› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,021 - 9,030 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 902 903 904 … 954 955 956

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Scientist Scientist 20.11.2025, 10:50

    Mielenkiintoista että Kaupin kirja ei ole saanut juurikaan julkisuutta. Ilmeisesti on liian maltillinen, katsoo asioita globaalisti eikä ole alarmisti. Tai ehkä johtuu kirjan ensimmäisestä luvusta jossa HS ei tahtonut millään uskoa että maailman metsät ovat lisääntyneet 1990 luvulla.

    Kirjassa asioita käsiellään laajasti eikä sotkeuduta mihinkään jk tai jaksollinen kasvatus väittelyyn. Hyvä luku kirjassa on ”Kiinasta on tullut ihmiskunnan karikatyyri”. Valtavan nopea kaupungistuminen ja kulutuksen kasvu. Kauppi myös esittää että maakohtaisesta hiilinielulaskennasta pitäisi siirtyä kulutuskohtaiseen tarkasteluun. Suomalaistenkin hiilidioksidipäästöjä tulee noin puolet maan ulkopuolelta kuten Kiinasta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2025, 14:23

    Sekapuustoinen metsä voi olla hiukan kestävämpi tuhoja vastaan. Koivulla ja kuusella juuristot sijaitsevat hiukan eri kerroksissa. Lehtipuusekoitus voi parantaa ravinnekiertoa.

    Eme me Pekka Kilkin oppia saaneet monitavoiteoptimoijat haasteista säikähdä. Me tiedämme että metsien eri hyötyjen suhteen joudutaan tekemään valintoja ja vaihtokauppaa. Mutta tietääkö suuri yleisö?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.11.2025, 09:10

    Jatkuvan kasvatuksen ketjussa Perko moittii Suomen metsien pientä tukkiprosenttia. Entisaikojen sakeat tukkipuumetsät muistoissamme ovat olleet metsäteiden ulottumattomissa ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomen metsien ikärakenne oli jo viime vuosisadan puolivälissä nuortunut. Se näkyy forest.fin inventointeja vertailevasta kuvasta: tilastot > metsien ikärakenne.

    Hakkuumäärien kymmenkertaistuminen tarkoittaa, että myös tukkia korjataan nyt paljon enemmän. Metsien nuortuminen ja hyvä kasvu ovat olleet myös metsäpolitiikan tavoite, hyödyllinen sekä teollisuudelle että metsänomistajille. Tavoite ei ole ollut hiilen säilöminen tukkeihin. Puustopääoman kasvattaminen on toki hyödyllistä tiettyyn rajaan saakka, koska suuri puusto tuottaa nuorehkona enemmän puuta. Kun tarpeellinen puusto ja ikärakenne on saavutettu, sitä kannattaa ylläpitää suunnitelmallisin hakkuin.

    Hiilen ylenmääräinen säilöminen ei ole edelleenkään metsätalouden tavoite, ellei siitä aleta maksaa. Suuri hiilinielu on haitaksi silloin jos se siirtää metsät pois puuntuotannon optimitilasta. Metsänomistajan kannalta myymättä jäänyt puu eli hiilinielu on tyhjäkäyntiä, saamatta jäänyttä tuloa. Tavoite olisi nollanielu, jossa kaikki syntynyt kasvu myös hakataan – pienellä tilalla ei tietenkään joka vuosi. Näin myös koko maan tasolla, mutta joka vuosi.

    MaalaisSeppo 21.11.2025, 13:49

    Hiilinielu on tärkeää pitää yllä ja mieluummin vahvistaa, jos se on kannattavaa. Hiilivarastolla ei niinkään ole suoranaisesti ole itseisarvoa, syntyy, jos on syntyäkseen hiilinielun sivutuotteena.

    Metsien runkopuun määrä ja puuston kasvunopeus vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen. Mitä nopeammin puusto kasvaa, sitä puustoisempana metsä kannattaa pitää. Eli jalostetut taimet muokatulla maapohjalla kasvavat nopeasti, jolloin korkeampi puun määrä/ha antaa vielä hyvän koron pääomalle. Samalla metsän hiilivarastokin nousee automaattisesti keskimäärin aikaisempaa suuremmaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.11.2025, 14:51

    MaalaisSeppo tarkoittanee että hyvää kasvua kannattaa ylläpitää. Se on eri asia kuin hyvä hiilinielu.

    jupesa 21.11.2025, 15:03

    Jos halutaan lisätä hiilivarastoja metsään, siitä pitää maksaa MO:lle. Jos metsää kasvatetaan tavallista tiheämpänä ja pidempään, kustannukset kohoavat. Suurin kokonaiskasvu saadaan tekemällä usein lieviä harvennuksia. Kun puun kasvu lisääntyy , lisääntyy myös puuhun ja maaperään sitoutuva hiili.

    MaalaisSeppo 21.11.2025, 15:17

    Kyllä minusta hyvä metsän kasvu on samalla hyvä hiilinielu.

    Metsän hiilinielu koostuu puuston kasvusta ja maaperän hiilinielusta. Maaperän hiilinielu riippuu mm kasikesyötöstä ja maaperän hiilivaraston hajoamisesta. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt jälkimmäistä, eikä siihen mo voi vaikuttaa. Karikesyöttöön ja runkopuun määrään voi pitämällä metsänsä hyvässä kasvussa.

    Kurki Kurki 21.11.2025, 15:41

    Juuri näin kun Maalaiseppo sanoo.

    Luken Hannu Ilvesniemen mukaan kivennäismaiden metsissä hiili jakautuu suhtessa 40 % maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella.

    Maanpinnan yläpuolinen metsä runkopuuta 500 m3/ha vastaa CO2-varastoa  n. 100 tn ja maanpinnan alapuolella CO2-varasto silloin on 1,5*100= 150 tn.

    Biosoil-tutkimuksen tuloksia oli myös, että kivennnäismaiden avohakkuualueiden maaperän hiili jopa lisääntyi.

    Linkki:https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.11.2025, 18:45

    Hyvin kasvava metsä on tosiaan useimmiten myös hyvä hiilinielu, mutta ei välttämättä aina, jos metsän poistumat (hakkuut ja luonnonpoistuma) ylittävät kasvun. Hyvin kasvava metsä voi olla pieni hiilinielu myös suurten maaperän päästöjen vuoksi, kuten edellä kerrottiin. Suomen metsien hiilinielun ”romahdus” johtuu juurikin kasvaneista maaperän päästöistä ja suurista hakkuupoistumista. Myös karikesyöte on pienentynyt ja luonnonpoistuma kasvanut. Näiden tarkemmat syyt lienevät vielä epäselvät.

    Husq165R 21.11.2025, 18:49

    Jos karike syöte pientyy niin vedet kirkastuu!

Esillä 10 vastausta, 9,021 - 9,030 (kaikkiaan 9,556)
1 2 3 … 902 903 904 … 954 955 956