Keskustelut Puukauppa Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 876)
  • Mikä nostaisi kuitupuun hinnan?

    Merkitty: 

    Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut. Toisaalta sellulla on samaan aikaan tahkottu satumaisia voittoja.

    UPMn toimari totesi lehtihaastattelussa firman ostavan puuta markkinahintaan ja sillä selvä. Toimittaja kysyi tuossa yhteydessä kuitupuun hinnannousun perään. Eli ei toiveita sillä puolella, mikä tietysti on selvä: firma pyrkii luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksen.

    Jos ajatellaan kuitupuun ostajapuolta, niin heitähän on noin kolme. Ei tarvitse olla Sherlock, jos ajattelisi, että heillä olisi toimiva mekanismi hinnan kurissa pitämiseen. Vaikka ei Suomessa kartelleja ole… Ei tarvitse maksaa, kun saa halvallakin.

    Jos ajatellaan tarjontapuolta, niin ylitarjontaa kuitupuuhun on vuosikymmenten aikaan tahkottu niin paljon, että se ei sula koskaan. Ja kuitupuun kasvu yltyy ilmaston lämmetessä. Lisäksi tukin laatuvaatimuksia voidaan tarvittaessa muuttaa, jotta kuitupuun tarjonta pysyy hyvällä tolalla.

    Kuitupuun hintaa voisi nostaa vain ja ainoastaan kuitupuuhun kohdistuva lisäkysyntä. Huom! ei siis selluun kohdistuva lisäkysyntä, koska nämä kolme edellä mainittua firmaa hallitsevat kuitupuumarkkinaa, eikä sellun hinta siirry kuitupuun hintaan, ei sitten millään.

    Onko kiinalaisten tehdashankkeet vastaus tähän kuitupuun liian alhaiseen kysyntään? Ehkä on, mutta todennäköisesti vain paikallisesti, jolloin nykyfirmat voivat siirtää hankinta-aluettaan toisaalle ja nollata vaikutuksen. Tai sitten kiinalaiset opetetaan nopeasti vallitsevaan hintatasoon nykytoimijoiden toimesta. Pidän kahta viimeistä aika todennäköisenä skenaariona, jos joku ulkopuolinen tehtaan Suomeen saa rakennettua. Nythän tehdashankkeita jarrutetaan nykyfirmojen puolelta lobbaamalla  huolia kuitupuun riittävyydestä, vaikka puutetta on vain ilmaisesta puusta.

    Keksiikö joku perustellun mekanismin, jolla puun hinta nousisi Suomessa pysyvästi ja niin paljon, että siitä hyötyisi myös metsänomistaja? Ja vielä sellaisen mekanismin, ettei joku vedä mahdollista nousuvaraa välistä kasvavina korjuukuluina, välityspalkkioina tms? Metsänomistajat tarvitsisivat jonkun edunvalvontajärjestön.

  • Jovain

    Onhan siitä hankinnan miinusmerkkisestä hankintalisästä (kolme euroa) vähennettävä vielä korjuun kustannukset, ennen kuin hankinta on vertailukelpoinen pystykaupan kanssa.

    Mehtäukko ei ymmärrä tai jostain syystä ei halua ymmärtää. Eihän siirtyminen toimituskauppaan tarkoita sitä, että metsäkonekuski joutuisi hyppäämään rattorin pukille. Pidän tuota jo tahallisena vääristelynä. Eihän kalusto ja logistiikka miksikään muutu, jos kauppatapa muuttuu.

    Tolopainen

    Jovain voi muuttaa kauppatavan koska tahansa tehdastoimituksiin, kuten Metsähallistus tekee. Ei taida olla resursseja hoitaa puutavaraa tehtaalle saakka. Miksi monet yhteismetsät myy kuitupuunsa hankinnalla, jos se ei olisi kannattavaa. Kuitupuusta ei rahaa saa yhtään enempää olipa kauppatapa mikä tahansa, se riippuu millä hinnalla puuta ostetaan. Ei kauppatavasta, nykyisillä kauppatavoilla tukista maksettiin 70-luvun alussa huomattavasti korkeampia realihintoja kuin nykyisin. Raaka-aineista vain ei nykyisin makseta sellaisia hintoja kuten aiemmin, koska tarjonta on huomattavasti suurempaa, metsien kasvu on tuplaantunut, kun puuntuotantoa on tehostettu. Rahaa tulee maarä kertaa yksikköhinta.

    Puuki

    Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen tässäkään tapauksessa.  Maanviljelijöitä jotka on siirtyneet sivutoimisiksi metsäkoneurakoitsijoiksi on jo olemassa. Omaa rekkaa ei ehkä ole mutta ei se puun toimitushinta  siitä kohoaisi vaikka olisi koko toimitusketju yhdellä koska kaukokuljetus kustannus on melko pieni osa kokonaishinnasta, joka sekään tunnetusti ei ole kovin häävi verrattuna maailmanmarkkinahintoihin ja entisiin hyviin aikoihin.

    mehtäukko

    Älä nyt Jovain väistele kun sinut on ”nähty ja osuttu” ! Vatuloit ja vanutat etkä pysty konkreettisesti vastaamaan mihinkään.

    Ristiriitaista esitystä suolletaan ja kielletään ja välillä pomppaat vatukkoon…

    jees h-valta

    Mehtäukko ei vääristele, tuo on täyttä totta häneltä. Senverran olen sivusilmällä keskustelua seurannut vaikka tähän älyttömään Jovainin junkaamiseen paljon kantaa ole viittinyt ottaa. Jos Jovainilla on jotain konkreettista esittää on sen palstoille saaminen ainakin jo ylivoimainen tehtävä. Miten tuolla suorituskyvyllä sitten saadaan iso sellukombinaatti häntä ymmärtämään tahi edes iso sahalaitos. Epäilen hyvin vahvasti.

    Jovain

    Sossut täällä juhlia pitävät. Yli varojen elämistä yhteiskunnassa on suitsittu ja on saatu jonkinlaiseen ojennukseen, mutta sossujen ”metsäsampoa” ei tunnu pidättelevän mikään. Jostain sitä yhteistä hyvää on otettava vaikka puoliväkisin ja mistäs muualta kuin metsänomistajalta.

    Tuo Tolopaisen ei kauppatavasta tarkoittaa kyllä miinusmerkkistä ja tuskin on ylitarjonnasta.

    mehtäukko

    ”Sossut täällä juhlia pitävät”.. on taas kerran Jovainin asiantunteva kommennti.:)

    Hyödytöntä on vatulointi jos Jovain ei ummarra tämän päiväisistä perusteluista tuon enempää? Niitä uusia avauksia odotellessa…

    Jovain

    Olet joskus perustellut bassolaulannalla. Ei näistä vatuloinneista oikein ole.:)

    Tolopainen

    Mikä se Jovainin perusongelma on jos, hänellä olisi hehtaarin ensiharvennuskuvio. Miten haluaisit toimia sen kanssa, että menisi oikein kustannukset ja tulot.

    Jovain

    Ei minulla ole antaa viisasten kiveä ensiharvennuksille. Niitä on tullut tehtyä vallitsevan käytännön mukaisesti manuhakkuuna, pystykaupalla, kuin myös teetettynä motolla omaan lukuun.

    Perusongelma on ollut toisaalla, pystykaupassa ja sen lieveilmiöissä. Ei kuitenkaan kalustossa tai logistiikan tasossa. Sen kalleudessa kyllä ja siinä, että metsänomistajat on onnistuttu pitämään puuhuollon ulkopuolella. Eräänlaisena reservinä ja puuntuottajina kyllä, mutta ei palvelun tuottajina. Ja että sitä varjellaan, ettei vaan metsänomistaja pääse kilpailemaan puuntoimittajana. Rikkomaan teollisuuden monopolia puukaupassa ja korjuussa.

    Jos näin onnettomasti pääsisi käymään, se tietäisi metsätalouden elinkeinorakenteen ja tulonmuodostuksen vahvistumista, niin myös kaivattua puunhinnan nousua. Poistaisi myös pystykaupan lieveilmiöitä.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 876)