Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • harrastelija harrastelija

    Hankintakauppa on pelannut vielä hevosaikakaudella. Joka talossahan maalla oli hevonen, jolla ajettiin talvella myyntipuut lanssille tien varrelle tai VR:n asemalle. Metsän omistajia oli kähes joka talossa. Nykyisin mo:t ovat entistä enemmän etämetsän omistajia. Ei heillä ole ykdinkertaisesti mahdollisuutta olla toimitusasiakkaita teollisuudelle!

    Poikkeuksena ehkä joku suuromistaja, jolla on itsellä puun korjauskalusto ja toimituksia voi sopia oikeasti säännöllisesti.

    mehtäukko

    Komppaan jees’ iä ja ihmettelempä myös.

    ”Ammattilaisista puun toimittajista” olisi nytkin olla perustelut eikä vähätellä, mutta kun taas taitaa tökkiä?

    Vakavammasta rikollisuudesta ala lopultakin laittaa faktoja pöytää äläkä pyörittele? Tietäisimme me muutkin kaivaa poteroita ja juoksuhautoja lanssilta toiselle? Vai yksinkö kaivannoissasi juoksentelet?

    jees h-valta

    Jovain taitaa yrittää Lahtosia. Se mies teki sillä tilin mutta sinulla on vielä pitkä matka. Olemme me mo:t sentään jotain oppineet. Eli emme ole enää niin helposti uunotettavia tämän yhden jälkeen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Harrastelija: ”Hankintakauppa on pelannut vielä hevosaikakaudella. Joka talossahan maalla oli hevonen, jolla ajettiin talvella myyntipuut lanssille tien varrelle tai VR:n asemalle. Metsän omistajia oli kähes joka talossa.”

    Näinhän se oli, mutta se olisi toki voinut jatkua pidempään ja kehittyä traktoripohjaiseksi. Maataloustraktoreitten varustevaliokoimakin olisi voinut kehittyä aivan eri tavalla kuin sitten tapahtui.

    Hankintakaupan massiivinen alasajo alkoi kuitenkin keväällä 1965, jolloin kaikki suuret ostajat kokoontuivat palaveriin ja päättivät että me otamme puun korjuun omaksi työksemme jatkossa. Silloin vielä tälläinen yhteissopiminen oli täysin mahdollista. Tästä palaverista kertoi minulle kevätmitan yhteydessä silloinen Metsäliiton ostomies.

    Muutos ei tapahtunut kovin äkisti, vielä seuraavana talvenakin minäkin tein hankintaa, mutta samainen ostomies tarjosi pystykauppaa kun pystykaupan ja hankinnan hintaero oli jo selvästi kavennettu. Tästä alkoi hankintakaupan alamäki.

    Meillä olisi saattanut olla jopa hiukan loivempi maaltapako ja tilojen lopettamisaalto, ellei tätä yhteispäätöstä olisi tehty. Voisi olla että nykyinen puunkorjuukin olisi hiukan erilaista.

    Eli Lauri Vaara ja Jovain omat kritiikissään osin oikeassakin. He kuitenkin ajavat takaa menneisyyden haamuja kun puhuvat puun korjuun siirtämisestä takaisin traktorikantaan. Se ei ole enää realistista. Kehityksen olisi pitänyt jatkua tuolloin 60-luvulla hankintapainotteisena, että kalusto ja työtavat olisivat päässeet kehittymään luonnollisella tavalla.

    Nyt olemme tässä tilanteessa ja puunkorjuu kehittyy eteenpäin tämänhetkisestä tilanteesta eteenpäin. Ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa vuosikymmeniä jatkuneen pystykauppaperinteen mukaista korjuuta, millään kertaheitolla takaisin hankintakauppaan. Ei se muutos pystykauppaan päinkään tapahtunut kertaheitolla, vaikka etukäteen suunnitellusti ja yhteispäätöksellä alkoikin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Vielä -90 luvun loppupuolella tein hankintaa siten, että ajoin puut tienvarteen, jossa tapahtui luovutusmitta.

    ”2000-luvun puolella teki vielä naapurin ukko koivukuiusta melko komian kuitupinon hankintana. Ajeli harmaalla Fergulla tienvarteen. Uskomattoman hyvin kulki Ferggu, mutta oli siinä mahtavat nastaketjut.

    Pari vuotta sitten yrittäjämetsuri teki mittavan savotan kahdelle eri MO-lle, malli oli, että hän osti puut pystyyn ja teki ne omaan piikkiin, kuten myös möi omaan piikkiin.

    Hankintamyyjien toimitusvarmuus on ihan näyttänyt sellaiselta, että kukaan heistä ei takaa puun tulevan justiin silloin ja silloin varastolle ja olevan kaadettu esim viikon sisään.

    Jovain

    Pystykaupalla metsänomistajien toimituskauppa on ajettu alas, niin kuin Taneli tuossa kertoo. Pystykauppa oli aikoinaan ja on edelleen metsänomistajia varten, joilla ei ole edellytyksiä tai pyrkimystä toimituskauppaan.

    En usko kuitenkaan, että Lauri Vaara olisi esittänyt puunkorjuun siirtämistä takaisin traktorikaluston varaan. Eihän yksittäinen tutkimus, jolla vertaillaan traktorikaluston kannattavuutta elinkeinotoiminnassa voi sitä tarkoittaa.

    Kysymyshän on nykyisin käytettävästä kalustosta ja sen käytöstä jo vuosikymmenien aikana. En usko että Lauri Vaara olisi siihenkään puuttunut, mutta kauppatavan muutosta hän on esittänyt. Hän on esittänyt pystykauppaa kaikkine lieveilmiöineen lakkautettavaksi ja siirtymistä toimituskauppaan.

    jees h-valta

    Ja tämä sama data pyörii. Enpä usko tänäänkään ettei metsäteollisuus ole valmis ostamaan toimituskaupalla, siitä vain tarjoamaan vapaan maan meiningillä. Uskon ettei siellä tehtaan portilla tule ruuhkaa olemaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Eihän se hankintakauppa ole tietysti kokonaan loppunut, mutta siitä tehtiin niin kannattamatonta että se väheni oleellisesti. Erikois tapauksissa ja erityisesti silloin kun korjuu olosuhteet ovat sellaiset ettei kukaan halua ostaa pystyyn, niin hankintakauppaa tehdään edelleen. Niukasti jää kantorahaa, mutta saapahan kaupaksi. Vaikeittenkin kohteitten hankintakauppa olisi ihan kohtuullista kunhan ostajat maksaisivat yleensä puulle järkevän hankintalisän. Minäkin viimeksi tänä syksynä pienen hankintaerän tein, erikoiskohteesta.

    Nykyhinnoissa oiva esimerkki miten hankintakauppaa suitsitaan on se että tukista maksetaan pystyyn kolme euroa enemmän kuin hankintana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehtäukko

    Hankintapuun toimitushistoriasta lisätään Tanelin jatkoksi se, että muutama todennäköinen syy oli siitä luopumiseen.

    Hankintakaupat toteutuivat vanhalla mallillaan lumien aikaan ja kevättalvi oli ryysis. Teollisuuden puuntarvis tasaiseen ympärivuotiseen toimitukseen ei vain toteutunut. Ja kun vientikauppojen tietyistä dimenseistä sillä kuukaudella olisi ollut kova tarvis, eihän se malli siihen vastannut mitenkään.

    Toinen oli laatu. Ei niitä kampuroita voinut tukiksi kutsua, joita mo kehotuksesta piti ”piilotella” pinon sisään.Löytyihän ne. Keinoksi 80-luvulla tukit vaadittiin avolaveriin tai ristikolle joista laadun pystyi paremmin toteamaan. Mutta sekään ei tainnut riittää. Eli hankintamyyjät itse sontivat housuihinsa.

    Jovain: ”En usko kuitenkaan, että Lauri Vaara olisi esittänyt puunkorjuun siirtämistä takaisin traktorikaluston varaan. ” Mitäs merkkaa sitten se toistuva höpinä metsäkonekaluston yksikäyttöisyydestä, traktoreiden työllistettävyydestä maatalouden lisänä, traktoreiden halpuudesta puukuutiota kohti…jne

    Jovain:”Kysymyshän on nykyisin käytettävästä kalustosta ja sen käytöstä jo vuosikymmenien aikana. En usko että Lauri Vaara olisi siihenkään puuttunut, mutta kauppatavan muutosta hän on esittänyt. Hän on esittänyt pystykauppaa kaikkine lieveilmiöineen lakkautettavaksi ja siirtymistä toimituskauppaan.” Toimituskaupasta ei ole pystykaupan korvaajaksi edellä mainituista syistä johtuen. Aniharva metsäkonekuski hyppäisi rattorin pukille, eikä muovitetut rattorit pärjäisi muutenkaan päivääkään tosi urakoinnissa.

    Se haikailtu juna meni jo aikoja sitten eikä se taida peruuttaa.

    mehtäukko

    Edellä kuvattuun nähden LV ja Jovainin möykkääminen ja nykymenetelmää käyttävien syyllistäminen ihmetyttää??

    Ikäänkuin muiden toimijoiden kehittämä puunkorjuun logistiikka ja meidän se käytöllään suosima menetelmä pitäisi utopistisen ”tutkimuksen” johdattelemana hylätä!?

    Toteaisin tähän, että se on kahden keskenään korruptoituneen ukkelin haikailua satumaahan. Kehityksestä eteenpäin ei voida puhua, muuten voi kaikin mokomin.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 876)