Keskustelut Metsänomistus Pedot eivät kuulu sivistysvaltioon

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
  • Pedot eivät kuulu sivistysvaltioon

    Aikaisemmin Suomessa oli luonnollista, että pedot eivät haitanneet asukkaiden elämää. Se kuului sivistysvaltion perusoikeuksiin. Alikehittyneissä maissa asiat saattoivat silloin olla toisin.

    Nykyisen ekofasismin aikakautena ihmisoikeudet ovat joutuneet väistymään hyvin pienen ihmisjoukon harjoittaman petoterrorin tieltä. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on hallitsettomasti kasvanut ilveskanta. Saarijärven Pylkönmäellä ilves hyökkäsi kotipihalla ihmisen kimppuun. Myös sudet aiheuttavat jatkuvaa vahinkoa maaseudun asukkaille ja elinkeinoille.

    Mikä tätä maata oikein vaivaa?

  • 6 m3 6 m3

    Kyseessä on niin kertakaikkisen globaali asia että se on ruodittava perusteellisesti.
    Odottakaamme pelolla otsikoita iltapäivilehdissä:
    ”Italialainen metsästäjä puri ilvestä koipeen.”

    Visakallo Visakallo

    Suomalainen petopolitiikka heijastelee yhteiskuntamme yleistä tilannetta. Ihmiset ja päätöksentekijät asuvat suurimmalta osin taajamissa, joissa he eivät juuri koe petovahinkoja. Jopa tällä palstalla on tilanne, ettei kovinkaan monen keskustelijan kotieläimiä ole tapettu petojen toimesta. Jos löytää kotikissansa omenapuusta ilveksen toimesta puoliksi syötynä, tai menettää koiransa tai lampaansa susille, on ajatukset jo aivan toiset. Samoin, jos mehiläistarhaaja joutuu lopettamaan elinkeinonsa karhujen hajottaessa toistuvasti pesät, tai viljelijän rehupaalit revitään jatkuvasti rikki, on aivan luonnollista, että pedot halutaan pitää kurissa. Pitkäaikainen, urbaani hyvinvointi on luonut Suomeen omahyväisen ajattelutavan, jota petojen suojelu ihmisten kustannuksella hyvin selkeästi edustaa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Visakallo osaa kiteyttää asian:

    ”Suomalainen petopolitiikka heijastelee yhteiskuntamme yleistä tilannetta. Ihmiset ja päätöksentekijät asuvat suurimmalta osin taajamissa, joissa he eivät juuri koe petovahinkoja. Jopa tällä palstalla on tilanne, ettei kovinkaan monen keskustelijan kotieläimiä ole tapettu petojen toimesta. Jos löytää kotikissansa omenapuusta ilveksen toimesta puoliksi syötynä, tai menettää koiransa tai lampaansa susille, on ajatukset jo aivan toiset. Samoin, jos mehiläistarhaaja joutuu lopettamaan elinkeinonsa karhujen hajottaessa toistuvasti pesät, tai viljelijän rehupaalit revitään jatkuvasti rikki, on aivan luonnollista, että pedot halutaan pitää kurissa. Pitkäaikainen, urbaani hyvinvointi on luonut Suomeen omahyväisen ajattelutavan, jota petojen suojelu ihmisten kustannuksella hyvin selkeästi edustaa.”

    Näin minäkin olisin kirjoittanut jos olisin osannut, mutta kaikilla ei tuota asian tiivistämisen taitoa ole.

    Metsälehden toimitukselle vinkki. Kopioikaa tuo Visakallon viesti kaksinkertaisiin raameihin etusivulle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo

    Kiitos vain Korpituvan Taneli! Näin se tahtoo olla vähän joka asiassa, että mitä kauempana päätökset tehdään, sitä huonompia niistä tuppaa tulemaan. Kirkonkylästä ei nähdä sivukylille asti, kaupungista ei nähdä kirkonkyliin, maakuntakeskuksista ei nähdä pienempiin kaupunkeihin, eikä Helsingistä maakunkeskuksiin. Brysselistä taas on lliian pitkä matka Helsinkiin, ja kasvottomat markkinavoimat panivat puolestaan EU:n polvilleen.

    jees h-valta

    Muuten hyvä mutta turhaa asioiden ylidramatisointia. Hyvin harvinaisia nuo kaikki ”järkky”-esimerkit.
    Karhut on saatu pysymään pois mehiläispesiltä hyvin helposti sähköaidalla. Rehupaaleja ei ole pakko säilyttää siellä peltosaralla.
    (Olisi luullut Tanelinkin seuduillaan näkevän että niitä uhkaa siellä muutkin kuin ne harvat pedot. Mm. tulvavesi.)
    Kissat ja koirat aina vapaana ollessaan ovat saaliseläimiä siinä kuin luonnon kierrossa yleensäkin helpoin saalis on.
    Sitä paitsi korvausjärjestelmä toimii paremmin kuin hirvituhojen kanssa.

    6 m3 6 m3

    Kovimpa on Jessen katsantokanta suppea.
    Kannattaisiko lukea muutakin kuin ”Sonta Siionia” ja Keskisuomalaista.
    Petojen aiheuttamien vahinkojen korvausasiat ovat retuperällä.
    Poronhoito vs. sudet.
    Lammastarhaus vs. sudet.
    Lista on miltei loputon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Asetusluonnos susikannan aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä lausunnolle (27.9.2012), MMM tiedote, tietää että suden aiheuttamiksi arvioituja (mukana ahma?) porovahinkoja on tänä vuonna tullut tietoon tähän mennessä 559 kpl ja muita kotieläinvahinkoja 24 kpl.

    Jälkimmäinen luku tuntuu tosi pieneltä. Onkohan tuossa mukana kaikki tapetut lampaat, vai onko yksi hyökkäys laskettu yhdeksi vahingoksi vaikka uhreja olisi useita?

    Muuten aivan kelvollinen esitys. Riistaosastokin huomauttaa, että suden suojelun hyväksyttävyyden lisäämiseksi häiritsevät susiyksilöt tulee voida poistaa joustavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tiedot löytyivätkin taustamuistiosta. Tuo luku 24 koostuu 3 nautavahingosta, 9 koiravahingosta, 8 lammasvahingosta, jne. Myös korvaussummat on mainittu, eli onko kuitenkin niin että muistakin kuin poroista saa korvauksen? Tämähän ei poista mielipahaa mutta on elinkeinonharjoittajalle tärkeää.

    6 m3 6 m3

    Tilastoihin voi tuijotella, mutta karu totuus on ettei korvaukset kata esim. siitoselämen menetyksestä aiheutuneita tappioita.
    Ei myöskään tuotannon keskeytymisestä aiheutuneita kuluja.

    Tuostahan voi johdatella että esim. lammastarhaus ja poron hoito Suomessa on joutavaa ja tuomittavaa puuhastelua.
    Uudesta-Seelannista kun saa lampaanlihaa paljon halvemmalla kuin Suomessa tuotettuna.
    Samaten saksanhirveä.

    jees h-valta

    Tässä petoasiassa on meneillään muutosaika jolloin on vielä suojaamattomia laitumia käytössä. Riistakeskus myöntää sähköaitoja tarpeen vaatiessa joten tuotantoeläinten turvaus luonaa.
    Ilmeisaesti korvaukset sitten joillekkin riittää kun ei suojaus (ilmainenkaan) kiinnosta. Mitä poroihin tulee siinä kyllä korvauksia pitäisi saada niiden jotka niitä joutuvat ruokkimaan. Eli metsänomistajat.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)