› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,411 - 6,420 (kaikkiaan 6,495)
1 2 3 … 641 642 643 … 648 649 650

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.3.2024, 13:47

    Ranelle tiedoksi että ei verrata mihinkään vertailutasoon vaan lasketaan todelliset päästöt eli turvekerroksen hajoamisen hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt. Jo aiemmin on ollut siinä ja siinä kattavatko puuston kasvut maaperän päästöt turvemailla. Nyt tulisi siirtyä jatkuvapeitteiseen malliin mahdollisimman laajasti kuusivaltaisilla turvekangastyypeillä eli korvissa. Tästä on politiikkasuositus (Metsäuutiset) joka menee vieläkin pitemmälle eli tekisi ojituksista luvanvaraisia. En menisi niin pitkälle, mutta vähänkään laajemmissa hankkeissa olisi suotavaa tehdä Metka-lain mukainen suometsän hoidon suunnitelma.

    Rane 21.3.2024, 13:56

    ” lasketaan todelliset päästöt eli turvekerroksen hajoamisen hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt.”

    Silloinhan se on väärin.Lähtötasohan on luonnonmukainen suo joka ei siis ole päästötön.

    Scientist Scientist 21.3.2024, 14:26

    Väärinhän se on jos halutaan selvittää miten paljon ihmisen toiminta on vaikuttanut.  Väärin on myös että rangaistaan lämpimimmistä kesistä joihin Suomen vaikutus on promilleluokkaa. Ojitukset  voisi kyllä mielestäni lopettaa.

    Käytetty kammiomittaismenetelmä on myös melko epäluotettava  erityisesti edustavuutensa vuoksi. Kerralla mitataan vain alle neliömetrin päästöt ja myös  ajaĺliset vaihtelut suuria. Luotettavampia tuloksia saadaan torni/mikrometeorologisilla menetelmillä, mutta se on kallis menetelmä.

    Luotettavuudesta voisi kysyä vaikka Raisa Mäkipäältä. En tiedä vastaako.

    Nostokoukku 21.3.2024, 14:38

    Tarkastelujakson pituus vaikuttaa suon hiilipäästöjä arvioitaessa. Kymmeniä vuosia: ojitettu suo viilentää, sata vuotta: ojitettu suo lämmittää, tuhat vuotta: luonnontilaisella suolla on merkittävä viilentävä vaikutus. Yksi vuosi: saadaan mitä tahansa vaikutuksia.

    Scientist Scientist 21.3.2024, 18:44

    Yleensä näitä ilmastovaikutuksia tarkastellaan 20 tai 100 vuoden aikajänteellä.  Näille ajoille on määritetty kasvihuonekaasuille kertoimet. Erityisesti metaanille aika on merkittävä tekijä sikäli  että sen kerroin on 60 20 vuodelle ja 25 sadalle vuodelle. Jos metaanipäästöt kasvavat ennallistettaessa, ei hyvä 20 vuoden ajalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.3.2024, 18:58

    Ei luonnonsoiden päästöjen vertailutasoja ole tiedetty niin tarkasti että niitä olisi voitu hyödyntää raportoinnissa. Kaikessa raportoinnissa raportoidaan vain ihmisen muokkaamien alueiden ja ihmisen toimintojen nykyiset todelliset päästöt.

    Sen sijaan oikeasti epäreilua Suomelle on metsäteollisuustuotteiden viennin päästöt jotka lasketaan meillä hiilinielujen vähenemänä. Vaikka tuotteet menevät rajan yli päästöt lasketaan tuottajamaalle eli meille. Epäloogisesti sitten kuitenkin fossiilisten raaka-aineiden päästöt lasketaan käyttäjämaalle eikä tuottajalle.

    Typpioksiduulin kerroin oli jotain vajaat 300 joten se on pahin lämmittäjä raportoitavista kaasuista. Sitä syntyy ilmastetun (ojitetun ja muokatun) turpeen hajoamisessa. Elinikä ilmakehässä pitempi kuin metaanin, noin 110 vuotta. Mutta ei metaaninkaan päästöjä kannata lisätä. Suo siellä, vetelä täällä.

    https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/dityppioksidi

    Nostokoukku 21.3.2024, 19:22

    Eikös se typpioksiduuli ole sukua ilokaasulle? Olin koulupoikana kesätöissä Vapon turvesuolla. Siellä oli ainakin töissä hupaisia ja iloisia ihmisiä.

    Scientist Scientist 21.3.2024, 20:35

    Kyllähän jonkinlainen keskiarvo voitaisiin laskea tai arvioida luonnonsoiden taustalle jos haluttaisiin. Muutenkin nämä maaperäpäästöjen arvot ovat niin epävarmoja. Edes luottamusväliä ei uskalleta ilmoittaa. Lienee tasoa +-80% (Laurikan arvio).

    Kurki 21.3.2024, 20:46

    Näissä maapäästöissä on sellainen kummajainen, johon Ojanenkaan ei antanut vastausta.

    Miten on mahdollista, että Ojasen linkissä

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    on kaikista mittauspisteista kolme kappaletta, joissa CO2-nielu on jopa -5 tn/ha/v.

    Eikö tämä pitäisi selvittää millaisissa olosuhteissa näin tapahtuu ja yrittää pyrkiä ojitusalueilla näihin olosuhteisiin?

    Onko tuollainen ojituslue millainen kasvamaan metsää?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.3.2024, 21:12

    Ei onnistu se luonnonsoiden mukaan otto, kun eri maiden päästöraportoinnit pitää olla riittävän tarkkoja, yhteismitallisia ja lisäksi IPCC:n ohjeistusten mukaisia. Kyllä vertailuja voidaan aina tehdä mutta juuri noiden suurten epävarmuuksien vuoksi hankalaa. Sen sijaan esimerkiksi ojitusalueiden vesistöpäästöistä olisi kyllä hyvä tietää mikä on luonnonkuormituksen vertailutaso ja kuinka paljon metsien hoito lisää kuormitusta.

Esillä 10 vastausta, 6,411 - 6,420 (kaikkiaan 6,495)
1 2 3 … 641 642 643 … 648 649 650