”Karhu juuttui pyyntirautaan _ Poliisi joutui lopettamaan” Kirjoitti tänään Iltalehti.
Eikö tuota pienpetorauta rautapyyntiä voitaisi lopettaa, näitä käpälänsä vaurioittaneita eläimia on ihan riittämiin. Moniko niistä edes päätyy julkisiksi?
Kettuja on kapin suhteen neljänlaisia: niitä joihin se ei tartu, niitä joihin se tarttuu, mutta tulee torjutuksi ilman näkyviä oireita, niitä joihin se tarttuu näkyvin oirein, mutta paranee ja niitä joissa se ei parane (tämä parantumaton ryhmä on pienin). Kapi häviää itsestään, kun ketut jätetään rauhaan.
Meillä on ilmasto lämmennyt siinä määrin, että meillä ei ole naalialuetta. Viimeinen luonnonnaali poistui meiltä 90-luvulla miljoonapäisiin tundralla pesiviin hanhikolonioihin siperiaan ja kanadaan. Siellä naalit varastoivat ikiroudan päälle ruhtinaallisen saaliin hanhenmunia ja poikasia talven varalle. Täällä pesivät naalit ovat tarhanaaleja, joita varten tuntureissa on satoja ruokinta-automaatteja, joihin ketut eivät mahdu syömään, mutta parjäävät silti.
Helsingin yliopiston talvilintulaskennoissa (luokkaa 700 laskentareittiä) havaittiin 1970 keskimäärin 0,526 riekkoa ja 0,430 metsoa laskentareittiä kohti. Silloin kettuja tapettiin 20000. Vuonna 2010 havaittin 0,011 riekkoa ja 0,031 metsoa laskentareittiä kohti. Silloin kettuja tapettiin 59000. Kun riistanhoitoa tehostettiin nostamalla kettujen tappo kolminkertaiseksi, putosi riekkokanta viideskymmenesosaan ja metsokanta viidestoistaosaan neljänkymmenen vuoden takaisesta. Kanalintujen määrä on suoraan verrannollinen kettujen määrään. 1990 oli riekkohavaintoja 0,073, metsohavaintoja 0,136 ja kettuja tapettiin 34000.
”Pesähakkuissa tuhoutuu vuosittain noin 50.000-100.000 pesää vuosittain. Eli sama määrä, kuin mitä oravan aiheuttamat pesätuhot. Suomessa on arviolta 50 miljoonaa lintua, eli noin 25 miljoonaa pesää. Hakkuissa tuhoutuu siten 0,2-0,4 prosenttia pesistä.
Kaikista pesistä tuhoutuu vuosittain noin 20 prosenttia. Suurimmat pesätuhojen aiheuttajat ovat supi (4 miljoonaa), minkki (2,5 miljoonaa), kärppä (2 miljoonaa), kissat (1,8 miljoonaa), varikset (1 miljoonaa) ja näätä (0,5 miljoonaa).”
En oikein usko Anttoonin teoriaan. Kettukapin aiheuttaa loinen, johon ei kehity immuniteettia kuten joihinkin virusten aiheuttamaan tautiin. Esim. myyräkuume on tällainen virustauti. Päätäitäkään vastaan ei ole ihmisellä immuniteettia, eikä satiaisia. Kummatkin kutittavat kaikkia ihmisiä, eri päistä vain.
Aha, kiitos Nostokoukku. Siinäpä olikin sitten virhe, mutta tuo hakkuiden tuhoamisprosentti lienee oikean suuntainen. Wikipediassa on muuten hieno taulukko pesimälinnustostamme.
Näköjään Antonikin on herännyt ” talviunestaan”, mutta luvut ovat ihan samaa tasoa, kuin silloin joskus aiemminkin. Eli kettukantaa nostamalla metso ja riekko kanta kohoaa.🤔 Eiköhän elinympäristön muutokset maapohjan tuotoksissa ole se suurin syyllinen, metsien pirstoutuminen lisänä. Ilmaston lämpeneminen myös on ainakin riekkokantaan vaikuttanut Lapin eteläpuolisessa suomessa.
Metsuri motokuski: ”GLA. Sitä se on ollut jo vuosikymmeniä. Milloinka lienee se ollut perheen elannosta kiinni ? Varmaan 40 luvulla saattoi olla. Eipä juuri sen jälkeen.”
Mistä johtuu, ettei tätä tuoda julkisessa keskustelussa esiin? Kun ravintotilanteen paranemisen takia kanta kasvaa, pitää pienpetoja vähentää kanalintujen suosimiseksi. Kuitenkin kasvu perustuu muuhun kuin kanalintujen määrän kasvuun, joten pienpetokannan kasvulle on perusteet luonnon näkökulmasta.
Minusta homman uskottavuus on koetuksella, kun todellisia motiiveja ei voida paljastaa. Jos ollaan väärien motiivien varassa, eikö siitä tule jo tekijällekin skitsofreeninen olo.
Toki nyt pitäisi varmistaa, onko pienpedot lisääntyneet vai vähentyneet, kun molempia on esitetty. Keksitään sitten uudet tilanteeseen sopivat perusteet pienpetojen metsästykselle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään