› Keskustelut › Metsänhoito › Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 81 total)
1 2 3 4 5 6 7 8 9

  • Olivatko hirvivahingot todella vähentyneet?

    Sent on: 9.5.2013 at 19:21

    Mm. Metsälehti uutisoi metsäkeskusten julkistamia tilastoja edellisenä kesäkautena arvioiduista hirvivahingoista ja niiden pohjalta suoritetuista metsityksistä. Yksioikoisesti otsikoitiin, että ”Hirvivahingot vähenivät roimasti”. Lukuja heitettiin otsikon tueksi.

    Saikohan metsänhoitoa tekevä lukija todellista kuvaa nykyisestä hirvi- ja hirvivahinkotilanteesta metsänuudistamisen kannalta ajateltuna?

    Esimerkiksi hirvivahinkoilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä metsänsä hirvivahingoista. Kaikki metsänomistajaryhmät eivät kuulu hirvivahinkojen korvausjärjestelmän piiriin.

    Creator
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Aukusti 13.5.2013 at 22:43

    Eikö sinne hirvien pakoreitille ennen ”pöheikköä” voi rakentaa ampumatornia? Sehän olisi melkoisen varma kaatopaikka. Edellyttäen, että ennen pöheikköä on harvempaa metsää, että näkee turvallisesti ampua.

    Korpituvan Taneli 13.5.2013 at 23:02

    Maiden poisotto seuralta on kuin ampuisi itseään tahallaan jalkaan.

    Sitten jos tuo poisotto tehdään porukalla ja kerätään siihen porukkaan riittävästi hehtaareja, niin että voidaan ottaa siihen joku muu metsästysporukka metsästämään, niin sitten on homma hanskassa.

    Kuten Caballista sanoi pitää tehdä vahinkoilmoituksia.
    Toisaalta voimakas painostus tarvitaan myös seuran suuntaan. Olettekos kuulleet että seurajen lupahakemuksia olisi oikein oleellisesti hylätty. Monesti on kysymys siitä, että ei edes haeta riittävästi lupia. On tietysti viranomaisten vähän työlästä myöntää sellaisia lupia, joita ei ole haettu.

    Metsänomistajilta puuttuu etujärjestö. Sitä tarvittaisiin valtakunnallisesti, mutta myös paikallisesti.
    Valtakunnallisena etujärjestönä tulisi kysymykseen lähinnä MTK, mutta kyllä sen pitäisi reivata purjeitaan reilusti, että se olisi siinä hommassa tehokas.
    Paikallistasolla MHY olisi oikein sopiva, en vain ole kuullut esim. paikallisen MHY:n ottavan kantaa asiaan.

    Rerveisin: Korpituvan Taneli

    Leevi Sytky 13.5.2013 at 23:03

    MTK saa uusia jäseniä jos se pystyy tarjoamaan hyvää jäsenyystuotetta. Tehtävä on MTK:lle haasteellinen ja epävarmaa on haluaako MTK ottaa haastetta vastaan?
    Saa nähdä?

    Aukusti 13.5.2013 at 23:19

    ”Aukustin” resepti ampuma-alan valmisteluun:

    Selvyyden vuoksi kerrottakoon, ettei perheemme metsästä itse mitään, ei edes ns vahinkoeläimiäkään, vaikka valioluokan ampujia on useita. Mutta olemme ”vuokraneet ” maat ainoastaan hirven jahtia varten. Hirvi on todellinen vahinkoeläin ja kettu sensijaan on meille hyötyeläin myyrien tuhoajana.

    Tornien paikat katsomme metsästäjän kanssa yhdessä.

    Sitten tornin rakentamisen kanssa saman aikaisesti olemme poikani kanssa raivanneet ampumasektoreita maillamme olevien tornien läheisyyteen. Eihän se niin puun päälle saa olla metsänomistajallakaan, että kaikkialla pitäisi olla puuston maksimitiheys.

    Käytännössä homma hoidettiin niin, että metsästäjä huuteli tornista: ”ota vielä se ja se mänty pois!” Alikasvos, kuuset ja lehtikpuut ensin pois, koska ne peittävät maastoa enemmän. Ja jäävät männyt pystykarsittiin.

    Näin meillä, entäs teillä?

    Gla 14.5.2013 at 04:54

    Suorittava porras: ” Hän totesi , että reipas raivaus luontaisen uudistusalan kohdalla on johtanut erinomaisiin tuloksiin .” Entäs hirvet?..teillähän niitä riittää?” Tähän puunkasvattaja totesi , että sopivassa tiheydessä kasvavat taimet eivät ole kiinnostaneet hirviä lainkaan. Lehtipuuta ei taimikossa ole ollenkaan.”

    Varmaan kaikkien tiedossa on, että puhtaaksi perkaamalla saa hirvituhoja vähennettyä. Tuolla tavalla eivät tuhot poistu läheskään kokonaan, joten menetelmää ei voi pitää ratkaisuna hirviasiaan. Lisäksi puhtaaksi perkaaminen on vastoin metsänhoitosuosituksia. Puhumattakaan siitä, että juurikääpäiselle kuviolle istutetusta koivikosta on varsin ikävä perata lehtipuut kokonaan pois, vaikka hirvituhot siihen paikkaan loppuisikin.

    Gla 14.5.2013 at 05:08

    Suorittava porras: ”Normaali ajoissa toteutettu taimikonhoito riittää. Suosítusten mukaisessa taimitiheydessä pitäytyminen takaa puolestaan taimien nopean kehityksen hirvien ulottumattomiin (jos mänty) ja kuusen (myös männyn) kohdalla karsiintuminen alkaa aiemmin huolellisen taimikonhoidon tuloksena. Tällöin metsästyksen kannalta tuukkoinen vaihe kestää vain muutaman vuoden.Ylitiheät lehtipuuviidakot ovat metsästyskelvottomia ampumisen suhteen paljon kauemmin.”

    Itsestäänselvää on, että viidakko on monessakin suhteessa huono asia. Tuollaiseen vetoaminen alkaa kyllästyttää, koska viidakon puolustamisesta ei ole kyse.

    Mutta että tukkoinen vaihe kestää vain muutaman vuoden? Lukijoiden kuviin ilmestyi sopivasti hyvä esimerkki. Vasemmalla on n. 6 vuoden ikäinen taimikko ja oikealla 15 vuotias. Vasemmalla alkaa näkyvyys pian kadota ja oikealla alkaa näkyvyyttä olla seuraavan kerran joskus 10-20 vuoden kuluttua, kun puustoa on kertaalleen harvennettu ja alimmat oksat kuivuneet. Ehkä neljännesvuosisata on sinulle muutama vuosi, minulle se ei ole. Männikössä kehitys on hiukan nopeampaa, mutta ihan muutamasta vuodesta ei siinäkään puhuta. Muuten, lehtipuusekoitus parantaa näkyvyyttä, kun ensiharvennusikäisenä oksia ei enää alhaalla ole ja lehdet ovat metsästyksen aikaan jo pudonneet. Mutta tuotahan ei tuhojen torjumiseksi sallita.

    mehänpoika 14.5.2013 at 08:15

    Onkohan tämäkin suorittavan portaan mielestä ”jäärien jorinaa”? Hänen mielestään taimikkotuhoihin syyllinen on metsänomistaja, joka ei hoida tarpeeksi aktiivisesti taimikoitaan. Tätä on hänen sanomansa pelkistettynä. Erään hirviasioista vastaavan ylijohtajan mielestä hirvikolareiden aiheuttaja on autoilija, joka ajaa jopa ylinopeutta eikä huomioi hirvistä varoittavia merkkejä. Tämäkin on toisten syyllistämistä.

    Hirvivahinkojen vähentämiseen pitäisi ottaa avuksi kaiken kattava tilastointi ja sen oikeamielinen tulkinta.

    Metsätaimikoiden osalta vain VMI antaa kattavan ja siten ohjaavan tiedon myös hirvikantojen järkevään suunnitteluun. VMI:n tulosteiden mukaan hirvituhojen määrät ovat peräkkäisten mittausten mukaan olleet jopa rajussa kasvussa vaikka päällekkyyttäkin varmasti ilmenee. Viimeinen hirvivahinkoala oli yli 1 milj. hehtaaria. Metsästyksen ylin johto kiertää tämän tilaston käyttämällä varmuudella puutteellisia vahinkoilmoituksiin perustuvia tuloksia. Eihän läheskään kaikki metsänomistajapiirit kuulu edes korvausmahdollisen piiriin.

    Maanteiden hirvikolareiden määrä seuraa melko tarkkaan hirvikannan kokoa. Kun hirviä on vähän saatu vähennettyä, onkin peurakolareiden määrä huimassa kasvussa. Vahinkoa, loukkaantumisia ja jopa kuolemisia tulee niistäkin.

    Kun TILASTOJEN mukaan hirvivahinkoja syntyy nykyisillä hirvikannoilla niin taimikoissa kuin maanteilläkin, jää ainoaksi ehkäisykeinoksi hirvikantojen voimakas alentaminen. Metsänomistajien tai autoilijoiden syyttely ei näytä vaikuttavan tilastoihin ainakaan parantavasti.

    Ihmeellinen pulju tuo luonnonvaraministeriö (ent. MMM), kun pystyy syyttömien syyllistämisellä säilyttämään jo yli 40 vuotta hallitsemansa tuhoisan hirvipolitiikan lähes ennallaan. Missä ne viisaat kansanedustajat oikein luuraavat?

    suorittava porras 14.5.2013 at 16:03

    Hirvien määrää voidaan hallita vain lisäämällä yhteistyötä metsästäjien ja maanomistajien välillä. Nimimerkki ”Aukusti” esitti hyvän toimintamallin. Siihen voi toki lisätä , että metsästäjät osallistuvat myös ampuma-alojen raivaamiseen maanomistajan luvalla. Näin saadaan tuloksia aikaan ja uskon tyytyväisyyden olevan molemminpuolista.

    Kehottaisin harkitsemaan tarkkaan ennen ryhtymistä keräämään joitakin porukoita hajottamaan mahdollisesti kohtuullisesti toimivia hirviseurueita.Vuosien varrelta on kertynyt lukuisia esimerkkejä siitä , että seurueiden hajottaminen tai yritykset vallata metsästysalueita johtavat tilanteeseen , että alueella ei pysty metsästämään kukaan. Riidat lisääntyvät , vuokrasopimuksia sanotaan irti puolin ja toisin ja alueesta tulee vuosiksi hirviensuojelualue, kun ei olekaan enää riittävän suurta yhtenäistä aluetta , jolla voi metsästää. Näitä on jo lähes jokaisen seurueen alueella muutenkin riittävästi perintö- , tie ym riitojen seurauksena .

    jees h-valta 14.5.2013 at 18:34

    Kumma kun hirvivahingot pitäisi olla niin vähentynyt ja Metsälehdenkin kyselyotanta näyttää tasapeliä täällä kommunikoivien hirvivahingoista. Eli paljon taitaa edelleen olla tuhoa tullut!

    huski 14.5.2013 at 18:39

    Kyllä taimikot pitää hoitaa ajallaan! Metsä amattilaiset osaa sanoa oikean ajankohdan miltei vuoden tarkkuudella. Hirvimiehille kuuluu aina kiitos tuli hirviä enempi tai vähempi.!

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 81 total)
1 2 3 4 5 6 7 8 9