Tämä ei kuulu suoraan otsikon alle, mutta kyllä lämpöpumppuhuuma on tehnyt karhunpalveluksen Suomen sähköverkolle ja kaikille siirtoyhteyksien tarvitsijoille.

Suurin osa maalämpösysteemeistä on alimitoitettu, eli tietoisesti suunniteltu niin, että vastukset tulevat apuun kovimmilla pakkasilla. Parhaimpienkin ilmalämpöpumppujen hyötysuhde laskee nollan kun pakkanen lähestyy -30 astetta. Toki tämän palstan lukijoista kaikilla on tulisijat lämpimänä kovilla pakkasilla, mutta tuskin kaikilla muilla.

Maalämpö voidaan myös mitoittaa niin, että teho riittää kovimmillakin pakkasilla, mutta jokainen kaivo on yksilö. Merkittävä osa niistä ei anna lämpöä suunnitellusti.

Ei tarvitse siis ihmetellä miksi Suomessa sähkönhinta moninkertaistuu kovilla pakkasilla, kaikki pumput huutaa punaisina. Sähköverkko täytyy mitoittaa huipputehon kestäväksi, tätä laskua maksamme me kaikki.

Suomessa jos jossain tulisi tehdä kaikki mahdollinen jotta sähkön kulutushuippua voidaan leikata. Ratkaisut ovat olemassa, polttopuu, pelletti ja eri kokoiset kaukolämpövoimalat.

Valitettavasti pelletin maine meni reilu 10v sitten. Kaikenmaailman pajat virittelivät pellettilaitteita jotka eivät sitten toimineet. Keski-Euroopassa tekniikka on kunnossa ja laitteet toimii.

Pumppuhuuma on mennyt niin pitkälle, että jopa isoja kerrostaloja ja rivitaloyhtiöitä muutetaan maalämmölle kun laskelmat näyttävät n y t , että säästöä syntyy. Varsinkaan rivitalot eivät ole varsinaisesti mitään ekotaloja. Lvi-suunnittelija ja liike joutuvat kovassa kilpailutilanteessa alimitoittamaan järjestelmän. Sovitaan esim., että pattereita ei vaihdeta. No tämä johtaa siihen, että kiertovesi täytyy ”tulistaa”. Se tehdään sähköllä. Sähköverkolle ja kansantaloudelle paljon parempi ratkaisu olisi pellettiä käyttävä lämpökontti jos se vain saadaan tontille siististi mahtumaan.

Tottakai ongelma on myös siinä, että kaukolämpölaitokset ovat kaupungeille business ja kaukolämmön hinta on noussut kohtuuttomasti. Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat kuitenkin kohta historiaa ja suunta on siihen, että se maksaa joka käyttää. Toisekseen siirtokustannuskin vain nousee maksaa sähkö sitten mitä vaan.

Polttelen puita talvisin leivinuunissa( Tulikiven leivinuuni/hella-yhdistelmä ) päivittäin ja ulkosaunassa ympäri vuoden useamman kerran viikossa . Polttopuuksi kelpaa kaikki , mikä on hyvällä
hollilla .
Pystykuivat puut korjan mieluusti luvan saatuani leimikolta parempaan talteen . Motolla määrämittaan 30 cm ja 45 cm , auton lavalle ja pihapiiriin halottaviksi . Kuorman teko ja purkaminen on kohtuullinen liikuntasuoritus yhden päivän osalle ja saman satsin halkomien toiselle päivälle .
Lähitontilta olen myös ostanut harvennuspuuta , jotka kaadan sahalla , pölkytän ja halon Fiskars-”halkojalla” palstalla . Puut kuljetan tämän jälkeen välittömästi kottikärryllä pinoon kuivumaan . Yhden rungon valmistaminen pesään sopivaksi , vastaa reippaasti useampaakin kuntosalireissua .

Haavat pilkon pienemmiksi klapeiksi , kuusen kuivaset saavat vähemmän kirveskäsittelyä osakseen .
Tavoitteena on , että tulisijoissa palaa aina kuivaa ja vähintään ylivuoteista puuta . Leppä , haapa ja havupuu antavat
peruslämmön .
Pakkasilla otan lisää tehoa käyttämällä koivua . Sähkölasku pysyy näin kohtuullisena sähkölämmitteisessä talossa . Pyöreitä pölkkyjä on hyvä olla varastossa pilkottavaksi myös luppopäivien varalle , joita puunkorjuussa tuntuu nykyisin riittävän .

Uudehkon metsänomistajan kirjoitukseen on vielä lisättävä yhdeksi tekijäksi toisioilman määrä.
Lämmityskattiloissahan ensiöilmalla säädetään palamisen nopeutta eli kuinka nopeasti puu kaasuuntuu.
Kaasujen palamiseen taas tarvitaan toisioilmaa jolle on oma säätönsä.Jos toisioilmaa on liian vähän kaasuja pääsee palamattomina piippuun koska puuttuu happea.Jos liian paljon,se jäähdyttää kaasuja ja taas palaminen on epätäydellistä.
Ongelma on se että toisiopalamiseen tuleva kaasujen määrä muuttuu koko ajan.Yläpalolaitteissa kuten takoissa se ei pysy samana kuin hetken.Alapalokattiloissa ja käänteispaloisissa vakiotilanne pysyy jo pitempään.
Moderneissa kattiloissa sitten kaikenlaiset anturit tunnistavat palamisen tilan ja muuttavat palamisilman säätöjä tarpeen mukaan.
Takoissa toisioilmalle ei taida olla säätöä ollenkaan.
Puulämmittämiseen pitäisi oikeastaan olla insinööri että osaisi tehdä sen oikein.
Ps.uusissa kattiloissa toisioilma esilämmitetään jolloin se ei jäähdytä toisiopaloa reilustikaan säädettynä.