Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jätkä

    Kyllä hakkuukone olisi todella kiva omistaa. Vaikka ei tarvisisikkaan, niin sinne aina pitäisi kiivetä joutoaikana istuksimaan ja painelemaan nappuloita. Jos haluaa sen myös pörräävän, täytyy pyytää jotkuta osaavaa siirtämään se turvalliseen paikkaan, jossa voisi tehdä ammattikauskeja jäljitteleviä liikkeitä. Kun ne on hanskassa niin voisi jo tarttua kädensijoihin ja katsoa, mitä mistäkin tapahtuu – Edellyttää toki koneen käyvän.

    Tilhi 192 on julma peli, mutta kun sillä alkaa kellistämään kolmen kuution kuusta vastatuuleen, niin voipi olla, että siitäkin sahasta tulee entinen saha muistojen piirongissa säilytettäväksi.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    On niitä kuulemma vänkäreitä ja muita rautoja joilla sen kaatosuunnan saa passattua sopivaksi. Jos olosuhteet on hankalat.

    Kun terä on iskussa, niin tuolla pelillä puru lentää. Se on luultavasti sitten ihan sama minkä kokoisesta puusta sitä purua lennättää. Ei tehdä nyt yksinkertaisista asioista tieten tahtoen turhan vaikeita.

    Vai onko Jätkällä näillä spekseillä jostain ihme syystä jotain sitä vastaan että hoitaisin tämän korjuupuolen itse. Kilapailutuksen hengessä, riistäjäfirmoja kerrankin kunnolla kurmoottaen.

    Jätkä

    Kokeileppa aluksi vaikka sellaisen 50 senttisen kuusen tyvellä, että pääseekö sillä kiertoliikkeellä puun sahaamaan niin poikki, että vain kolme senttiä on pitopuuta jäljellä.

    Hankalissa olosuhteissa ei ole muuta kuin talja, jonka kiinnityskohdan pitäisi olla ainakin kuudessa metrissä ja köysi / vaijeri vähintään puun pituinen.

    Silläkin keinolla jos joka puu pitää kaataa, niin menee kyllä ansiotaso miinukselle, jos se toki tukkipuumetsässä sitä on jo ollutkin jo alun alkaen.

    Kun ostaja maksaa tienvarsihintana kuusitukista kolme euroa vähemmän kuin pystyyn ja KUN tukkien katkonta on mennyt pieleen ja on tullut raakkeja, joutuu myyjän kukkaro dieetille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olin Siuntion Suitiassa metsäharjoittelussa vänkärimiehenä ja karsima-apulaisena, kun kaadettiin tuollaisia puolimetrisiä, keskeltä juurikäävän tyhjäksi syömiä kuusia. Niinpä sitä pitopuuta ei ollutkaan muualla kuin puun pinnassa. Jännittävää hommaa. Hyvin siitäkin selvittiin, mutta kerran koivutukki koitti viedä hengen, kun lähti pyörimään pitkin tantereita – vain nilkka jäi alle. Tämä siis vuonna 1981, paljon on aikaa siis…

    Kyllä moto ja kuormatraktori ovat edistystä metsurihakkuuseen nähden. Jo työturvallisuusnäkökohdista.

    Jätkä

    Sellaisten onttojen puiden kanssa pitää olla ammattilainen ja varovainen. Sellainen halkeaa hyvin helposti ja sen jälkeen sen kaatumisen sujuminen on ”herrassa”. Kun puu halkeaa tuonne kymmeneenkin metriin sekunnissa ja kantoon jää kymenmetrinen tökkeli, jonka päällä runko kierähtää, on kuolema lähellä.

    Metsänmies

    Kyllä Anneli tuossa kommentissaan”Kyllä moto ja kuormatraktori ovat edistystä metsurihakkuuseen nähden. Ja työturvallisuusnäkökohdista”, on täysin oikeassa. Olen itse ja monet työkaverit, särkenyt terveyteni moottorisahatöissä. Olen edelleenkin alalla, mutta jo yli 10 vuotta vain istutuksilla ja raivaussahatöissä. Ne ovat lastenleikkiä hakkuutöihin verrattuna. Työnkuormitus on täysin eri luokkaa…  Ja muutenkin, eihän peltotöitäkään, tehdä enää käsiharavalla, eikä tietöitä lapiolla. Hyvä vaan, että koneet tekevät raskaimmat työt.

    mehtäukko

    Reser.indeksille toivotan myös menestystä ja kaatokelejä. Ja toivottavaa olisi sitten savotoida alusta loppuun. Koko lystin jälkeen olisi hyvin mielenkiintoista meidän muiden saada joku yhteenveto plussista ja miinuksistakin. Ja etenkin rattoritöiden kannattavuuksista verraten kantohintaan. Jovainin konsultti-apu sallitaan ja urakkatarjouskilpailun sijoitus. Mahdollinen raakki-% tietysti kiinnostaisi…

    Visakallo Visakallo

    Revalle taitaa kyllä parhaiten luontua samojen harrastusten parissa jatkaminen kuin tähänkin asti. Suomen tuleva hallitus ei ilman revaa tule pärjäämään, joten pitää muistaa kohtuus, ettei terveys petä kesken kaiken.

    mehtäukko

    Kun on jo noin iso Tilhi ja toivottavasti ranteessa ruista, tuollaisen leimikon raapaisee levähellessä…?

    Puu Hastelija

    Hötölahojen prottityvien kanssa ei ole tuota halkeamisilmiötä kaataessa itselle sattunut. Jos hoksaa ennen kaatoa, niin menee yleensä ongelmitta, pitopuuta vaan tarvii jättää reilusti. Jos ruskean ensimerkki tulee vasta pistoa tehdessä, niin ollaan auttamatta liian ohuella pitopuulla ja puu voi karata mihin vaan. Jos vinssi on käytössä, niin sillä kelpaa kiskoa noita nurin, vänkäristä kun ei hulluimpien lumppien kanssa mitään iloa ole.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 876)