Etusivu Keskustelut Luonto Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Tämä aihe sisältää 87 vastausta, 29 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi sitolkka 3 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 87)
  • Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

    Taustaa eimerkiksi:

    Mitä voitaisiin puuntuottajina tehdä enemmän että sataisiin parannusta tuohon (tai mihin muuhun vaan) monimuotoisuutta, ympäristön tilaa tms. liittyvään aiheeseen?

    Voisi olla hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen että, vaikka vain imagosyistä, voitaisiin paukutella henkseleitä että kotipesä on kunnossa tai ainakin tulossa parempaan kuntoon. Siivet poikki helposti leviävän väärän tiedon lennolta ja tietenkin perimmäisenä metsäluonto piirun verran monipuolisemmaksi ts. paremmaksi.

    Aloitan velvoitettuna itse, tässä kohtaa pientä mittakaavaa korostaen.

    Raivasin juuri pari hehtaaria, oikeastaan jo NMH:n puolelle meni. Rankasavottaa polttopuuksi. Melkein jokaiselle aarille jäi miehenmittainen koivupökkelö (siis tekemällä tehty, jos ei luomua sattunut olemaan) pystyyn lahoamista odottamaan. Jokaiselle hehtaarille jäi 5 kuusiturkkimaista -tiheikköpuskaa, kooltaan 2-10 m², olevinaan riistatiheiköksi.

    Mielestäni maisema, puun tuotanto, metsätalouteni tai oikein mikään muukaan ei kärsinyt lainkaan tästä pienimuotoisesta piiperryksestäni.

    yt Gunnar
    pipertävä puuntuottaja, realisti

  • Visakallo Visakallo

    Meikäläinen alkoi 90-luvulta lähtien jättää pystyyn jättöpuut, tehdä ja asentaa linnunpöntöt, yli 300 kpl, rakentaa kosteikot ja metsäojien valutusaltaat, jättää ja hoitaa ranta-alueiden suojakaistat yht. 5 jkm, varjella polut ja muurahaispesät, kalliot ja maisemat. Ymmärtämättömiä en pysty valitettavasti nyt auttamaan.

    Gla Gla

    Katsoin sekä Metsälehden uutisen, että Luken tilaston. Säästöpuista tosiaan on kyse, ei metsään jäävästä puustosta.

    Metsälehden uutisen mukaan 10 vuotta sitten jättöpuita oli yli 4 m3 hehtaarilla ja nyt enää 3,3 m3. Kun katsotaan, mistä ero johtuu, elävien jättöpuiden määrä on pudonnut 0,1 m3/ha. Tuo menee mittaustarkkuuden tolerenssiin eli voidaan sanoa määrän säilyneen ennallaan. Pylväiköstä nähdään, että vaihtelu 10 vuoden tarkastelujaksolla on ollut 2,6…2,9, eikä edes heikkoa trendiä suuntaan tai toiseen tuon määrässä ole havaittavissa. Puolen kuution tasonpudotus on olemassa, jos verrataan vuosituhannen vaihteen tilanteeseen.

    Sen sijaan jos katsotaan kuolleen puun määrää, hiukan selvempiä eroja on havaittavissa. Jakson alussa määrä oli 1,0…1,4 m3/ha ja lopussa 0,6…0,8 m3/ha. Prosentuaalinen ero on suuri, mutta kuutiomäärissä mitattuna silti vain n. 0,5 m3/ha.

    Luonto ei ole kiinnostunut siitä, onko kyse hakkuun jättöpuusta vai metsässä olevasta monimuotoisuutta palvelevasta materiaalista. Lahopuun määrä lienee ainoa, jonka määrää voidaan tässä yhteydessä täsmällisesti tarkastella ja sitäkin vain VMI 9 alkaen. Toisaalta tuo Luken jättöpuutilasto kattaa saman ajanjakson ja ilmeisesti perustuu samaan aineistoon, joten ristiriitaa tuskin tulee. Siksi onkin hienoa, että etelässä lahopuun määrä on edelleen kasvussa ja VMI12 mukaan 4,3 m3/ha. Se on 0,5 m3/ha enemmän kuin VMI11 aikana.

    Pohjoisessa määrä on laskussa, mutta niin talousmetsissä, kuin suojelualueillakin selvästi etelää korkeampi eli metsämaalla 7,3 m3. Pudotusta on 0,7 m3/ha. Koko maan tasolla määrä on säilynyt ennallaan eli 5,7 m3/ha.

    Onko tilanne hyvä vai huono, sitä kannattaa miettiä. Huolimatta siitä, että Luken mukaan muissa luonnonhoitonimikkeissä kehitys menee oikeaan suuntaan, metsien uhanalaisten lajien määrä vuonna 2000 oli 1505 kpl ja 2010 vastaava luku oli 2247 kpl.

    Poraudutaan vielä aavistuksen syvemmälle aiheeseen, jotta voidaan edes yrittää ymmärtää, mistä on kyse. Vuonna 2000 on arvioitujen lajien määrä ollut 15081 kpl. Vuonna 2010 se oli 21398 kpl. On siis inventoitu 42% enemmän. Kun uhanalaisten lajien määrä on kasvanut vastaavasti 49%, kehitys ei onneksi ole ihan niin huono kuin aluksi näyttää. Silti Gunnarin aloittaman keskustelun aihe on enemmän kuin ajankohtainen asia.

    Täällä voi tarkastella yksityiskohtaisemmin, mistä luvut muodostuvat:

    http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__08%20Muut__Metsien%20monimuotoisuus/2.07_Uhanalaisten_lajien_maara.px/?rxid=9e46340d-22de-40e8-8190-52818b81a31b

     

    Visakallo Visakallo

    En tiedä tuon Revan ikää ja kuinka kauan hän on ehtinyt metsiään hoitaa, mutta  Suomi on metsähoidossaan aivan oikeasti noudattanut 1992 Rion ympäristökokouksesta lähtien sopimuksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, ollen tässä useimmiten edelläkävijä. Aina jokainen voi kohdallaan miettiä ja parantaa toimintatapojaan, mutta Revan jatkuva alatyylinen asenne muita metsiään hoitavia kohtaan osoittaa tietämättömyyttä ja suoranaista typeryyttä.

    Gla Gla

    Ihan sama, mitä Riossa on sovittu. Kiinnostavaa on se, riittääkö tuo ja onko kannattavuutta vaarantamatta tehtävissä jotain aiempaa paremmin. Aivan kuten en pyörälläkään halua jäädä auton alle siksi, että olin oikeassa. Joudun päivittäin väistelemään niitä, jotka eivät väistämisvelvollisuuttaan noudata. Tuo on ainoa tapa säilyä liikenteessä hengissä.

    Vaikka Gunnarin kommenttien perusteella voikin päätellä jotain kaverin henkilökohtaisista asioista, niistäkään en ole kiinnostunut. Korkeintaan siitä, etten itse kommenteillani loukkaa kaveria ja siten aiheuta hänelle harmia.

    Oikeassa hän on siinä, että tiettyä ns. maalaisliittolaista ajattelutapaa esiintyy turhan paljon ja se on tämän aiheen kannalta merkittävää. Se, että itse on äänestänyt kepua tai onko Gunnarin käyttämä termi ylipäätään onnistunut, ei anna aihetta kiistää tätä asiaa.

     

    Visakallo Visakallo

    Revalla taisi tuolla edellä olla jotain epätietoisuutta kansainvälisistä ympäristökokouksista ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta. Historiaan perehtyminen auttaa ymmärtämään myös tätä päivää. Puoluepolitiikalla ei ole juuri merkitystä näissä asioissa. Meikäläinenkin on aikojen saatossa ehtinyt äänestää eri puolueita, useimmiten sitä samaa mitä Reva on täällä ilmoittanut edustavansa. EDIT Ovat yleensä olleet ihan fiksua porukkaa. Maanpuolustus ja kansainvälinen kriisinhallinta on meidän perheen ja lähisuvun työsarkaa. Jos sen joku lukee jotenkin negatiiviseksi asiaksi, on se hänen ongelmansa.

    https://www.yk.fi/node/470

     

    jees h-valta

    Onpas täällä jälleen tunnelmaan päästy. Kun yhdellä palstalla rauhoittuu alkaa toisella henk.koht. herjojen sumeilematon heitto.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Niin omissa,kuin naapuritiloilla on tällä vuosikymmenellä tuulenkaadot ja lumen katkomat korjaamattomat puut lisääntyneet omien havaintojeni mukaan.Monimuotoinen sekametsä paras,mutta meikäläisen metsissä sorkkaeläinlaidunnus suurin este.Eilenkin tuli juhlapäivänä pahamieli,keväällä raivatussa kuuselle istutetussa taimikossa suoritettu lisätaittopoistoa kohdistuen koivuihin ja mäntyihin,muutama kuusikin nujuttu lisäksi.

    oksapuu

    Niimpä…

    Täällä etelässä alkaa metsäkauriista tulla ongelma. Raivatussa koivun taimikossa näytti olevan aivan …..tisti metsäkauriin sarvillaan kaulaamia runkoja…

    Onhan se tietysti monimuotoista juu…

    Burl

    Varsinkin ketjun alkupuolella oli hämmästyttävän ympäristömyönteisiä kommentteja. Täytyy myöntää, että itse olen ollut enemmän ”tehometsänhoitaja”, mutta viime savotoilla olen ohjeistanut tekemään tekopökkelöitä. Motokuskeille tämä tuntu olevan vielä vaikeaa. Sahapuuksi kelpaavat pystyynkuivuneet kuuset kyllä korjaan, jos se tuntuu järkevältä. Äskettäin veistin pienen hirsirungon majavan tuottaman tulvan tappamista puista, joita oli metsäkeskuksen virkamiehen mukaan niin paljon, että ne tuli korjata pois.

    Metsänomistajien vapaaehtoispohjalta lähtevä toiminta monimuotoisuuden lisäämiseksi on metsätalousalan julkisuuskuvan kannalta edullista ja luultavasti näin löydetään myös kustannustehokkaimmat ratkaisut. Viime viikolla nauhoitin 2-havennuskuviolle haaparyhmän, jossa tiheä kuusialikasvos, säästöpuuryhmäksi. Hirvien kaluamat haavat jo lahoja, niistä ei saunanlaudepuuta eikä kuranttia hirttä saa, alikasvoskuuset ovat 25 vuotta jäljessä päävaltapuustoa.

     

     

    Tolopainen

    Onpa virkamiehillä tekemisen pula, kun on laskettu koko maan  aukoissa olevat säästöpuut, miten tuokin laskelma on thty ja paljonko siihen on mennyt verovaroja.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 87)