Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 8 vastausta, 9,151 - 9,158 (kaikkiaan 9,158)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Entä ne Nasan päästömittaukset, mihin tekniikkaan ne perustuvat? Niissähän Suomi on saanut puhtaat paperit.

    Kurki Kurki

    Ilvesniemen teoria metsämaapohjaan kertyvästä hiilestä (C).

    Etelä-Suomen kivennäismaapohjassa hiiltä (C) olisi 5 kg/m2 ja olisi kerääntynyt 10 000 vuoden aikana vuosittain keskimäärin 0,5 g/m2/v ja muutettuna per hehtaari ja CO2-määriksi, luvut ovat 183 tn-CO2/ha ja CO2-varaston vuosikasvu 0,018 tn-CO2/ha/v, joka syntyisi karikemäärästä (puiden lehdet, neulaset ja putoilevat oksat) 0,018/1,25= 0,015 m3 puukuutiosta eli 15 litrasta/ha/v.

    Jos laskee tuosta Suomen metsien runkopuumäärän lisäyksestä viimeiseltä 60 vuoelta 1100 milj.m3, niin  kantojen ja juurten elävä biomassan lisäys olisi 0,22*1100/60/20= 0,2 m3/ha/v = n. 200 litraa/ha/v ja sen CO2-nielu olisi 1,25*0,2= 0,25 tn/ha/v. Tuo luku 20 jakajassa takoitaa Suomen talousmetsä-alaa 20 milj.ha.

    Mitähän Ilvesniemi tuolla omalla laskennallaan viestii? Oliko malli luonnontilaiselle metsälle, jota ei koskaan hakata, sillä Suomen metsien maapohjaan on kertynyt jo elävää CO2-varastoa vuosittain 13-kertainen määrä viimeisten 60 vuoden aikana.

    Tässä linkissä ”https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564” etelän maapohjassa hiiltä (C) onkin 10 kg/m2.

    käpysonni käpysonni

    Kun kiistellään Nasan ja Luken mittauksista ja miksi Nasan mittauksia ei haluta noteerattavan, niin X:ssä Otto Juote- niminen tyyppi selittää hyvin tämän:
    <p dir=”ltr”>Tässä @linnearsan turvautuu retorisen sumutuksen klassikkoon: satelliittidata julistetaan ”kelpaamattomaksi”, koska se ei noudata hallinnollisia kirjanpitoluokkia.</p>
    <p dir=”ltr”>Harhautus perustuu siihen, että mallin, (huom ei tieteen tai datan!) rajoitus esitetään todellisuuden ongelmana, vaikka kyse on poliittisesti määritellystä, tieteellisesti ei-kumottavasta kriteeristä.</p>
    <p dir=”ltr”>Kun havainto suljetaan poliittisesti määritellyin kriteerein mallin ulkopuolelle, ongelma on mallissa – ei havainnossa.</p>
    <p dir=”ltr”>Satelliittimittaukset mittaavat suoraan ilmakehän CO₂-pitoisuuksia ja niiden alueellista käyttäytymistä. Ne kertovat, onko alue kokonaisuutena lähde vai nielu.</p>
    <p dir=”ltr”>Se, etteivät satelliittimittaukset erottele ”ihmisen muokkaamia alueita” tai sektoriluokkia, ei ole mittausvirhe, vaan suora seuraus siitä, ettei ilmasto noudata byrokraattien sille sallimia kategorioita.</p>
    <p dir=”ltr”>Kun sanotaan, että ”mittaamalla kaikkea ei päästä samaan”, yritetään tosiasiallisesti vain välttää sanomasta suoraan sitä, mistä todellisuudessa on kyse: satelliittidata ei sovi poliittisesti muodostettuun kirjanpitomalliin, jossa päästöt ja nielut on rakennettu tulonsiirtoja, veroja, valvontaa ja kontrollia varten, ei tieteellistä ymmärrystä varten. Siksi data rajataan mallin ulkopuolelle.</p>
    <p dir=”ltr”>Luken mallin vaatimukset eivät siis nouse tieteestä vaan ne ovat peräisin monenlaisilta ilmastokommunisteilta, aktivisteilta ja muilta ihmiskuntaa piinaavilta pikkunilkeiltä.</p>
    <p dir=”ltr”>Tieteessä mallit johdetaan havainnoista, eivätkä havainnot alistu malleille. Mallien tehtävä on selittää empiiristä dataa, ei sulkea sitä pois.</p>
    <p dir=”ltr”>Luken malleissa havainto ei ohjaa mallia, vaan poliittisesti määritelty malli rajaa, mitkä havainnot hyväksytään.</p>
    <p dir=”ltr”>Koska Luken laskelmat eivät rakenteellisesti kykene huomioimaan parasta saatavilla olevaa empiiristä dataa hiilipäästöistä, ne eivät täytä tieteellisen tiedontuotannon perusvaatimuksia.</p>
    <p dir=”ltr”>Luke epäonnistuu tieteenfilosofisesti, koska sen malli ei ole rakennettu totuuden etsimistä varten, vaan hallinnollisen kirjanpidon ylläpidon tarpeita varten. Sen malli ei ole alisteinen havainnoille, falsifioitavissa tai salli parhaan, saatavilla olevan empiirisen evidenssin hyödyntämistä</p>

     

    https://x.com/i/status/2000922566257475649

    Timberland

    Mitähän nuo ruotsalaiset tekee eri tavalla? Eilen tuli koko maankäyttösektorin (LULUCF) nielu- ja päästöluvut vuodelta 2024 Suomesta, ja tänään Ruotsista.

    Ruotsi: nielu 54.24 miljoonaa tonnia (Mt CO2-ekv.) http://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/klimat/vaxthusgaser-nettoutslapp-och-nettoupptag-fran-markanvandning/

    Suomi: päästö 9.8 miljoonaa tonnia (Mt CO2-ekv.) http://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektori-pysyy-suurena-paastolahteena-mutta-metsat-ovat-pieni-nielu-kasvihuonekaasuinventaarion-2024-ennakkotiedoissa

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos ihmettelijä. Kannattaa tsiikailla tarkkaan Luken uutisesta kohta ”Epävarmuudet ja päästö- ja nieluarvioiden tulkinta”. Ei voida varmuudella sanoa, onko metsämaan maankäyttöluokka päästö vai nielu. Väitin aiemmin, että maaperä on epävarmempi kuin puusto, mutta tuossa taulukossa puustoarviokin on kyllä varsin epävarma. Siinä meni roskikseen sekin ajatus.

    Nasan ja Luken vertailu on turhaa, kun ne laskevat eri asiaa. Otto Juote ei taida olla luonnontieteilijä vaan ehkä lähinnä persu, X:n sisällöstä päätellen ainakin.

    Jos joku jaksaisi paneutua Ruotsin inventaariin niin voisi kertoa tulokset tänne. Annika Kankaan tosin pitäisi kertoa pikapuoliin vastaus, joten voimme odottaa sitäkin.

    Kurki Kurki

    Tässä Ruotsin dataa toisesta linkistä..

    https://yle.fi/a/74-20140329

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    Timberlandin linkissä Skogsmark sisältänee hakkuusäästön, kivennäismaat ja kuolleen orgaanisen materiaalin.

    Nielu koostuu metsämaasta + puutuotteista yhteensä -54,62-3,84= – 58,46 Mtn

    Päästö  Åkermerk + rakennnusmaa+ Våtmark =  +4,62 Mtn

    Ruotsin hiilinielua nostaa palautunut metsien kasvu, joka notkahti 2008  n. 109 milj.m3 ja on noussut nyt takaisin 125 miljoonaan kuutioon.

    Suomessa Luke muutti metsien kasvumallia ja kasvu ei palanne sillä mallilla enää 108 milj.m3:iin.

    käpysonni käpysonni

    Aina pitäisi tarkentaa hiilinielukeskustelussa, puhutaanko poliittisesta hiilinielusta vai luonnontieteellisestä hiilinielusta. Suomalaisessa keskustelussa kyllä lähes aina tarkoitetaan poliittista hiilinielua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tuon eron haluaa tehdä, niin khk-inventaario jota Luke laskee, ainakin pyrkii olemaan luonnontieteellinen, kun taas se jota EU laskee on poliittinen.

Esillä 8 vastausta, 9,151 - 9,158 (kaikkiaan 9,158)