…myisi kasvua hiilensidonnan markkinoille…..

Tähän se taitaa ilmastoasiat tiivistyä. On luotu täysin tyhjästä valtavat tyhjyyden markkinat. Toiset ostaa ja toiset myy ei yhtään mitään. Osa tutkijoista on valjastettu tukemaan markkinoita, kuten aina ennenkin ja kaikissa uusissa asioissa, osa tohtii epäillä kaupankäynnin mielekkyyttä. Mutta markkinamiestenkin on tunnustettava, että ei ilmastolla mitään hätää ole niin kauan, kun sen sotkemisesta niinkin yksinkertaisella keksinnöllä kuin rahalla selviää.

Miksi IPCC ei saisi käyttää parhaita asiantuntijoita jos he sattuvat olemaan suomalaisia? Esimerkiksi turvemaiden päästötiedot tulevat suureksi osaksi meikäläisten tutkimuksista.

Kyllä, ja näitä vaikutusarvioita Luke on jo aiemmin julkaissut. Tietoa ei puutu vaan tekoja.

Kommentti ehdolle Hesariin:

”Puuntuotannon lisääminen on metsiemme ikärakenteen vanhetessa vaikeaa. Puun tuonti olisi nyt hyvä vaihtoehto, mutta onko puuta saatavissa riittävää määrää sopivaan hintaan?

Hieman nykyistä suurempi puustopääoma voisi tuottaa enemmän puuta. Sellaiset toimet, jotka vähentävät hakkuita vain osassa metsiköitä, eivät tuo parannusta kokonaisuuteen: markkinoilta puuttuva määrä hakattaisiin toisaalta. Jos metsälain sallimaa uudistamisikää tai puiden kokoa nostettaisiin, hakkuut saattaisivat siirtyä nuorempiin metsiin. Tarvittavaa määrää tukkipuuta voitaisiin yrittää haalia kasaan varttuneiden metsien yläharvennuksin. Männiköissä tämä voisi olla kelpo vaihtoehto, mutta iäkkäissä kuusikoissa harvennus voi altistaa ne kaarnakuoriaistuhoille.

Hyvät maankäytön täsmätoimet ovat vapaaehtoisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus turvemailla yhdistettynä lannoitukseen puutuhkalla vaikuttaa heti suuriin pinta-aloihin. Soiden ennallistaminen on hitaampi toimi. Heikosti puuta ojituksen jälkeen tuottaneet ojikot ennallistuvat itsekseenkin, joten tällä ei ole kiire. Kohteet tulee valita huolella ja kohdistus vaikuttaa toteutuviin päästöihin. Ennallistamisasetuksen toteutuksesta on kai linjattu, että vuoteen 2030 asti sitä tehdään lähinnä Natura-suojeluohjelman alueilla.

Mielestäni meidän kannattaisi puuttua tiukemmin metsän pysyvään häviämiseen. Rakentajat voitaisiin velvoittaa kompensoimaan metsänhävitys metsäalaa tai metsien kasvua lisäävin toimin. Voitaisiin metsittää joutoalueista sama määrä pinta-alaa kuin mitä häviää junaradan tai sähkölinjan tieltä, kustantaa tuhkalannoitusta turvemaalle tai rahoittaa turvemaan kosteikon perustaminen. Tämä olisi markkinaehtoinen ratkaisu, ja ekologisille kompensaatioille on jo valmiina lainsäädännöllinen ja toiminnallinen kehikko. Esimerkiksi tuulivoimayhtiöt ja kantaverkkoyhtiö Fingrid voisivat näyttää kompensoinnin mallia ja parantaa samalla yhteiskuntavastuutaan.”

Varmaan ollutkin täällä mutta onko tämä ojitettujen turvemaiden päästö laskettu nollapäästöistä vai onko  laskettu erotus luonnontilaisen suon metaani-yms. päästötasosta?

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi ojitetuilta soilta tulee myös merkittäviä metaani- ja typpioksiduulipäästöjä.

Luonnon soina ne tuottaisivat metaania kymmenen kertaa enemmän. Eli ojitus on vähentänyt metaanipäätöt olemattomiin. Lisäksi turvemaiden ojitukset vähentävät ilmasta tulevaa typpi- ja rikkilaskeumaa, joka menee puiden kasvuun. On teoreettisesti mahdotonta, että maaperän CO2-päästöt lämmittäisivät, sillä ne sitoutuvat jo seuraavana kesänä takaisin luonnon soiden CO2-sidontaan. Fossiilisillahan ei ole tällaista mahdollisuutta.

Reheviä korpia on jotain 3%, mutta karummat ojitusalueet, joita on noin puolet, ovat pieni CO2-nielu maaperän osalta ja lisäksi metaanipäästöt ovat poistuneet.