› Keskustelut › Puukauppa › puun katkonta uudistuu

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 185)
1 2 3 4 5 6 … 17 18 19

  • puun katkonta uudistuu

    Sent on: 27.6.2014, 16:18

    Yhteiskunta jatkaa kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin aloittamaa positiivista uudistuslinjaa metsäalalla. Ensin saatiin uusi metsälaki, nyt on ehdolla uusi katkona- ja hinnoittelumetodi. Toteutuessaan se palkitsisi laatupuun kasvattajaa, onhan tukin järeys yksi tekijä puhuttaessa sahapuun laadusta. Uudessa systeemissä puun järeys luokiteltaisiin neljään luokkaan, tämä johtaisi automaattisesti parempaan hintaan järeällä tukilla.

    Tekijä
    pihkaniska
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • raivuri 7.7.2014, 21:32

    ”Nykyinen sekava tilanne puukauppatarjouksissa on hyödyttänyt ostajapuolta koska myyjä ei tiedä varmasti mikä tarjouksista on lopulta paras.Tästäkään uudistuksesta ei ole hyötyä jos kaikki eivät ota sitä käyttöön.”

    Totta. Tällä hetkellä ostotarjousten vertailu itse on hyvin vaikeaa, varsinkin harvennuksilla. Päätehakkuilla se vielä jotenkin onnistuu. Ja jos pakettiin lisätään jonkun osalle vielä pikkutukkia tai pylvästä yms., niin vertailun suorittaminen itse onkin jo ihan kunnon matematiikkaa.

    Pete 7.7.2014, 21:59

    Tässä ketjussa on unohtunut olennaisin asia. Mihin rungonosahinnoittelun (= runkohinnoittelun) jälkeen tarvitaan enää ulkopuolisia konsultteja puukauppatilanteessa? Eikö tämä merkitse valtakirjakaupan loppua? Tai saahan sitä valtakirjaa kaupata jatkossakin, mutta mitä lisä-arvoa se tuottaa?

    Minulle on epäselvää miten uudessa mittaustavassa suhtaudutaan välivähennyksiin? Jääkö motokuskille harkintaan laitetaanko tukkimittainen pätkä kuitukasaan kuilun hinnalla ja millä perusteella? Vai jääkö se ostajan tappioksi?

    Tarjousten vertailuun vaikuttaisi enää kylkiäisten arvottaminen. Kylkiäisiä ovat esim. muokkaus, taimet ja istutus sekä erilaiset sijoitustuotteet. Eivät kovin monimutkaisia kylkiäisiä, mutta toki metsätaloudesta vieraantuneille.

    Tosiasiallisesti katkontaan ja järeän puun ”arvostamiseen” uusi mittaustavalla ei mielestäni vaikuta mitenkään. Leimikon laadun merkitys voisi kasvaakin? Poistuman keskijäreys, kulkuyhteydet, leimikon koko jne. saavat lisää arvoa?

    Pete 7.7.2014, 22:01

    Ruotsissa tehdään tietääkseni edelleenkin pieneltä osin kauppaa myös hehtaarihinnalla, eli maastoon merkityltä kuviolta maksetaan könttäsumma ja sillä siisti. Sopinee vain avohakkuuseen…

    suorittava porras suorittava porras 31.7.2014, 17:48

    Tuota avauksessa mainittua listaa voisi täydentää laatuhinnoittelun ulottamisella myös harvennuspuuhun . Kuitupuun hintaa voitaisiin porrastaa läpimittaluokittain ja korjuuolosuhtieden vaikutustakin voisi korostaa hinnoittelemalla teknisesti helpommin korjattavissa olevat kohteet korkeammalle tasolle . Hinnoittelua olisi pyrittävä käyttämään siten , että se kannustaa selkeästi metsänomistajaa tekemään parhaansa puiden kasvattamiseksi .

    Hintaporrastuksen järeystaulukko voisi alkaa esim . poistuman osalta 60 litran runkokoosta ja parempaa hitaa maksettaisiin 20 litran hintaporrastusta noudattaen . Alle 60 litran leimikot ja peitteiset tai jatkuvan kasvatuksen erikoishakkuut tehtäisiin puolestaan korjuun osalta tuntityönä ja kantohinta määräytyisi lopullisesti vasta korjuun jälkeen .

    Rane 31.7.2014, 18:34

    Eli myyjä ei tietäisi edes yksikköhintaa kauppaa sopiessaan?

    suorittava porras suorittava porras 31.7.2014, 19:43

    Totta kai perushinta tulee olla ja se voisi olla runkotilavuudeltaan 60 litraisten runkojen hinta . Runkotilavuuden kasvu lisäisi hintaa samassa suhteessa kun esim. korjuukustannus alenee .

    Alle 60 litran tilavuuksissa liikuttaessa muuttujia on paljon ja pienetkin muutokset vaikuttavat voimakkaasti toteutuviin korjuukustanuksiin . Koska muuttuvien tekijöiden hahmottaminen ennen hakkuuta voi ola ylivoimaista , on näissä tilanteissa parasta käyttää aikaan perustuvaa hinnoittelua korjuun osalta ja määrittää kantohinta vasta hakkuun jälkeen . Tämä tarkoittaa käytännössä sitä , että jos halutaan myydä puuta keskenkasvuisena , otetaan myös riski aiheutuvista korjuukustannuksista. Tilanne on sama mahdollisten erikoishakkuiden kohdalla .

    jees h-valta 1.8.2014, 07:55

    Mikäpä tuntitaksassa vikana. Kunhan on osaava hermanni puikoissa ja joukkokäsittelykouralla varustettu oikean kokoluokan kone. Monta kertaa todettu näissä LVI-urakoissakin että tuntityönä olisi tullut halvemmaksi.

    Pete 1.8.2014, 22:20

    Kannattaa ehdottomasti kokeilla tuntitaksaa… Jos nyt vaikka tehdään seuraava kalkyyli:

    Ennakkoraivaamaton energia/ainespuuharvennus

    Kertymä 30m3/ha

    Hehtaarin työstäminen ajoineen ottaa 10tuntia koneaikaa

    Konekustannus 60€/tunti, eli hehtaarin työkulut 600€

    Myyntitulo 30mottia x 25€ = 750€ ja tästä vähennetään korjuukulut, niin 150€/ha (5€/motti) jää viivan alle.

    Asiaa paremmin tuntevat korjaavat jos meni väärin…

    suorittava porras suorittava porras 2.8.2014, 08:23

    Peteltä hyviä pohjia ajateltavaksi. Kustannuspuolella kuitenkin on käytetty lähempänä ajokoneen taksaa olevaa arvoa . Hakkuutyön osalta lukemaan on laitettava muutama kymppi lisää .

    Sekin on huomioitava , joudutaanko saman kaupan hakkuissa käyttämään eri koneita . Parin ha:n ensiharvennukselle tuotavan ”erikoiskoneen” erillinen siirto on iso kuluerä .Koneketjun siirto työmaiden välillä maksoi jo muutama vuosi sitten keskim 440€/leimikko .Tämä on syytä ottaa huomioon puunkasvatusvaihtoehtoja ja aikatauluja suunniteltaessa .

    Pyrkimällä kasvattamaan harvennuspuukin kookkaammaksi voidaan harvennushakkuukin tehdä samalla kalustolla ja alentaa korjuun aiheuttamia kokonaiskustannuksia . Paljon puuta jää korjaamatta , kun erillinen korjuukierros tulee liian kaliiksi .

    Mutta vielä siihen tuntityöhön. Sitä versiota käytettäisiin lähinnä epämääräisillä tai teollisuuden kannalta vähemmän toivotuilla kohteilla . Tarkemmin ajateltuna olisi kyseessä hankintakaupan ja pystykaupan välimuoto . Korjuukustannus vähennettäisiin hankintahinnasta , ei kantohinnasta . Pystykaupassahan korjuuustannus on jo vähennetty etukäteen , mutta se ei valitettavasti läheskään aina riitä korvaamaan aiheutuneita kuluja hankalimmilla tai sopimattomilla kohtella .
    Kulut puolestaan livahtavat helposti korkeammiksi , kun yrittäjän ja puutavarayhtiön välinen sopimus edellyttää . Näissä tilanteissa yrittäjä joutuu helposti maksumieheksi.

    Nyt olisi erinomainen aika käydä eri sidosryhmien välinen keskustelu metsäkasvatuksen tavoitteista suhteutettuna teollisuuden tarpeisiin . Eri toimintatapojen vaikutukset kokonaiskustannuksiin puunkorjuun osalta olisi myös syytä keskustella selviksi ja tiedottaa keskustelujen tulokset selkeästi kaikille asianosaisille .
    Selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä niihin pääsemiseksi tarvitaan.

    Rane 2.8.2014, 09:34

    Eli ostajan ja korjuuyrittäjän välisissä sopimuksissa oleva yrittäjän riski siirrettäisiin myyjän eli metsänomistajan kontolle.
    Eihän nytkään myyjällä ole mitään varmuutta myydyn puun määristä,korjuun laadusta,milloin korjuu tehdään,kuka tekee,pitääkö mittaus paikkansa,onko kannoille levitetty torjunta-aineita,yms.Suorittavan uudistusten jälkeen myyjä ei enää tiedä edes puiden yksikköhintaa.Jos kovin paljon tuntityötä niin voi joutua maksun puolelle.
    Rane kyllä myöntää että tämä voisi helpottaa puukauppaneuvotteluja;laitetaan vaan nimi paperiin jossa annetaan yhtiölle lupa melskata metsässä oman mielensä mukaan,toki uuden metsälain tiukkojen rajoitusten puitteissa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 185)
1 2 3 4 5 6 … 17 18 19