Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • jees h-valta

    Jaahas, ja Jean S sitten innostui Jovainin linjoille. Onhan kaikki niin lapsellisen helppoa helpossa maaílmassa. Mutta onko pakko alkaa lietsomaan turhaa epäluuloa asioissa joissa ei ole siihen minkään tahon intressiä? Miksi joku yksittäinen henkilö esim. alkaisi suuressa miljoonia pyörittelevässä organisaatiossa tekemään piskuisen metsänomistajan hallaksi jotain sellaista joka ei kuitenkaan missään mitään vaikuttaisi? Kyllä me olemme senverran halpoja renkejä ja suorastaan puuntuotanto-orjia täällä turvetasolla ettei meille syötetyt muruset ole merkittäviä noissa miljoonien,kymmenien ja satojen numerokekkereissä. Suoittelen näille herra-epäluuloille, menkää edes yhdelle ison firman tuotantolaitokselle niin alatte käsittää ehkä murusen niiden kekkerien suuruusluokasta. Niiltä pöydiltä lakaistaan ne meidän epäluulojen muruset jos ei satuta niitä kovasti enempää loukkaamaan kuten tämä Lahtosen karavaani aikanaan.

    Tolopainen

    Kun harvennuspuun hinta on pari senttiä kilo, yllättävän paljon riittää spekulointia että jotkut rikolliset olisivat sitä kiinnostuneita välittämään.

    jees h-valta

    Itseasiassa meidän koko järjestelmämme yksityistiluksineen on loistava isoille kombinaateille. Me teemme tunnolla ja paljon tunteja hyvän metsänkasvun eteen, juuri kuten omaa yleensä vaalitaan. Hienoja puitavia, hyvää raka-ainetta, ilmaiseksi lähes tuotettuna. Ei heillä ole edes intressiä ostaa enää firmoille tiluksia, kun niiden palkkatyöstättäminen on epäedullisempi tapa.

    Jovain

    Jees, on aika paljonkin eri asia, jos tiimit käyvät pimeää kauppaa. Kaikki hyvin myös Puukilla: Korkeintaan inhimillinen virhe on mahdollinen.

    Köpelösti se on käynyt ostomiehellekin. Jotain sittenkin on mennyt pieleen?! ”ettäs jottas hyvitetään seuraavassa puukaupassa”.

    Ei pidä aliarvioida metsänomistajaa, pystyykö osoittamaan suuruusluokassaan kymmenien prosenttien pimittämisen. Ei sitäkään, etteikö seurantaan ole tarvetta.  Eivät kuitenkaan riitä näytöksi riita-asioissa.

    Puutavarayhtiöt eivät välttämättä edes tiedä, sen paremmin kuin metsänomistajatkaan. Saavat puunsa ja rahansa, mutta vähemmän, mitä puukaupassa oli tarkoitettu.

    Ei mittauksella, sen paremmin kuin muullakaan selittelyllä, ole mitään tekemistä sen kanssa. Moto mittaa samalla tarkkuudella, riippumatta siitä, minkälaiseen matriisiin määrät ja puustotiedot tallennetaan.

    Jeanilta hyvää ennakointia puukaupasta ja sen menettelytavoista.

    Jätkä

    Jos tuo leimikon puumäärän tietäminen etukäteen on niin jumalattoman tärkeä asia, kuin se näyttää joillekkin olevan, niin kuvitelkaapa, kuinka saavat nukuttua esim. soranottopaikan omistajat, jotka tekevät jatkuvasti kauppaa omistamastaan maa-aineksesta. Siinä kun käy vielä niin köpelösti, että sora lisääntyy, kun sitä pöyhitään siitä ikiaikojen tiivistetystä muodosta.

    Jos verrataan ikiaikaiseen mittausmenetelmään, jossat ukit mitattiin vasta lanssissa, kuiut mittapinoissa ja irtokuutioina, joiden määrää saattoi ajomies saada hieman lisättyä taitavalla asettelulla, niin onhan nykyisin käytössä olevat menetelmät mittausta, eikä huutokauppaa.

    Joskus lapsuuskodin lähellä asi ”Jaska”. Roima vanhapoika, joka talvisin myös ajoin hyvällä kantakirjahevosellaan metsäajoa. Oli melkoisen mittava koivuhalkosavotta ja Jaska ajomiehenä. 5:n  halkomotin pinot metsässä eivät olleet poikkeus, vaan niitä ne useinkin olivat. Jaska mätti kaksi sellaista rekkaansa ja ajeli lanssiin, Kuormassa oli kokolailla 5 halkomottia, mutta Jaska latoi niistä varastopinoon kymmenen halkomottia.

    Kun nykyisin ollaan pääsry jo mittaustarkkuuteen, joka on todennäköisesti lähes aina alle +- 2 %, ollaan sellaisessa tarkkuudessa, ettei jälkimittaustavoilla, joilla pinoja ja tukkejakin mittailtiin aikoinaan, päästä lähellekään sitä tarkkuutta.

    Jos jostakin kannattaa olla huolissaan, niin kyllä se on vain tuo katkonta.

    Pystymetsän puumäärä on hyvä tietää silloin, kun on ostamassa metsää ja maapohjaa, taikka myymässä sitä. Muulloin sitä ei tarvitse ihan kuution tarkkuuella tietää – Eikä silloinkaan.

     

    mehtäukko

    Puuki…”Jokainen poistettava puu harvennuksilla voidaan yksilöidä ja puuston tilavuus saadaan melko tarkasti etukäteenkin…”

    Jos tulee totaalinen lumi-, myrsky-, tai ötökkätuho, siihen voi sitä  kaavailla.Mutta harvennusleimikossa saattaa mennä laskut sekallutta, kun urat tehdään kuitenkin maaston ja leimikon ehdoin.Puuta myös poistetaan tietyin ehdoin. Eli kyllä se apteeraus esim kuidun / parrun välillä vain jää työn tekijälle ja tilipussi mo:llekin muotoutuu vallitsevien olosuhteiden sanelemana.

    ”Vanhan Tapion taikakirjan mukaan tarkistusmittaukset osoitti silloisen (-70-luvulla) pystymittauksen tarkkuuden vaihteluvälin olleen  yleensä – 0,4  –  0,3 % ..”

    Onhan sitä taikakirjan mukaisesti tietysti ollut tarkaksi hyssyteltävä,kun ei ole ollut muutakaan parempaa faktaa. Kuinka se taipuisi vertailtavaksi nykyiseen puunkorjuun mitta-, ja laatuvaatimusten toteutukseen, ei taida olla paukkuja.

    Jovainilla on tietysti oikeus olla uskossaan autuas. Esitetty lähestymistapa ja väitetyt syyt järjestelmän kierouteen ovat kuitenkin tyhjän päällä. Kuitupuun hinta ei noilla eväillä nouse ainakaan.

    Puuki

    Jovain :Kaikki hyvin myös Puukilla: Korkeintaan inhimillinen virhe on mahdollinen.

    Et sitten lukenut kommenttia kunnolla . Lue uudestaan, kun vain tuon sait siitä selville.

    Mu :  Puuki…”Jokainen poistettava puu harvennuksilla voidaan yksilöidä ja puuston tilavuus saadaan melko tarkasti etukäteenkin…”

    Siis tulevaisuudessa.  Näytöllä näkyy pisteinä jokainen puu ja myös poistettavat puut ja niiden tilavuus.  Tehdyt ajouratkin ja niiltä poistetut puut päivittyy näytölle.  Kehitys kehittyy digiaikana varmasti myös puunkorjuun puolella.

    mehtäukko

    Jovain..”Ei pidä aliarvioida metsänomistajaa, pystyykö osoittamaan suuruusluokassaan kymmenien prosenttien pimittämisen. Ei sitäkään, etteikö seurantaan ole tarvetta.  Eivät kuitenkaan riitä näytöksi riita-asioissa…” No mitä tuota vanuttamaan kun sitten ”näytöt” ei riitä?! Yhtä lailla vaikuttaa  kuin uppotukkien merkitys muikun kutukäyttäytymiseen.

    ”Saavat puunsa ja rahansa, mutta vähemmän, mitä puukaupassa oli tarkoitettu…” Ota tuostakin selvää? Tarkoitettuko tarkoittaa…arvioitu tai jopa suunniteltu? Yhtä kaikki joku liikkuu hyvin heikoilla jäillä.

    Jean S

    Käykääpä vaikka vilkaisemassa tuolta sivulta kuva alhaalta oikealta (suurenee klikkaamalla): https://www.tum.de/en/about-tum/news/press-releases/detail/article/31796/

    Kuvaa katsottuanne ymmärrätte, että olemme oikeasti lähestymässä tilannetta, jossa voidaan oikeasti etukäteen sanoa, paljonko metsässä on puuta ja minkä muotoista puuta siellä on.

    Metsä voidaan käydä läpi keilaamalla sekä ennen että jälkeen hakkuun ja voidaan todeta, mitkä puut ovat kadonneet ja mitä niistä tulisi maksaa. Erityisesti aukolta voidaan sopia maksu vaikka etukäteen. Metsän tarkemman mittauksen kehittyminen ja tekniikan halpeneminen tulee todennäköisesti jossain vaiheessa muuttamaan puukauppatapoja, jos kartelli ei iske ja estä sitä. Huonommankin hinnan tarjoava toimija voi nimittäin saada puita ostettua sillä, että määrä on tarkka ja maksu tulee heti.

    Lahoon näillä ei päästä käsiksi, mutta periaatteessa se onnistuu kyllä muilla menetelmillä, jos niin halutaan.

    Ja tuohon edeltävään aihepiiriin, niin voitte itse oikeasti miettiä, paljonko esimerkiksi 3 % vuotuisista puunostokustannuksista on euroissa ja toisaalta mikä todennäköisyys olisi siihen, että joku laskisi jonkun hakkuualan kannot niin tarkasti, että tästä jäisi kiinni.

    Jos puun kasvatus olisi hyvä bisnes, herrat tekisivät sitä. Ja kyllä ne jonkun verran sitä vielä tekevätkin.

    mehtäukko

    Stora osti nyt Ruotsissa, metsärahastot ja Tornator täällä sellaisilla hinnoilla ettei yksityisellä mitään jakoa.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 876)