› Keskustelut › Puukauppa › Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Viewing 10 replies - 221 through 230 (of 876 total)
1 2 3 … 22 23 24 … 86 87 88

  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Sent on: 2.12.2018 at 13:46

    Tagged: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

    Creator
    derHorst
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 11.12.2018 at 16:12

    Kyllä kai metsänomistajalle on 99,9  tapauksessa sadasta tärkeintä, että joku haluttu ala tai kuvio tulee hoidettua asianmukaisesti ja siististi, eikä suinkaan se, että tietää jo kuukausia – jopa vuosia ennen kuin hakkuu tehdään, paljonko sieltä tulee kuutioita ja montako tukkipölkkyä, parrua , pikkutukkia ja koivukuitua sieltä tulee. Varsinkin kasvatushakkuissa kai pitäisi kaikille olla tärkeintä se, mitä ja minkälainen metsä sinne jää…. Jos on parin hehtaarin kuvio nelos-kehitysluokkaa, niin kyllä kai se hakataan kerrallaan kokonaan aukoksi, eikä samaan aukkoon oteta kakkoskehityluokkaa vierestä.

    Kai joku haaveilee menetelmästä, jossa kasvatushakkuussa valkataan jo etukäteen juuri ne puut, jotka otetaan pois ja lisäksi vielä pölkytetään ne puut etukäteen?

    Jos sellaisesta haaveilee, niin kyllä pitää olla mielenköyhä metsänomistaja. Jo pelkät ajourat voidaan joutua tekemään hieman eri tavalla kuin laserkeilaaja on ne suunnitellut. Kun nuoreen metsään tehdään ensiharvennusta, monen ryhmän käsittelyyn vaikuttaa huomattavasti sekin, mistä reunasta aloitetaan.

    Puuki 11.12.2018 at 16:16

    Tuossa JS:n liitteessä oli tutkittu puiden ja metsän kasvun muutosta K-Euroopassa 1960 vuodesta tähän asti.  Lehtipuumetsien kok. kasvu on lisääntynyt 30 % ja kuusikoiden 10 % .

    Minusta alareunan kuvassa oli puiden latvustojen kehitystä seurattu laserkeilauksen avulla. Tarkkoihin runkopuun tilavuuksien ja ulkoisen laadun mittaukseen voi vielä mennä jonkin verran aikaa.

    sitolkka 11.12.2018 at 16:27

    Mielestäni on täysin utopistinen arvio että metsän puut voitaisiin koskaan keilaamalla tai vastaavalla menetelmällä arvottaa läheskään oikein. Kyllä siellä on lukematon määrä muitakin tekijöitä kuin laho mihin ei päästä käsiksi. Joskus tai hyvin useinkin selviää mitä puusta tulee vasta kun se on maassa pitkällään ja pääsee siinä kunnolla näkemään mitä oksisto kätkee.

    Jean S 11.12.2018 at 16:57

    Muuan sukulaiseni veisteli klapeista hiukan tuhmanlaisia löylykauhan varsia, joita antoi sitten lahjaksi lähipiirin naisille. Hän aina siteerasi jotakuta parempaa taiteilijaa, joka kertoi, että puun veistämisessä on kyse siitä, että otetaan puun sielu esiin. Tämä siis kommenttina sitolkalle siitä, miten selviää, mitä puusta tulee.

    Laserkeilaukseen tosiaan sen verran, että kun keilain liikkuu, niin saadaan ihan kolmiulotteisia malleja – tuossa nyt vaan näytettiin kuvana, mitä keilauksesta voidaan esimerkiksi saada irti – eli paljon muutakin kuin varsin summittaista Metsään.fi-tietoa. Oksisto on ”näkemäesteenä” ihan asiallinen ongelma, mutta männyssä ja koivussahan sellaista ei ole (ymmärrätte ehkä, vaikka kärjistän), ongelma jää siis kuusiin, joissa tosin runkovikojakin on vähemmän kuin männyllä ja koivulla. Pitää myös muistaa, että ei niitä katkontoja ja poistettavia puita valitse tulevaisuudessa ihminen, ne valitsee ohjelmisto.

    En täysin ymmärrä Jätkän näkemystä siitä, että ajouria ei voisi etäsuunnitella. Voitko tarkentaa?

    Menninkäinen 11.12.2018 at 18:06

    Samanlailla kuusessa on runkovikoja kuin muissakin puissa. Runkovian aiheuttaja vaan vaihtelee. Kyllä meillä ajourat muotoutuu hakkuu etenemisen mukaan. Vaikka ne onkin suunnilleen etukäteen tiedusteltu ja merkattu. Siellä on vaan pari muuttujaa matkassa. Niitä ei vaan sieltä tietokoneen ruudulta etukäteen näe.

    derHorst 11.12.2018 at 19:28

    Otsikosta taas vähän harhauduttu, mutta kommentoidaan sitten mistä keskustellaan. Jos ajatellaan puukaupan mittauksen tarkkuutta, niin vähän hölmöä firmoilta olisi sitä isossa mittakaavassa vedättää. Pyöristys mittauslain mahdollistamissa rajoissa firman suuntaan on toki jopa todennäköistä. Mittauksessa ja mittaustiedon käsittelyssä on kuitenkin niin monta osapuolta, että joku vuotaisi suuremmat huijaukset. Toisaalta kuitupuussa ei mitään tarvetta vedättää määrällä, koska hinnasta voidaan aina sopia ainoastaan kolmen osapuolen kesken. Kiinni jäämisestäkään ei varsinaisesti ole haittaa, kun sanktiota ei oikeudenkaan päätöksellä tuommoisesta tule, ja puukauppa käy entiseen tapaan.

    Toinen on tuo laserkeilaus. Varmasti näemme vuosikymmenen sisään sen, että metsän puut ’nähdään’ digitaalisesti jo ennen hakkuuta. Mitä itse kukin tuolla tiedolla sitten haluaakaan tehdä. Mutta kyllä se puukauppatarjousten vertailussa varsin hyvä työkalu olisi, ainakin jos firmakohtainen katkontamatriisi olisi tiedossa.

    Kolmas otsikon mukainen juttu on tuo metsälehden uutisissakin ollut juttu, jossa UPM oli nostanut metsiensä kasvuennustetta. Siinä oli ohimennen mainittu, että yhtiön näkemys on se, että puun reaalihinta jatkaa laskuaan (tosin vähän aiempaa hitaammin). Aika vahvaa näkemystä yhdeltä puukaupan suurimmista osapuolista. Veikkaan että pari muutakin kuitupuun ostajaa yhtyy näkemykseen. Kai se on niin, että ei se puun hinta nouse millään pysyvästi.

    Jätkä 11.12.2018 at 19:55

    ”-En täysin ymmärrä Jätkän näkemystä siitä, että ajouria ei voisi etäsuunnitella. Voitko tarkentaa?”

    Tuo on todella helppo uskoa.

    Ajouria ei voi suunnitella kirjoituspöydän ääressä. Ei vaikka olisi käynyt juuri siinä kuviossa jalkaisin tutustumassa maastoon ja puustoon.

    Ajorat voi suunnitella ja merkata etukäteen maastoon vain sellainen henkilö, joka on ajouria hakannut ja myös niitä, sekä muiden tekemiä ajouria pitkin traktorilla puita ajanut.

    Olen itse osallistunut manuaalisen hakkuun aikana ajourien tekoon, traktorilla ajanut omia- ja muiden hakkaamia puita ajouraverkolta. Myös ajourien suunnittelua ja merkkausta maastoon olen tehnyt paljon. (Muutamille asiaa uskomattomille voin sanoa, että PALJON).  Pystymittausleimikoissa ajourat merkittiin, puut mitattiin ja leimattiin aina ihan jokainen – etukäteen. Teimme mittausryhmän kanssa pelkkiä ajouria satoja kilometrejä.

    Haluaisin nähdä sen tyypin, joka suunnittelee hyvän ajouraverkoston Keski-Suomalaiseen metsämaastoon kirjoituspöydän ääressä, vaikka hänellä olisi minkälainen näyttö koneella. Tietenkin sillä edellytyksellä, että ajourat olisivat virheettömät.

    Puu Hastelija 11.12.2018 at 20:41

    ”Siinä oli ohimennen mainittu, että yhtiön näkemys on se, että puun reaalihinta jatkaa laskuaan (tosin vähän aiempaa hitaammin). ”

    Nyt on muuten sellainen lausunto, että ei ykkösmiljoonat riitä? Kilpailuviraston pitäisi pienen eläimen lailla takertua tuohon, esimerkkejä löytyy ainakin pankki ja meijerimaailmasta. Ja jo aiemmin on ollut sanomista toimintatavoista.

    Puu Hastelija 11.12.2018 at 20:42

    Ehkä tarvii opetella, miten nuo isot lainausmerkit toimii…

    Jean S 11.12.2018 at 20:46

    Jätkä on hyvä, ja ilmoittaa kiinteistötunnuksen ja halutun hakkuutavan ja -tyylin, niin minä kokeilen mihin maastossa käymättä tämänhetkisellä teknologialla pystyy. Ehto on tietysti se, että Jätkä käy sitten itse maastossa tarkistamassa, onko tyytyväinen.

Viewing 10 replies - 221 through 230 (of 876 total)
1 2 3 … 22 23 24 … 86 87 88