Keskustelut Harrastukset polttopuu

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 206)
  • polttopuu

    Mikä on vähätöisin polttopuuntekosysteemi ? Kevyesti aisattu jä pätkittu ? Rasikuivauksen käyttö ? Isompi puu ja halkaisu ? Tehdäkö suoraan pilkkeeksi vai välivaiheena metrinen halko ? Laittakaa omia ideoita , joista voisi poimia itselle vinkkejä ja ideoita ! Kiitos !

  • jees h-valta

    Tuolla edellisellä harrastelija hyppäsi jo pannuissa uusiin laitteisiin joissa tottakai on lambrat sun muut. Mutta -73 Jämä ei aivan ole kovin automatisoitu joten hiukan omaa kikkailua tarvitaan että siitä tosiaan saa yli nimellistehonsa irti. Sillä talo ja kulutus on aivan liian iso sen rahkeisiin mutta pienillä kikoilla on kuitenkin siitä saatu hyvä pirtin lämmitin ja loppuun käytetään. Mitään ei haaskata. Paitsi tietysti puita mutta se onkin uusiutuva luonnonvara.

    harrastelija harrastelija

    Itsellä oli edellisessä talossa amiksen oppilaiden tekemä kattilalaitos, joka ympättiin 1952 rakennetun talon remontin ja laajennuksen yhteydessä uunilämmityksen tilalle.
    Erikoista siinä oli 2 kuution vesivaraaja jossa tulipesä oli varaajan sisällä alaosassa ja yläosassa varalla sähkövastukset. Siihen liittyi ulkoilman lämpötilaa haisteleva anturi – oliko joku ”sää-saara” ?
    Sen kun lämmitti niin, että yläosa alkoi porisemaan, niin kesti sen lämpö 2 vrk.
    Puuta kyllä meni. Laskeskelin, että n. 2 viikon työpanos meni puun teossa, mutta sehän onkin mielityötä – kutenh tuolla aikaisemmin tuli todettua 🙂

    Puolikymmentä vuotta sitten pojan talon remonttiin laitettiin alapalokattilan tilalle lambda-kattila. Sitä ei vielä silloin suomalaiselta valmistajalta löytynyt? Löytyi kyllä saksalainen hinnaltaankin asiallinen.

    Olen ymmärtänyt, että Jees-Hv on alan ihmisiä? Eikö lambda-kattilat ala olla tätäpäivää?

    Jätkä pätkät

    ”Tuolla edellisellä harrastelija hyppäsi jo pannuissa uusiin laitteisiin joissa tottakai on lambrat sun muut. Mutta -73 Jämä ei aivan ole kovin automatisoitu joten hiukan omaa kikkailua tarvitaan että siitä tosiaan saa yli nimellistehonsa irti. Sillä talo ja kulutus on aivan liian iso sen rahkeisiin mutta pienillä kikoilla on kuitenkin siitä saatu hyvä pirtin lämmitin ja loppuun käytetään. Mitään ei haaskata. Paitsi tietysti puita mutta se onkin uusiutuva luonnonvara.
    Lähetetty: 3 h, 37 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta ”
    Tämän luettuani en lakkaa ihmettelemästä, miksi jees-mies polttelee harjavallassa märkiä puita.
    Kuivia puita kuluisi korkeintaan puolet ja kattilan teho riittäisi vaikka mihin, eikä tarvitseisi öisin valvoa nokipalon pelossa.

    Pete

    Jos pannun hankinta on ajankohtaista, niin kannattaa tutustua Effecta lambda kattiloihin. (Katso googlella effecta lambda) on kokemusta tosin vasta 1,5 talvea. Hyvin on pysynyt 750 kuutiota lämpimänä yhdellä pesällisellä, kun pakkasta oli lähemmäs -30, niin meni 1,5 pesää vuorokaudessa. Varaajan koko 2*1,5mottia.

    Kattila mittaa tosiaan jäännöshappea ja savukaasujen lämpötilaa. Niiden perusteella se säätää tarvittaessa kokoajan ensiö ja toisio ilmaa. Savukaasut heti kattilan jälkeen pysyvät alle 230 asteessa vaikka toisiopoltossa, lämmönvaihdin osassa, kaasut palaa lähes 1000 asteessa. Varsin hyvä hyötysuhde ja puut voi polttaa aika isoina kappaleina. Ja sytytys on helppoa, muutama sanomalehden sivu pohjalle ja pari kuivaa kalikkaa. Tulta perään ja aina lähtee.
    Yhden talven jäljiltä sutarin saalis piipun (8m) osalta oli reilu desilitra mustaa pölyä.

    jees h-valta

    Jätkä pätkät, en tosiaan valvo öitä nokipalon pelossa. Kertaakaan koko aikana sellaista ei ole ollut. Eikä nuohooja ole myös koskaan sellaisen uhastakaan puhunut. Ei sieltä mitään tavallisesta poikkeavaa ole nuohottu. Tuo että uudella kattilalla pääsee hyvään hyötysuhteeseen on tottakai totta ja tiedän sen kyllä erinomaisen hyvin. Olen nk. alan miehiä. Tuo vain nyt käytetään loppuun koska se toimii aivan hyvin ja puiden haaskaus ei todella ole mitään mullistavaa laatua ja niistä ei todella ole pulaakaan.
    Noista uusista kattiloista vielä senverran että niillä lämmitys ei aivan ilmaistakaan enää ole. Verrokkina vanhaan nimittäin. Uuusia palikoita saa vaihdella niin keramiikkaan kuin nippelipuolellekkin. Lisäksi muutaman sadan watin imuri pyörii aika taajaan ja latauspumppuja surraa suuntaan jos toiseenkin. Nyt todella meillä ei sähkölasku kuukaudessa ole kuin 35,00 euroa oli keli sitten – tai + kolmekymmentä tai jotain niiden väliltä.
    Tämä on perusyksinkertaistettu mutta kaiken tarpeellisen sisältävä paketti. Jos jotain seuraavaksi haluan itseni tulevaisuuteen helpotusta on puhdas öljylämmityskattila joka asennetaan vanhan puulla lämpiävän viereen. Hormeja piisaa vielä lähes kymmenkunta joutilasta että ei tuota sekään ongelmaa.

    pikkutukki

    Kerrn halkaistusta paksusta puusta saa saa paksun vahvan hiilloksen pirtin uuniin . Tämä antaa mielestäni parhaat lämmöt kivikasaan .

    Jätkä pätkät

    Yleensä ottaen olen pienentänyt alle kaksikymppiset pöllit poikki / halki menetelmällä.
    Nyt on polttopuukoivikkoni päässyt karkaamaan liian isoksi, joten joudun pienimään ”ylisuuret” pöllit muilla keinoin. Siksi olen hankkimassa Timcoa, jolla ehkä livauttelen moottorisahalla pätkimäni pöllit siisteiksi klapeiksi ja mätän ne kuution tai isompiin häkkeihin, jotka sitten kuivuttuaan nostelen henkilöauton peräkärryyn ja kuskaan tarvitsijoille. Voisin jollekin mummelille viedä ilmaiseksikin, jos hänellä on kipeä tarve.
    Olen pari traktorikuormaa vienytkin sairaseläkeläiselle ja monen pikkulapsen yksinhuoltajalle.
    Uskon, että Timcolla tulee nopeasti ja helposti laadukkaita klapeja, joita myymällä voisi saada jopa hieman palkkaakin työlleen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ilmeisesi Harrastelija tarkoitaa lamdalla ilmakerrointa, eli käytetyn ilmamäärä ja palamiseen tarvittavan limamäärän suhdetta, joka saadaan selville aika luotettavasti jäännöshapen määrästä.
    Ilmeisesti hän tarkoittaa eetalla palamisen hyötysuhdetta. Eli siis hyödyksi saadon lämmön ja polttoaineeseen sitoutuneen lämmön suhdetta.

    Hyötysuhde ei automaattisesti parane jos ilmakerrointa lasketaan, jäännöshappea esiintyy aina jonkun verran savukaasussa, silloinkin kun ilmamäärä on niin pieni että savukaasussa on reilysti palamattomia kaasuja. Onpa todettu tilanteita että kun ilmamäärää edelleen lasketaan jäännöshapen määrä alkaa nousta.

    Tiedän että voimalaitoskattiloilla on päästy jopa 0,96 hyötysuhteeseen. Silloin on käytössä jo kaikki mahdollinen mittaus ja säätötekniikka, esim palamattomien kaasujen jatkuva mittaus.
    Enpä usko että pelkällä jäännöshapen mittauksella ja käsisäädöin päästää käytännön tilanteissa 0,90 hyötysuhteeseen.

    Erityisesti pitää huomata että pienikin palamattomien kaasujen määrä vaikuttaa aika rajusti hyötysuhteeseen. Liika ilma toki on häviötekijä myös, mutta sen vaikutus on kuitenkin paljon loivempi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pikkutukki

    Onpa hienoa apua Jäpältä . Monelle polttopuun hankkiminen on todellinen ongelma .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tässä kun näitä viestejä lukee, niin alkaa näyttää siltä että Pete, Harrastelija ja Jätkä pätkät ovat aika hyvin jyvällä asiasta. Jeesmiehellä olisi varsin paljon oppimista heiltä.

    Itselläni on kyllä kokemusta monensortin aineitten poltosta isoissa pannuissa, monensortin mittausten ja säätöjen tuella. Siltten on kokemusta klapin poltosta monen sorttisissa muuratuissa tulisijoissa.
    Omakotitalon keskuslämmityksessä käytin tiukkaan mitoitettua Lakan öljykattilaa ja oilon junioria erittäin hyvällä menestyksellä. Polttopuut olivat silloin kaukana.
    Pientalon klapi- tai hakelämmityksestä kattilalla minulla ei ole omakohtaista kokemusta. Jaa ladoinhan minä armeijan saunanlämmittäjänä metrisiä halkoja ikivanhaan Högforssiin, kaksi kuukautta. Olen toki ollut aina silmät ja korvat auki kun käyn talossa, jossa tuollaisilla lämmitetään.

    Lämmityksen perusasiat olen kuitenkin jo 70-luvulla oppinut itseltään Näretien Villeltä, Helsingin tekussa.
    Yksi peruspilareista on että vettä ei kannata yrittää polttaa, koska se jo itsessään palamisen tuote vedyn ja hapen yhdiste eli siis vetyoksidi. Sitä muuten syntyy lisää puunkin poltossa, puussa kun on paljon Hiilivety-yhdisteitä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 206)