Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Tämä aihe sisältää 876 vastausta, 58 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Visakallo 9 kuukautta, 4 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Puuki

    Ylitarjontatilanne. Ei voi hinta nousta kuin nimellisesti ; korkeintaan parhaista kohteista jonkin verran paremmin.

    mehtäukko

    Jovain: ”Minkähän takia puunhinta Suomessa mataa. Ettei vaan korjuun (puuhuollon) kustannukset ole liian korkeat.  Tälläkin hetkellä tuotetaan massapuuta ulkomailta ja poljetaan puunhintaa. Korjuun kustannuksistahan ei voi tinkiä, ei ainakaan siihen liittyvästä kilpailusta.”

    Meillä mo:lla ei siihen ole teollisuuden puolesta tyhjentävää vastausta, mutta että korjuun kustannukset olisivat liian korkeat!? Jovain on itse edelleen korottamassa esim. avohakkuuta kieltämällä ja museomenetelmiä tuputtamalla.

    Jovainin virsi kilpailutuksen puutteesta korjuun rintamalla on sekin täysin perusteeton. Ne jotka yleensä pystyvät urakointiin puun kimpussa, ovat joka tasolla huutokaupoteltu sieluttomaan tilaan. Laitevaatimustaso ja toiminnan laatu ovat kuitenkin tinkimätöntä johon yrittäjien on sitouduttava.

    On suoranaista horinaa jatkuvasti luulotella tyhjää ja syyllistää suurilla taloudellisilla riskeillä ottaneita ja työhönsä panostaneita yrittäjiä, kuin he olisivat pahantekijöitä.

    Korjuun järjestelmät vain ovat nyt nämä täällä ja muualla maailmassa tästä tegnologiasta ovatkin kateudesta punaisia.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Puunkorjuu on Suomessa erittäin kustannustehokasta,joka on tehokkaiden yrittäjien ansioata.Yhtiöt ovat tähän päässeet kilpailuttamalla,osa yrittäjistä kyllä tiukoilla nykyisillä taksoilla.Lopettaneiden tilalle on tähän asti aina löytynyt uusia,joten ei ole painetta taksojen nostoon metsäyhtiöillä.

    Jätkä

    Kyllä puunhankintaorganisaatiot on niin huolellisesti hiottuja, että niissä ei kylläkään ole enää ainakaan höylättävää kustannusten puolesta.

    Joovaan haluaisi ajaa koneyrittäjiä konkurssiin oikei ”massaliikkeellä”.

    Ja se ikuinen itku ja vaikerrus, että koruukustannukset maksaa metsänomistaa ja pläp pläp läp – ovat mielenvikaista läppändeeriä. Totuus on tuossakin se, että kustannukset ja jopa kantohinnan maksaa kuluttaja. Siis ihan tavallinen kuluttaja maksaa lehtensä ja lihapaketin ostaessaam ainakin melkein aina suomalaisesta paperista. Hän maksaa myös kartonkiin pakatun Kiinalaistuotteen pakkauksesta, siitä, joka on lähtöisin Äänekosken sellutehtaan sellusta. Pieni osa tuotteen hinnasta on kilahtanut metsänomistajalle, on se sitten Venäjän, Viron, taikka Suomen maaperältä kotoisin.

    Jovain

    Tämä ei ole koneyrittäjien vika, ei se ole myöskään Jätkän vika, sillä hän ei ymmärrä tai ei ole ymmärtävinään ja tarjoaa läppändeeriä. Korjuun kustannukset maksaa metsänomistaja ja ne peritään pystykaupassa puunhinnasta. Tottahan maksaja lopulta on kuluttaja, mutta sillä ei ole mitään tekemistä puukaupan kanssa.

    Puukaupassa on aivan selvä puunhinnan polkutilanne. Teollisuus maksaa mieluummin kalliista tuontipuusta, jotta saadaan kilpailua aikaiseksi ja saadaan puunhintaa alennettua. Mutta ei maksa palveluista metsäomistajalle, että saataisiin oikeasti kilpailua aikaiseksi.  Onhan siellä tuontipuun tilastoissa korjuun kustannuksia mentävä aukko.

     

    reservuaari-indeksi

    Minä olen Jovainin puolella. Haluan vastustaa kaikkia kartelleja ja osallistua kilpailutukseen myös puunkorjuun osalta (ymmärsin, että siitä olisi kysymys).

    Mulla on menossa kohtsillään päätehakkuuseen aika monta ha julmaa kuusikkoa.

    Kalustoa löytyy kyllä omasta takaa: mm. 3 raivuria, Stihl 192,  turvahoust ja kengat, henkilöauto ja siihen peräkärri.

    Miten toimin, että saadaan tämä korjuupuoli kilpailutettua parhaalla mahdollisella tavalla?

    Kun luin otsikon tarkemmin niin lisäys: Päätehakkuukuusikon kylkeen menee yli 5 ha ensiharvennusta. Tilalle matkaa kotiovelta rapiat 500 km. Puiden luo matkaa metsäautotieltä alle 400m.

    sikari

    Pyydät hinnan sahan portille ja puut kärriin ja menoksi.

    Jätkä

    Nythän on Ressulla mainio tilaisuus lyödä rahoiksi. Ei muuta kuin hankintakauppasopimus yhtiön kanssa.  Hinta on se, mikä se on ja laatuliitteet kannattaa sopia tarkasti.

    Sitten vaan korjuusta tarjouksia pyytämään. Jalo periaate on, että vähintään kolmelta tarjoajalta pitäisi pyytää – ja saada – yksilöity tarjous. Ota huomioon myös paikalliset isäntälinjan ”urakoitsijat.”

    Apuna voisi kokeilla paikallista MHY:tä, heilläkin voi olla tietoa urakoitsijoista. Kysy myös Lauri-Vaarilta, mistä kapakasta hän tavoittaisi traktoriurakoitsijan, joka ”hassulla” hoitaisi homman – kuitin kanssa tietenkin.

    Jos hehtaareita on kovin monta ja kuusikko kovin julmaa, niin yksi vaihtoehto olisi marssia konekauppiaan juttusille. Vaihtokoneitakin voisi harkita, jos uudet tuntuvat liian kalliilta.

    reservuaari-indeksi

    Kiitos, isäntälinjan homma alkaa hahmottumaan. Ammattikielellä, niiku hankintana.

    En ole Stihl 192:lla kuitupuuta isompaa koskaan kaatanut mutta tuskin se kummempaa on tukkipuunkaan kaataminen. Jos saha lähtee käyntiin.

    Jos tulevien raivausten yhteydessä (yleensä 3pv/kesä), siinä sivussa, pätkin sen aukon ja harvennan ne enskakuviot. Tarvitaan vain rattorikuski joka ajaa ne tien varteen ja joku rekka joka vie ne sahoille ja tehtaan portille. Tai ha:n peräkärrillä (pit. 3m), kuten sikari neuvoi.

    Itse en ole koskaan rattorin sisällä käynyt, enkä saisi sitä edes käyntiin. Kerran olen livenä nähnyt laikutuskoneen työssään. Moto kyllä kiinostaisi omistaa, mutta sen käyttämiseen sattaa löytyä seitinohuita hankaluuksia. On kai siitä youtubessa videoita, joiden katsomisen jälkeen sekin onnistuu.

    Puuki

    Huutokaupassa on myynnissä Ösa 260. Ei ole kovin hinnakas.  Siinä voisi koettaa aluksi kynsiään toimituskaupan teossa, jos on työn puutetta.  Maataloustr+kärryllä lähikuljetus.

    Korjuukustannus on n. 7-10 € motilta päätehakkuussa.  Jos völjää puut tehtaalle ja sahalle asti, siihen voi lisätä vaikkapa keskimääräisellä kuljetusmatkalla n. 7 € motilta.  Ostajat maksaa puusta siellä tehtaan portilla suunnilleen kantohinnan+ korjuukulut+ jatkokuljetuksen hinnan .  Tj-kuluina n. 2-3 € motilta voi saada ylimääräistä omatoiminen urakoitsija mo. Kannattaa sopia toimitukset etukäteen.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 876)