tarkoittanut?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos haluaa oikein hyvän kuvan hiilinielulaskennasta ja sen menetelmistä niin kannattaa perehtyä maaraporttiin Tilastokeskuksen sivustolla. Raportit joudutaan tekemään kansainvälisten sääntökirjojen mukaan, eli kansallisia sovelluksia ei voida tehdä.

    Nythän on EU:lle esitetty että pystyisimme (jos oikein muistan) pitämään tulevien vuosien hiilinielun suunnilleen tasolla 30 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia mukaan lukien puutuotteet. Nykyisellä hakkuutasolla ja hieman suuremmallakin tuo on saavutettavissa, varsinkin jos metsien vuotuinen kasvu vielä tästä hieman nousee.

    ”MAA-JA MET­SÄ­TA­LOUS­MI­NIS­TE­RIN eri­tyi­sa­vus­ta­ja Tep­po Säk­ki­nen oi­koo Suo­men­maan blo­gis­saan jul­ki­suu­des­sa liik­ku­via vir­heel­li­siä tie­to­ja sii­tä, et­tä ny­kyi­sil­lä met­sän­hak­kuu­mää­ril­lä Suo­men hii­li­nie­lu pie­ne­ni­si huo­mat­ta­vas­ti tai jopa nol­lau­tui­si. Hän viit­taa kes­kus­tan met­sä­oh­jel­maan, jon­ka ta­voit­tee­na on 80 mil­joo­nan kuu­ti­on hak­kuu­ta­so vuo­teen 2025 as­ti. Se on muu­ta­man mil­joo­nan kor­ke­am­pi kuin vii­me vuon­na to­teu­tu­nut. Maa­li on sama kuin kan­sal­li­ses­sa met­säst­ra­te­gi­as­sa. Uu­sim­man met­sä­va­ra­tie­don mu­kaan Suo­men hii­li­nie­lu säi­lyi­si täl­lä hak­kuu­ta­sol­la 2020-lu­vun en­nal­laan ja läh­ti­si 2030-lu­vul­la kas­vuun.”

    Lähde:

    https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ministerin-erityisavustaja-oikoo-tietoja-metsien-kestavasta-kaytosta-34suomen-hiilinielu-sailyisi-talla-hakkuutasolla-2020luvun-ennallaan34-6.3.481556.583280c572

    harrastelija harrastelija

    Nyt on tilanne se, että tällainen tavallinen tallaaja ei kyllä median kautta saa kovin kaksista tilannetta ilmastosta ja hiilinieluista eikä päästöistä. Ihmiset pelotellaan sillä, että maapallo räjähtää ja suomalaiset ovat siihen syynä. He ovat sattuneet syntymään näin ilmastollisesti karuun maahan, että hiilijalanjälkikin on maailman huonoin!

    Ei täällä muuten elä kuin että jalanjälkiä on pitänyt tehdä ja paljon muutakin, jotta näinkin hyvä elämisen taso on saavutettu. Ei ole kauankaan, kun puhuttiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen! Nyt osa koululaisistakin saatiin mobiloiduksi huutamaan, että TEHKÄÄ JOTAIN! Katsokaa nyt vähän ympärille, me vanhemmat ja aikaisemmat sukupolvet olemme kovalla työllä tämän maan rakentaneet – onko nyt perilliset tuhoamassa kaiken hyvän!?

    Reima Ranta

    Aivan asiaa harrastelija. Koululaisia kannustettiin lintsaamaan koulusta (vanhemmat ihmeissään) ja sehän monille tuossa iässä sopii, kun olisi pitänyt senkin aikaa opettaa näitä asioita ja vapaa-ajalla osoittaa mieltään – eli luopua jostakin tärkeän asian puolesta. Kyse on jokaisen omasta edusta luopumisesta eikä hihhuloinnista, että jonkun toisen pitäisi luopua jostakin.

    Tolopainen

    Koululaiset olisivat voineet luopua päiväksi läppäreistä ja kännyköstä, jos haluavat olla ilmastotalkoissa mukana. Tuo on sitä samaa mölyämistä, että poliitikkojen pitäisi tehdä jotakin. Jokainen vois tehdä myös itse jotakin. Edes maksaa keskiasteella omat kirjansa kuten tähänkin asti, nekin pitäisi antaa ilmaiseksi, että jää rahaa tupakkiin ja olueen.

    Scientist Scientist

    Hakkuumäärän lisäksi on huomioitava luonnonpoistuma (lahopuu), oksat, latvat jne. Sitten tietysti jää huomattava osa puuta juuristona maan alle.

    Minulle on hieman epäselvää miten pitkäaikaiset puutuotteet huomioidaan laskelmissa. Sitähän on esimerkiksi lähes kaikki sahatavara, vaneri ja muut puulevyt.

    Itse myin parikymmentä vuotta sitten isoja kuusia  mhy:n kautta Japaniin. Ensin puiden tyvistä otettiin myös pari metriä puuta vaneriteollisuudelle. Tämä käsittääkseni sitoo hiilen vuosikymmeniksi jos ei sadoiksi.

    Scientist Scientist

    Suurin osa koululaisista ei ollut mielenosoituksessa ainakaan Tampereella. Ehkä vain noin 10% oli siellä laskelmieni mukaan. Missä sitten olivat, en tiedä. Ehkä kotona tai shoppailemassa HM:ssä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kerrataanpa vielä. Luke ottaa huomioon khk-raporteissaan sekä luonnonpoistuman että maaperään jäävät ositteet ja myös niiden hajoamisnopeudet. Puutuotteiden hiilivaraston nimi raporteissa on ’harvested wood products’ eli HWP. Lisää puutuotteiden hiilinielun laskennasta:

    Tässä katsauksessa yhteenvetoa Suomen tilanteesta. Taulukosta 1 näkyy että sekä turvemaiden metsistä että turvemaiden viljelyksiltä tulee molemmista 7 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt. Tälle täytyisi koettaa tehdä jotain.

    http://www.stat.fi/til/khki/2017/01/khki_2017_01_2019-01-15_tie_001_fi.html

    Sitten vielä havainnollinen esitys SYKE:stä. Etelä-Suomeen kannattaisi perustaa metsiensuojelualueita, joilla kasvatettaisiin hiilivarastoja ja monimuotoisuutta.

    https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ratkaisujablogi/Sampo_Soimakallio_Miksi_puuntuotannon_ma(47869)

    Puuki

    https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_tie_001_fi.html

    Kasvihuonekaasujen kok.päästöt v. -17 :  + 56,1 milj. co2-ekvt .     Metsätalous ja sen maankäytön muutokset : – 27,1 milj. co2- ekvt .     Kokonaispäästöt väheni edellisvuodesta energiasektorilla – 5 % (biopolttoaineet vähensi fossiilisten käyttöä),   jätteiden käsittelyssä – 6% , teollisuus tuotteissa – 1 %, maataloudessa – 0,5 % .

    Puun kasvun sitomasta co2:sta  otetaan siis huomioon n. 30 % vähennyksenä, joka vastaa suunnilleen vuosittaista hakkuusäästöä.   ( n. 1,23 t / ha kasvullista metsämaata, jossa keskikasvu on vähän yli 4 k-m³/ha).   Kuinkahan paljon otetaan huomioon puutuotteiden ja maaperään jäävän hiilen varastoja (turvemaalla ainakin maaperään jää pysyvää hiilivarastoa puuhun sitoutuneen lisäksi) ?

     

    uudehko metsänomistaja

    Hienoja laskelmia sekä Annelilta että Puukilta. Yksi kysymys vielä. Miten noiden päästöjen kanssa kävisi, jos Suomen korkotaso nousisi pari prosenttia nykyisestä?

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 6,476)