Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Vaihtelevat ennusteet : Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mediaaniarviot siitä , kuinka paljon ilmakehään voi päästää hiiltä ennen kuin keskilämpötila nousee 1,5 astetta esiteollisesta ajasta

    Hiilibudjettia jäljellä :

    a)  Arviointiraportti 2014 ;  550 Gt (alkaen 2011)   , b)  Erikoisraportti 2018 ; 580 Gt(alkaen 2018), c)  Toissijainen arvio ; 770 Gt (alkaen 2018).

    Maailman CO2-päästöt on n. 42 Gt vuodessa.

    1,5 astetta täyttyy :     a)  vuonna 2024     b)  vuonna 2032    c)  vuonna 2036

    Uusimmassa IPCC:n raportin yhteenvedon 1. grafiikassa näytetään käyrä , jonka mukaan 1,5 astetta saavutetaan vuonna 2040. (käppyrästä ei käy ilmi että päästöjä pitäisi vähentää jotta 1,5 asteen ylitys koettaisiin vasta 2040; kyse on vain lämpenemisen tasaisen vauhdin taulukosta)

    Varmaa näyttää olevan vain epävarmuus lämpenemisen nopeudesta.      (L: Seura 28.3-19)

    Tätä taustaa vasten : Myös Suomen osalta metsien hiilensidonnassa pitäisi ottaa huomioon pidemmän aikavälin vaikutukset hiilitaseeseen eikä kuten nyt usein puhutaan , että pitää heti saada nieluja suuremmiksi, tulevien vuosikymmenten tilanne  ei niinkään kiinnosta.   Siis puun käytön lisääminen ja fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen on selvästi kestävämpää kuin hakkuiden vähentäminen .

    Tolopainen

    Etelä-Euroopassa kohta kypsyy perunasato, eikö se olekin huolestuttavaa, että siellä on mukavan lämmintä ja täällä vielä metrikaupalla lunta. Aika uunoa porukkaa, että viitsitään täällä jään ja lumen keskellä puohata, kun etelämpänä olisi paljon helpompaa ja neljässä tunnissä voisi siirtyä sinne.

    Puuki

    Täällä on se etu Etelä-Euroopan ilmastoon verrattuna kasvien viljelyssä,että rikkaruoho-ym. myrkkyjä tarvitaan vähemmän. Pitkät ja valoisat kesäyöt parantaa lisäksi esim. yrttikasvien makua verrattuna etelän kasveihin. Esim. kuminaa viljellään nykyään aika paljon Suomessa , siihen tulee enemmän aromeja täällä kuin etelämpänä kasvatettaessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”painopisteitä hakkuukeskusteluista tulisi siirtää monimuotoisuuden turvaamiseen, kestävän kasvun lisäämiseen sekä metsän terveyden varmistamiseen”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vaihteeksi hiilinieluista.

    Siinä, missä EU:n keskiarvo oli 10 prosenttia, Suomi nieli vuonna 2015 47 prosenttia kokonaispäästöistä. EU:n ulkopuolella esimerkiksi Venäjällä nielu oli 2014 noin 19 prosenttia ja USA:n 11 prosenttia. Toisessa isossa metsämaassa, Kanadassa, hiilinielua ei ollut 2014 lainkaan, vaan metsäsektori oli noin 10 prosentin suuruinen lisäpäästö muiden sektoreiden päälle. ”Arvostelijoiden mielestä nämä erot voi sivuuttaa, ja Suomen on kasvatettava nieluaan seurauksista riippumatta”, kuvasi Suomen ilmastopääneuvottelijana toiminut Harri Laurikka.

     

    Puuki

    Hyvä linkki AJ:lta.  Asiahan ei tietysti minulle kuulu mutta miksi kukaan metsäalan asiantuntija tai  mo  äänestäisi vihreitä (/sdp:tä) ,  kun kannanotot ja mielipiteet metsäpuolelta on tuolla nykyisellä tasolla ?

    harrastelija harrastelija

    Mitä nämä Annelin linkit aiheuttavat vihreiden ja sdp:n foorumeilla? Kokeileppa Anneli ihan huvikseen 🙂 Siihen voisi lisätä vielä todellisten asiantuntijoiden jutun päästövertailusta punaisen lihan ja salaatin syömisestä!

    Nyt eronneen hallituksen ministerit ovat niin kilttejä, etteivät vaalitenteissä saa ääntään kuuluville. Jos noilla spekseillä meillä vaihtuu tuleva hallitus galluppien mukaiseksi, niin siinä Suomi-laiva menee kyllä pahasti kerille!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.410049

    Luken tutkimus Pohjois-Karjalassa kertoo, että hiilipäästöihin vaikuttaa paitsi hakkuiden määrä, paljon myös se, mistä hakataan ja miten. Erityisesti turvemailla hakkuut voivat olla hyödyksi, koska ne vähentävät haihdutusta ja nostavat pohjaveden pintaa. Tämä puolestaan alentaa turpeen hajoamisnopeutta. Turvemaiden hakkuisiin ja kunnostusojituksiin kaivataan uutta täsmällisempää ohjeistusta, joka voi johtaa kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin. Tämä taas antaisi mahdollisuuden hakata toisaalla enemmän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koli Forumissa on ollut esitys hiilivuodosta, jota tulee jos EU asettaa hakkuille rajoituksia. Analyysin mukaan hakkuut lisääntyisivät etenkin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Muita vaikutuksia: mekaanisen metsäteollisuuden työllisyys alenee, puun tuonti nousee, puuta korvaavien tuotteiden käyttö EU:ssa kasvaa (mikä voi johtaa isompiin päästöihin kuin puun käyttö).

    https://koliforum.fi/wp/wp-content/uploads/2018/12/LULUCF-study_Solberg.pdf?fbclid=IwAR2be9B_7Pzj5caP8m-tqOLpnWw76INL79I0nr0W-LY0m2JoELSqWwOaYfw

    Visakallo Visakallo

    Sovin tänään n. 600 motin energiapuusavotasta. Tavara menee kivihiilestä luopuneelle Lahti Energialle. Joidenkin poliitikkojen mielestä tein oikein, mutta joidenkin mielestä kaikki meni pieleen. Joskus minulla on vaikeuksia tunnistaa tätä samaksi maaksi, jossa olen aikoinaan syntynyt ja kasvanut.

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 6,476)