› Keskustelut › Harrastukset › Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 495 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 48 49 50

  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Sent on: 18.8.2014 at 15:15

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

    Creator
    mehänpoika
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • mehänpoika 13.10.2014 at 20:48

    Vaikka pyyntiluvista vapaa hirvenmetsästys ei aluksi – esim. metsästäjien laiskuudesta johtuen – toimisikaan hirvikantoja alentavasti, poistaisi se kuitenkin hirvikolareiden osalta – erikseen anottavista pyyntiluvista johtuvan – metsästäjien syyllistämisen.

    Hirvikolareiden osalta pyyntiluvallinen metsästys on mielestäni yleisen oikeustajun vastaista, koska tapahtuvien hirvikolareiden määrä korreloi voimakkaasti hirvikannan määrän kanssa. Nykyisellään siis tilastoituva hirvikolareiden määrä on kiinni yksinomaan hirviporukoiden anomista pyyntiluvista. Syyllisyyttä voivat olla jakamassa myös riistakeskukset.

    Nykyistä pyyntiluvallista hirvenmetsästystä voi tuloksien perusteella verrata äärijärjestö ISIS:n touhuun. Silmitön väkivalta on naamioitu ihmishenkien osalta viisaasti tunteettoman eläimen aiheuttamaksi.

    Metsätalouden osalta voisi pyyntiluvista luopuminen hyvine ohjeineen vähentää hirvivahinkoja. Nykyisellään menetykset metsissä ovat lähinnä taloudellisia ja kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttavia. Menettäjänä suurin on kansantalous seurauksineen.

    mehänpoika 14.10.2014 at 06:54

    suorittava porras:
    ””… , mitkä tekijät johtivat lopulta hirvikannan hallitsemattomaan kasvuun. Ei olkut vain yhtä syytä ,vaan monien osatekijöiden summa.””

    – Väitöstiedottet: 11.12. ”Mahdollisimman hyvin tuottavan hirvikannan tavoittelu on johtanut epävakaaseen kannan kehitykseen.”” 11.12.2009.

    Tiedotteen lukemalla saa sellaisen kuvan, että juuri hirvenmetsästyksen pyyntilupiin sidottu metsästys, jolla oli pyritty hyvin tuottavaan hirvikantaan, oli johtanut lopulta hirvikannan hallitsemattomaan kasvuun jo hiukan ennen 2000-luvun vaihdetta. Ei siihen paljon muita osatekijöitä tarvittu.

    Esim hirvikannan laskennan epätarkkuus on pelkkä veruke pyyntiluvallisessa hirvenmetsästyksessä. Pyyntiluvista vapaassa hirvestyksessä voitaisiin ehkä hirvilaskennat myöhemmin lopettaa kokonaan.

    Ehkä VTV hirvitarkastukseensa (tarkastuskertomus 100/2005) oli pyytänyt lausunnon RKTL:ltä ja päätyi ko. lausunnosta samaan käsitykseen: esim. että pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys ei toimi. Se johtaa aika-ajoin liian tiheisiin hirvikantoihin, jolloin hirvistä koituvat vahingot muodostuvat kohtuuttomiksi. VTV esittääkin yhtenä keinona harkittavaksi kokonaan hirven pyyntiluvista luopumista.

    jees h-valta 14.10.2014 at 11:56

    Kannattaisin lämpimästi juuri tuota lupapelinpidon lopetusta ja päinvastoin pitäisi laittaa hirvestykeen pohjatavoitteeksi oman alueensa mahdollisimman tarkka siivous hirvistä joka pitää aloittaa heti jahtikauden alusta ja lopettaa vasta kun aika loppuu jolloin myös muualta alueelle suuntautuvaa karjaa saadaan vielä harvennettua.
    Ylimääräinen liha tietty vapaaseen myyntiin jolloin seurakin saa vielä lisätuloa. Jos lipsutaan olisi tarkastusväli eli laskenta vaikka viiden vuoden välein. Sen jälkeen alueille jossa hirviä runsaasti tiukemmat sanktiouhalliset ohjeet.

    mehänpoika 14.10.2014 at 18:46

    Ilmeisesti VTV:llä ei riitä asiantuntemus hirvikannan ”ryöpsähtelyyn” johtaneista syistä, joten kaikki asiantuntemus on pitänyt pyytää kirjallisena RKTL:ta. Vain johtopäätökset saatujen lausuntojen pohjalta on jäänyt VTV:lle.

    Tätä epäilyäni tukee VTV:n tarkoituksenmukaisuuslaskelmissaan käyttämät hirvenlihan laskennallinen arvo sekä hirvestyksen virkistyskäytön arvo, jotka ovat suoraan RKTL:n laskelmista, ja joita oli käytetty sellaisenaan, ilman kritiittistä tarkastelua.

    Esimerkiksi VTV:n johtopäätös, että pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys ei toimi, ja että hirvikannan säätelyssä olisi tarpeen harkita kokonaan pyyntiluvista luopumista, ovat eri lähteistä saatujen lausuntojen pohjalta tarkoituksenmukaisuus-harkinnan tulosta.

    Pelkästään metsästyksellisiä asioita painottaen ei hirvikanta leikkaudu metsätalouden tai maantieliikenteen vaatimusten mukaiseksi, eikä säätely siten olisi onnistunutta.

    jees h-valta 14.10.2014 at 19:29

    Toki sopii että metsänomistajat voivat omalta osaltaan avustaa metsästysseuroja urakassa omalla panoksellaan mutta en kuitenkaan usko sen aivan riittävän pelkästään. Molempi parempi. Ja sääntelyä vähempi.

    mehänpoika 14.10.2014 at 20:53

    suorittava porras: ””Edellytykset samaan sotkuun nytkin ovat olemassa. Hirvikannan kasvulle on loistavat edellytykset ravinnon suhteen.””

    – Olen samaa mieltä edellytyksistä, mutta eri syiden takia kuin ”suorittava porras” yrittää kertoa. Hänen mukaan hyvä ravintotilanne loisi edellytykset hirvikannan hallitsemattomalle kasvulle. Minun mielestäni pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys toimii aiheuttajana kuten vuosituhannen vaihteessakin.

    Jo tällekin syksylle olisi pitänyt anoa huomattavasti enemmän pyyntilupia hirvikantojen saamiseksi pienemmiksi ja vähemmän tuottaviksi. Kuitenkaan tällainen menettely ei ole mahdollista nykykäytännön vallitessa. Siis annetaan vain hirvikolareiden vapaasti lisääntyä ja metsien kuusettumiskehityksen jatkua.

    jees h-valta 14.10.2014 at 21:03

    Ja suorittavan päättely lupien riittävyydestä ei yleistäen pidä ollenkaan paikkaansa. Jos metsästetään täysin sattumanvarainen aika täysin mielivaltaisen, lähinnä jahtipäällikön senhetkisen mieltymyksen mukaisesti milloin vasaa milloin sonnia ja useimmiten ei itse lisääntyvää eli lehmää. On turha väittää lupien riittävyydestä kun itse metsästystapahtumaa ei ulkopuolisesti kontrolloida. Tässä metsästyksessä on annettu liikaa vastuuta täysin kokonaisuutta hallitsemattomalle sakille monenkirjavaa säheltäjää jossa mielipiteitä on vähintään yhtä paljon kuin miestäkin. Ja sattumanaiset päälle.

    Puun takaa 14.10.2014 at 21:14

    Rajoita Jesse jo vähän tuota kanssaihmistesi aliarviointia, sillä se ei anna itsestäsikään kovinkaan myönteistä kuvaa.

    suorittava porras 14.10.2014 at 21:36

    Jos pyyntiluvista luovutaan , ei metsästetä sitäkään määrää mitä nykyisin . Kaatoprosentti on tämän päivän lupamäärillä 80:n ja 90:n
    välillä . Lupia on siis aivan riittävästi.

    suorittava porras 14.10.2014 at 21:36

    Vuosituhannen vaihteen suuren hirvimäärän kehittymiseen vaikutti arvioiden mukaan myös lama . Tutkimusmäärärahoja leikattiin riistan osalla. Virkoja lakkautettiin ja tehtävä- ja vastuualueita muutettiin- joissakin tapauksissa jopa henkilösuhteita vaarantaen. Ristiritaisissa tunnelmissa syntyi huonoja ratkaisuja , kun metsästäjät antoivat laiskasti havaintotietoja ja uudet tietojen käsittelijät olivat kokemattomia . Hirvikannan määrä ja kehityksen suunta ei ollut pitkään aikaan kenenkään hallinnassa.

    Edellytykset samaan sotkuun ovat nytkin olemassa. Hirvikannan kasvulle on loistavat edellytykset ravinnon suhteen . Lama leikkaa
    tutkimuksen ja organisaatioiden rahoitusta . Lama hiipii myös metsästäjien kukkaroon ja vähentää panostuksia harrastukseen. Jahtipäivät vähenevät . Samassa suhteessa myös tehdyt
    havainnot riistasta .
    Taajamien läheisyydessä metsästetään , mutta takamaat jäävät kiinnostuksen ja metsästäjien puutteessa laajeneviksi hirvilaitumiksi. Yksittäinen metsänomista voi vain yrittää pitää metsänsä vähäpeitteisenä ja taimikot mahdollisimman puhtaina ylimääräisestä puuaineksesta vähentääkseen hirvivahinkojen
    riskiä . Vanhenevaa ja vähenevää jahtiporukkaa ei välttämättä riitä enää läheskään joka kolkkaan hirviä jahtaamaan .

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 495 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 48 49 50