Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Viewing 10 replies - 761 through 770 (of 6,495 total)
  • Metsien hiilinielu

    Tagged: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Monet keskisuuret ja suuret sahat ovat tehneet viimevuosina laajennuksia, joiden yhteisvaikutus puun käyttöön on yli miljoona kiintoa tukkipuuta, kas kun eivät ole herättäneet mitään keskustelua. Nyt harvennuspuun lisääntyvä käyttö onkin hakkuiden lisäämistä, kymmenen pienempää kohdetta, joilla tukkipuun käyttö  kasvaisi saman verran ei herättäisi mitään keskustelua.

    Puuki

    Rakennesahatavaraan hiili sitoutuu 30 vuodeksi , rakennuslevyihin 20 vuodeksi.  Paperiin ym. 2 vuodeksi  (laskennallisesti).   Siinä ei kuitenkaan oteta huomioon, että esim. muovin korvaaminen puuperäisillä tuotteilla vähentää päästöjä ja muitakin fossiilisen alkuperän tuotteiden luonnon -haittoja.

    Harvennuspuun käyttö uusissa tehtaissa vähentää vanhojen saastuttavampien tehtaiden  puun käyttöä jossain vaiheessa.

    Hiilinielu pienenee hetkellisesti, kun harvennushakkuita tehdään.  Vihreät peräänkuuluttaa kokonaisarviointia pitkällä tähtäimellä (hallitusneuvottelu vastauksissaan). Miksi ei myös metsän käytössä sitten  ?      Vähemmän sahapuuta, enemmän aikaisin lahoavaa puuta metsiin – se on tuloksena harvennusten tekemättömyydestä.  Lahopuu ei siinä tapauksessa ole sitä tavoiteltavaa lahopuujatkumoa jota haetaan suojelumetsien avulla koska suurin osa puusta lahoaa jo pienpuuvaiheessa aiheuttaen hiilipäästöjä.

    Jatkuvakasvatuskaan ei ole mikään yleispätevä vastaus sahapuun lisäämiseen ja vielä vähemmän hiilitaseen parantamiseen. Se tuottaa vähemmän sahapuuta samassa ajassa kuin tasaikäinen nopeampi puun kasvatus.

     

    A.Jalkanen

    Hyvä kannanotto Puukilta. Heitin sen kokonaisuudessaan Vihreiden hallitusohjelmavastauksia esittelevälle FB-sivulle.

    Palataanpa vielä Taulukkoon 1. Sen kun lukee oikein tarkkaan, hoksaa että LULUCF-sektorin laskennassa puhutaan selvästi metsämaalla olevasta kasvibiomassasta eikä runkopuusta, ja myös karikkeiden tuotanto ja hajonta on mukana. Edellinen laskelmani meni siis hakoteille – pahoittelen!

    Muut maankäyttö- eli LULUCF-sektorin päästöt ’syövät’ noin kolmanneksen metsien kerryttämästä hiilinielusta. Noista päästöistä suuri osa tulee turvemailta. Niihin auttaisi korkeampi pohjaveden taso, muokkauksen keventäminen (esim. suorakylvö), enemmän nurmea, metsämaille soveltuvin osin samat lääkkeet, jatkuvaa kasvatusta ja soiden ennallistamista tarkoin harkittuihin kohteisiin.

    http://www.stat.fi/til/khki/2017/01/khki_2017_01_2019-01-15_tie_001_fi.html

    Kurki

    <<<Sisältää se kaikki päästöt, mutta siitä ei ole vähennetty hiilinielua. Viralliset luvut!<<<

    Jos nyt huomioidaan pitempi aikainen (30 vuotta) puutavaran ja juurten osuus metsien sidonnassa ja jätetään tuontipuu (ei vähennä Suomen metsien sidontaa kuten omat hakkuut ja voidaan laskea viennin osuusteen eli ei käytetä Suomessa) 10 milj.m3 pois, niin metsien hiilinielu olisi 0,9 (110+55 (juuret, kannot) +10 (puutavara) – 0,9*64(hakkuut) = 148,5+10-57,6=100 milj. tonnia/v

    Suomen kasvihuonekaasutase olisi 100-65 (Tilastokeskus/kasvihuonekaasupäästöt)= 35 milj. tonnia, kun metsämaanpohja on sidonnan suhteen neutraali Ojasen tutkimusten mukaan. Tämä antasi mahdollisuuden 30 vuoden ajalle uusille biotuotetehtaille aina 40 milj.m3 lisähakkuille nykyisestä, uudistamalla uusi metsä parempaan kasvuun metsäpohjan kasvuolosuhteita parantamalla, että päästäisiin metsien vuosikasvuun 150 milj.m3, joka sitten yhdessä muiden päästöjä rajoittavien toimenpiteiden kanssa mahdollistaisi jo 100 milj.m3 hakkuut.

     

    A.Jalkanen

    Kurki. Nyt on hyvä laskelma, mutta pari täsmennystä on paikallaan? Koko kotimainen puun käyttö oli ilman tuontipuuta: teollisuuskäyttöä 64 + kotitarvekäyttöä 12 = 76 miljoonaa m3, plus niiden hakkuisiin sisältyvät oksat ja kannot noin 50 prosenttia eli 76+38 = 114. Tämä hiilidioksidina 114×0,9=102,6.

    Näin tulee metsien nettohiilinieluksi 158,5 – 102,6 = -55,9 ja kasvihuonekaasutaseeksi ilman maankäyttösektoria 55,9 – 55,4 = nielua -0,5. Muut LULUCF-päästöt ovat luokkaa 10 miljoona tn ja puutavaran sidonta ehkä hieman pienempi kuin edellä esitetty 10 tn. Tuon verran eli rapiat 10 miljoonaa tn pitäisi löytyä päästövähennyksiä muilta sektoreilta, tai sitten maankäyttösektorilta päästövähennyksiä tai lisää hiilinieluja. Näin saavutettaisiin hiilineutraali Suomi!

    Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman LULUCF-sektoria vuonna 2017 vastasivat 55,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.)

    https://findikaattori.fi/fi/87

    Kts. puun käytöstä esim.:

    jounikemppainen.fi

    Puuki

    Hesarin artikkelin  mukaan uusi sellutehdas lisäisi puun käyttöä 4,5 milj.m³ . Se pienentäisi hiilinielua 6-7 milj.t /v . eli neljäsosan nykyisestä hiilinielusta.   Miten lienee saatu lopputulos, sitä ei lehtijuttu kerro.  ( Oli tosin mainittu muovituotteiden korvautuminenkin. )

    Suurin osa tulisi kuitenkin pohjoisen harvennusmetsistä ja  osa sahapuuhakkeesta.   Hiilinielun muuttumiseen pitäisi laskea mukaan myös uuden kasvun lisäämä hiilensitominen päätehakkuumetsistä ja harvennusten lisäämän rakennuspuun sitoma hiili.

    Kurki

    Korjasin tuon laskuvirheen. Mitä muuta on pielessä?

    harrastelija

    Mistä tuo kotitarvekäyttö 12 miljoonaa m3/v tulee? Tuntuu uskomattomalta, vai lasketaanko kaikki energiaksi poltettava puu siihen? Sahojen kuori + pinnat ja sellutehtaiden kuori + pienet energiapuut, niistä tietysti kertyy puuta ohi sahapuiden ja sellupuiden, mutta sahojen ja sellutehtaiden puun tarve lasketaan mielestäni pyöreälle raakapuulle?

    Suomi on metsäinen maa. Väkilukuun verrattuna metsien hiilinielulla kyllä korvataan päästöjä / hlö. Pitääkö Suomen korvata myös niiden 7 miljardin ihmisen päästöt, jotka todellisuudessa aiheuttavat maapallon lämpenemisen? Miten maailman väki hyvittää tämän suomalsisille – tuleeko edes kiitosta vai ollaanko yhä enemmän vailla?

    A.Jalkanen

    Voi olla että ei ole ihan 12 miljoonaa se kotikäyttö vaan tuo luku sisältää muutakin. Vuodelta 2017 tilastoa.

    ”Valtaosa raakapuusta, 69,7 miljoonaa kuutiometriä (86 %), kului metsäteollisuustuotteiden tuotantoon. Energian tuotannossa raakapuuta paloi 10,9 miljoonaa kuutiometriä, josta 6,5 miljoonaa kuutiometriä pientalojen polttopuuna ja 4,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuusta valmistettuna metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa.”

    https://stat.luke.fi/puun-kokonaiskaytto

    Kurki

    <<<teollisuuskäyttöä 64 + kotitarvekäyttöä 12 = 76 miljoonaa m3<<<

    Ei ainakaan täällä juuri kukaan harrasta sellaista puun kotitarve käyttöä, että siitä tuollainen määrä motteja kertyisi. Hakkuun jälkeen näkee latvoja ja motolle kelpaamattomia pystypuita kasatun. Itse olen tehnyt klapeja taimikoiden harvennuksessa, jonka osuus jo muutaman vuoden päästä tulee kuitatuksi parempana metsikön kasvuna. Isommassa mittapuussa enegialaitosten käyttämä puu myös tulee harvennuksilta, joka määrä korvautuu myös parempana kasvuna harvennetussa metsässä muutaman vuoden päästä.

    Tuohon omaan hiilitaselaskelmaani lisäisin vielä metaani päästöjen n.15 milj.tonnia poisjäämisen ojitetuilta n.5 milj. ha metsitetyiltä soilta, jota luonnonvarainen suo tuottaa. Sen ottamista hiilitaselaskelmaan mukaan on vaikea kyseenalaistaa.

    ELI

    Suomen kasvihuonekaasutase olisi 100+15(metaanipäästöjen poistuminen) – 65 (Tilastokeskus/kasvihuonekaasupäästöt)= 50 milj. tonnia.

    Siinä on pelivaraa nostaa hakkuita ja tehdä tehdä vaikka minkälaisia LULU-vähennyksiä ja muitakin.

Viewing 10 replies - 761 through 770 (of 6,495 total)