Keskustelut Puukauppa Ovatko harvennushakkuut bluffia

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 108)
  • Ovatko harvennushakkuut bluffia

    Merkitty: 

    Harvennushakkuut voisi ajatella myös teollisuuden juoneksi saada halpaa kuitupuuta. Tämä olisi vain naamioitu metsänhoidolliseen sanahelinään.

    Mietitäänpä tilannetta, missä sinulla sattuisi olemaan vaikkapa 30 vuotias kuusikko. Kelpo maalla voi hyvinkin olla 200 kuutiota hehtaarilla. Harvennat sen pystyhinnalla 15 euroa kuutio. Bruttotulot tällöin noin 1500 euroa hehtaarilta. Päätehakkuu 30 vuoden kuluttua, jolloin puuta on 300 kuutiota ja tulot 14000, jos puun hinta on nykyisellään.

    Tätä parempaan et harvennusskenaariossa pääse (puun hinta ei muutu). Huomattavasti huonompaan tilanteeseen sen sijaan voit päätyä: väistämättä syntyy korjuuvaurioita, sopivalla paikalla tuulituhot voivat harvennuksen jälkeen olla mittavat ja asioiden hoidossa on jo oma vaivansa. Äärimmillään loppupuuston arvo voi olla lähellä nollaa, jos sopiva myrsky käy koettelemassa sitä muutaman vuoden sisällä harvennuksesta.

    Vaihtoehtohan on, että antaa puun kasvaa ja 30 vuoden kuluttua (tai aiemmin) tekee suoraan päätehakkuun. Tällöin suhteellisen suurella varmuudella minimitulo on noin 18000 euroa/ha.

    Korot ovat nykyisin nollan kieppeillä. Näin harvennustulojen aikaistaminenkaan ei juuri vaikuta saatavaan nykyarvoon (esitetyillä ehdoilla).

    Eli kärjistetysti:

    A)Kuusikon harvennus (1 ha): Kassavirta 1500 euroa – 15500 euroa

    B) Ei harvennusta: Kassavirta noin 18000 euroa

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattaako harventaa 30-vuotias kuusikko jossa on 200 mottia/ha? Riippuu tiheydestä ja siitä miltä latvukset näyttävät: kuinka paljon on vihreää yhteyttävää latvusta? Yksi riski lisää on juurikäävän leviäminen kesäaikaisissa harvennuksissa. Toisaalta myös harventamattomuus on riski, koska kuusikon kasvu alkaa taantua, kun vihreän latvuksen osuus vähenee alle puoleen rungon pituudesta. Kituvaan kuusikkoon iskee lisäksi helpommin hyönteinen ja metsäpalo. Jos (ensi)harventamattoman kuusikon joutuukin myöhemmin harventamaan, heikon latvuksen ja juuriston omaavat kuuset ovat erittäin alttiita lumi- ja tuulituhoille.

    Yleensä harvennus kannattaa, jos haluat maksimoida arvokasvun eli euroja per hehtaari. Jos haluaa kokeilla harventamatonta kuusen kasvatusta, aloitustiheyden olisi oltava suosituksia alhaisempi ja taimikonhoitovaiheessa hoidetaan metsikkö tavoiteltuun lopputiheyteen. Taimikon perustamisvaiheessa laitetaan taimet joko riviin tai sitten alennetaan istutustiheyttä. Luonnontaimia pitää tulla täydennyksenä niin paljon, että täyttyy lakiraja eli kasvatuskelpoisten taimien minimi. Harventamattoman mallin voi laatia rehevillä mailla AC:n tapaan, niin että joka toinen rivi olisi koivua (mäntyä), jolloin kuusiriviä ei harvenneta.

     

    TTL

    Mannerheim on varmasti paikallaan.

    Mielestäni Vassarit ja Vihreät olivat herättelemässä keskustelua patsaan siirtämisestä.

    Mutta : Voisiko se päätehakkuuikä olla jopa 60 v tai 55 v? Muuttuisiko tilanne?

    Puuki

    Esim. 600 istutustainta/ha norm. vähemmän.  Kuusitaimikko 1200 kpl/ha + luontaiset taimet. Säästöä 30 vuoden päästä (3% korko)  ~ 50 eh.kuitupuumotin myynnin arvosta  + luontaisesti syntyneiden puiden arvo.   Tai sitten jo th:ssa kuusikko harvennetaan n. 1200-1300 kpl/ha tiheyteen–>  Ensiharvennuksen aikaan saadaan pikkutukkia+tukkia jonkin verran. Tai norm. alaharvennus-eh tehdään x-xx vuotta tavallista aikasemmin.

    Puuki

    Jos harvennusvoimakkuus on eh:ssa esim. 60-65 % PPA:sta , lievän 20-25 % ;n sijaan, niin metsän havupuiden kokonaiskasvu vähenee seuraavaan harvennukseen mennessä 40-50 % puulajista ja kasvupaikasta riippuen .        Lievä yläharvennus lisäsi kuusikon * kok.kasvua vast. alaharvennuksen tekoon  verrattuna Keski-Ruotsissa  tehdyn  tutkimuksen mukaan . (Karlsson -97) .  * Korj:  Männikössä yläharvennus lisäsi kok.kasvua, kuusikossa kasvu oli parempi kuin harventamattomassa mutta vähän heikompi kuin alaharvennetussa.

    Jos harvennetaan liian harvaksi,  jää suuri osa kasvupaikan kasvupotentiaalista hyödyntämättä.  Niin voi käydä helposti esim.  jk:n harsinnassa ja osin siksi jk:n kasvut jää niin paljon jälkeen tasaikäisen metsän ka:n kasvuista.   Lisähaittana on usein tuulituhojen lisääntyminen.      (Toisessa ketjussakin oli jotain puhetta maan kasvupotentiaalista) .

    isaskar keturi

    Taitaa tuulituhojen merkitys toistaiseksi Suomen oloissa olla enemmän sattuman kauppaa noiden kohdalle osuvien myrskyjen muodossa. Varsinaisia säännöllisiä tuulituhoja ei juurikaan merkittävässä määrin oman 50-v havaintojen perusteella sisämaassa (toistaiseksi?) ole.

    Kerron yhden esimerkin onnistuneesta epäonnisesta kuusikosta. 2011 myrsky teki pienen kaistan ja muutaman satunnaisen tuulenkaadon hehtaarin rinnekuusikkoon, jonka päädyin sitten uudistamaan kuvion pienen koon vuoksi tuulenkaatojen korjaamisen sijaan. Kuusikko 40-v – uudistushakkuussa poistuma 270. Aikaisemmin tehty kaksi harvennusta. Niukasti tehty ensiharvennus (50 kuutiota) ja heti 5 vuoden päästä tästä uusi (70 kuutiota) paikkaamaan surkeaa edellistä harvennusta. 40 vuoden ajalta siis 390 kuutiota. Metsäkeskus kävi tarkistamassa mki:n kun iän vuoksi epäili uudistuskelpoisuutta (vanha laki). Epäilenpä vaan, että samaan olisi pystytty ilman hoitoa ja harvennuksia. Samaisen kuusentaimikon päältä -84 tein metristä polttopuuta myyntiin silloin, kun halollakin oli vielä käyttöä.

    Niin tämähän on vain yksi esimerkki…

    Tolopainen

    Kyllä kuusikosta kiintoja tulee, kun kasvusta 60% on vettä. Mitä enemmän kasvaa sitä enemmän voi myydä vettä hyvällä hinnalla.

    mehtäukko

    Viikonlopun jänismetsällä kävelin erään naapurin 45 vuotta sitten uudistetussa mäntyrottelo metsässä. Tuoreen kankaan avojuuri istutus,johon ei ollut tehty sittemmin mitään. Avohakkuu olisi seuraava järkevä toimi.

    Visakallo Visakallo

    Täytyy olla Tolopaisen kanssa täysin samaa mieltä. Sitä myydään, mistä parhaiten maksetaan! Nytkin lähtee kuusikon harvennuksen puutavaralajeista kaikkein eniten sorvitukkia, ja sekös vetää puunmyyjän suupieliä hymyyn.

    Pilke silmässä Pilke silmässä

    Saako Visakallon seudulla sorvitukista paljonkin enemmän euroja motilta kuin sahatukista? Täällä lounaassa maksavat molemmista samaa hintaa, tosin tuossa sorvitukissa sallitaan lenkoutta enemmän.

    Metsuri motokuski

    Kannattaako sellaista kuusikkoa vielä harventaa josta sorvia lähtee ? Saako jäljelle jääneellä kasvulla takaisin harvennuspuun edullisemman hinnan ?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 108)