Keskustelut Harrastukset polttopuu

  • This topic has 207 vastausta, 36 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarJätkä.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 206)
  • polttopuu

    Mikä on vähätöisin polttopuuntekosysteemi ? Kevyesti aisattu jä pätkittu ? Rasikuivauksen käyttö ? Isompi puu ja halkaisu ? Tehdäkö suoraan pilkkeeksi vai välivaiheena metrinen halko ? Laittakaa omia ideoita , joista voisi poimia itselle vinkkejä ja ideoita ! Kiitos !

  • Rane

    Lvi-myyjien käsitykset puulämmittämisestä näyttää olevan yleisesti vähän omalaatuisia.Kun viimeksi remontoin lämmityssysteemiä niin puoliväkisin yrittivät myydä noita yläpalokattiloita.Jotka ovat kyllä mainioita puun ja roskien polttoon mutta kiinteistön lämmittämisessä ovat suuritöisiä ja tuhlaavat puuta.
    Kosteita puita ei kannata polttaa kuten täällä on jo tullut esille.
    Kosteus laskee palamislämpötilaa niin että niitä puusta irtoavia kaasuja menee palamatta piippuun ja taivaalle.
    Tämä tietysti saastuttaa ja vihastuttaa naapurustoa.
    Lisäksi se ei vain nokea vaan pikeää piippua.Piki taas ei irtoa nuohoamalla.Palaa kyllä jos alun saa.
    Ennen nuohoojat saattoivat poistaa pien sytyttämällä sen palamaan.
    Ilmeisesti vetoa säätelemällä sen pystyi polttamaan hallitusti,en ole ko.operaatiota nähnyt.Kuulema joku piippu on haljennut pikeä poltettaessa,vettäkin on piippuihin kaadeltu.
    Paras konsti hidastaa palamista on polttaa kuivaa puuta mutta isontaa pölkkykokoa.

    Pete

    Tämä ei kuulu suoraan otsikon alle, mutta kyllä lämpöpumppuhuuma on tehnyt karhunpalveluksen Suomen sähköverkolle ja kaikille siirtoyhteyksien tarvitsijoille.

    Suurin osa maalämpösysteemeistä on alimitoitettu, eli tietoisesti suunniteltu niin, että vastukset tulevat apuun kovimmilla pakkasilla. Parhaimpienkin ilmalämpöpumppujen hyötysuhde laskee nollan kun pakkanen lähestyy -30 astetta. Toki tämän palstan lukijoista kaikilla on tulisijat lämpimänä kovilla pakkasilla, mutta tuskin kaikilla muilla.

    Maalämpö voidaan myös mitoittaa niin, että teho riittää kovimmillakin pakkasilla, mutta jokainen kaivo on yksilö. Merkittävä osa niistä ei anna lämpöä suunnitellusti.

    Ei tarvitse siis ihmetellä miksi Suomessa sähkönhinta moninkertaistuu kovilla pakkasilla, kaikki pumput huutaa punaisina. Sähköverkko täytyy mitoittaa huipputehon kestäväksi, tätä laskua maksamme me kaikki.

    Suomessa jos jossain tulisi tehdä kaikki mahdollinen jotta sähkön kulutushuippua voidaan leikata. Ratkaisut ovat olemassa, polttopuu, pelletti ja eri kokoiset kaukolämpövoimalat.

    Valitettavasti pelletin maine meni reilu 10v sitten. Kaikenmaailman pajat virittelivät pellettilaitteita jotka eivät sitten toimineet. Keski-Euroopassa tekniikka on kunnossa ja laitteet toimii.

    Koiramies Koiramies

    Sama juttu. Tarkoituksella poltan sekaisin koivua, mäntyä ja kuusta, niin pysyy paikat vähän puhtaampana.

    Pete

    Pumppuhuuma on mennyt niin pitkälle, että jopa isoja kerrostaloja ja rivitaloyhtiöitä muutetaan maalämmölle kun laskelmat näyttävät n y t , että säästöä syntyy. Varsinkaan rivitalot eivät ole varsinaisesti mitään ekotaloja. Lvi-suunnittelija ja liike joutuvat kovassa kilpailutilanteessa alimitoittamaan järjestelmän. Sovitaan esim., että pattereita ei vaihdeta. No tämä johtaa siihen, että kiertovesi täytyy ”tulistaa”. Se tehdään sähköllä. Sähköverkolle ja kansantaloudelle paljon parempi ratkaisu olisi pellettiä käyttävä lämpökontti jos se vain saadaan tontille siististi mahtumaan.

    Tottakai ongelma on myös siinä, että kaukolämpölaitokset ovat kaupungeille business ja kaukolämmön hinta on noussut kohtuuttomasti. Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat kuitenkin kohta historiaa ja suunta on siihen, että se maksaa joka käyttää. Toisekseen siirtokustannuskin vain nousee maksaa sähkö sitten mitä vaan.

    MaalaisSeppo

    Polttopuukeskusteluun liittyen kokemukseni mukaan haapa kyllä kuivuu melko nopeasti. Pari vuotta sitten kaadoin talvella muutamia isoja haapoja ja pilkoin ne kevättalvella klapeiksi sekä pinosin kuivumaan aurinkoiseen katokseen. Seuraavana syksynä ja talvena paloivat jo ilman sihinöitä saunassa ihan hyvin. Tuntuivat myös niin köykäisiltä että olivat kyllä riittävän kuivia.

    Haavan kuvumisessa on ongelmana kuoren haitallinen vaikutus. Paksuissa haapaklapeissa kuorellisen pinnan osuus on melko pieni, joten ko. tapauksessa haapa kyllä kuivunee kuten muutkin puut.

    pikkutukki

    Otan vuosittain muutaman haavan pellonlaidasta polttopuuksi . Kaato tapahtuu talvella , jänikset kuorivat ja tuleepa hyvät polttopuut . Sama systeemi jokivarressa koivujen kanssa , mutta siellä majava-aisaus ja he myös itsse kaatavat !

    uudehko metsänomistaja

    Olen ollut selkeästi havaitsevinani, että saan varaavan takkauunini lämpenemään paremmin kostealla puulla kuin kuivalla. Tiedän toki veden haihduttamisen vievän energiaa mutta toisaalta kämmenselkä kertoo selkeästi lämpötilasta.

    Miettiessäni asiaa olen mielessäni päätynyt siihen, että veden haihtumisen savukaasuja jäähdyttävä vaikutus ei ole ainoa tiilen pinnan lämpötilaan vaikuttava tekijä.

    Lähtökohdat ajatuksilleni ovat; sylillinen kuivia tai kosteita puita, poltto, tiilen lämpötila. Ei siis savukaasun lämpötila.

    Sylillisestä kosteita puita syntyy selkeästi enemmän savukaasuja, tosin viileämpiä. Kaikki savukaasut poistuvat systeemistä aina. Kostean puun poltossa poistuu lisäksi kosteudesta syntyvä vesihöyry. Savukaasuista lämmön tulee siirtyä tiilen sisäpinnalle. Ja juuri tässä saattaa alkaa näkyä ero kuivan ja kostean puun poltossa.

    Siirtyvän lämmön määrä riippuu lähinnä kosketuspinnan pinta-alasta, savukaasun lämpötilasta ja kaasuvirtauksen luonteesta. Myös muut tekijät vaikuttavat asiaan, mutta nämä lienevät oleellisimmat.

    Mikäli savukaasun virtaus on niin hidasta, laminaaria, ettei kaasussa muodostu solien joka kohdassa merkittävästi pyörteitä, kuuma kaasu virtaa solien keskitse ja tiilien läheisyydessä on sama jäähtynyt kaasu. Siirtyminen ei ole tehokkainta, Savukaasu poistuu tarpeettoman kuumana.

    Ainakin nämä olettamukset puoltavat oletustani, että kostean puun polttaminen saattaa olla edukkaampaa kuin kuivan puun.

    Kommenteissa on kirjoitettu vedon säätämisestä, jotta paloaika kasvaisi. Totta kait sellainen vaikuttaa paloaikaan. Toisaalta se vaikuttaa myös savukaasujen nopeuteen uunin savusolissa. Missä on kullekin uunille paras optimi?

    Kommenteissa on kirjoitettu myös polttopuun suuruuden vaikutuksesta. Edellyttäen, että puumäärä on vakio, suurempi polttopuu aikaansaa pidemmän paloajan, aiheuttaa pienemmän savukaasun nopeuden.ja siten saattaa huonontaa lämmön siirtymistä. Missä on kunkin uunin optimi.

    suorittava porras suorittava porras

    Polttelen puita talvisin leivinuunissa( Tulikiven leivinuuni/hella-yhdistelmä ) päivittäin ja ulkosaunassa ympäri vuoden useamman kerran viikossa . Polttopuuksi kelpaa kaikki , mikä on hyvällä
    hollilla .
    Pystykuivat puut korjan mieluusti luvan saatuani leimikolta parempaan talteen . Motolla määrämittaan 30 cm ja 45 cm , auton lavalle ja pihapiiriin halottaviksi . Kuorman teko ja purkaminen on kohtuullinen liikuntasuoritus yhden päivän osalle ja saman satsin halkomien toiselle päivälle .
    Lähitontilta olen myös ostanut harvennuspuuta , jotka kaadan sahalla , pölkytän ja halon Fiskars-”halkojalla” palstalla . Puut kuljetan tämän jälkeen välittömästi kottikärryllä pinoon kuivumaan . Yhden rungon valmistaminen pesään sopivaksi , vastaa reippaasti useampaakin kuntosalireissua .

    Haavat pilkon pienemmiksi klapeiksi , kuusen kuivaset saavat vähemmän kirveskäsittelyä osakseen .
    Tavoitteena on , että tulisijoissa palaa aina kuivaa ja vähintään ylivuoteista puuta . Leppä , haapa ja havupuu antavat
    peruslämmön .
    Pakkasilla otan lisää tehoa käyttämällä koivua . Sähkölasku pysyy näin kohtuullisena sähkölämmitteisessä talossa . Pyöreitä pölkkyjä on hyvä olla varastossa pilkottavaksi myös luppopäivien varalle , joita puunkorjuussa tuntuu nykyisin riittävän .

    pikkutukki

    Puunkoon vaikutus poltossa . Samalla kassilla vietynä suurta puuta voi olla pieneen klapiin verrattuna kiloina enemmän . Ohuella puulla tulee tenniskyynärpää , kun lappaa ja lappaa . Onhan tämä polttopuuasia tosiaankin monitahoinen ja varmuudella voi sanoa , että hyvään lopputulokseen voi päästä monella eri tavalla . Myöskin kalusto- ja varastoresurssit ovat hyvin monenlaiset . Pipon sisällähän meillä resurssia on kovin !

    Rane

    Uudehkon metsänomistajan kirjoitukseen on vielä lisättävä yhdeksi tekijäksi toisioilman määrä.
    Lämmityskattiloissahan ensiöilmalla säädetään palamisen nopeutta eli kuinka nopeasti puu kaasuuntuu.
    Kaasujen palamiseen taas tarvitaan toisioilmaa jolle on oma säätönsä.Jos toisioilmaa on liian vähän kaasuja pääsee palamattomina piippuun koska puuttuu happea.Jos liian paljon,se jäähdyttää kaasuja ja taas palaminen on epätäydellistä.
    Ongelma on se että toisiopalamiseen tuleva kaasujen määrä muuttuu koko ajan.Yläpalolaitteissa kuten takoissa se ei pysy samana kuin hetken.Alapalokattiloissa ja käänteispaloisissa vakiotilanne pysyy jo pitempään.
    Moderneissa kattiloissa sitten kaikenlaiset anturit tunnistavat palamisen tilan ja muuttavat palamisilman säätöjä tarpeen mukaan.
    Takoissa toisioilmalle ei taida olla säätöä ollenkaan.
    Puulämmittämiseen pitäisi oikeastaan olla insinööri että osaisi tehdä sen oikein.
    Ps.uusissa kattiloissa toisioilma esilämmitetään jolloin se ei jäähdytä toisiopaloa reilustikaan säädettynä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 206)