› Keskustelut › Luonto › Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 153)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16

  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Lähetetty: 18.2.2020, 09:58

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

    Tekijä
    Timppa Timppa
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2026, 11:29

    Timppa: ei vanhoja metsiä vaan varttuneita metsiä. Joissa on mielellään paikoin myös vanhoja jäkäläisiä puita – esim. tärkeissä elinympäristöissä ja vesistöjen suojakaistoilla talviravinnon lähteeksi. Kysymys on resurssin määrästä: isot varttuneet puut tarjoavat enemmän talviravintoa per puu.

    Maamies Maamies 4.7.2026, 12:05

    Riistatiheiköt tietenkin kannattaa toteuttaa niin etteivät ne haittaa sanottavasti pääpuuston kasvua eikä hakkaajaa. Itselläni ne ovat pääosin pieniä kuusitaimiryhmiä pääpuuston alla. Metka sallinee edelleen max. 10% pinta-alasta tiheikköjä tuen leikkaantumatta. Kannattaa huomata että tiheiköt myös kasvavat ja muuttuvat ja  ettei niiden tarvitse olla pysyviä. Teiden läheisyyteen ei niinä suositella eläintörmäyksien välttämiseksi. Nähdäkseni järkevästi toteutettuna vähäisistä tiheiköistä ei metsänomistajalla tule juurikaan haittaa, toisin kuin useimmista muista viherpiiperryksistä.

    Timppa Timppa 4.7.2026, 12:09

    Niinhän nykyisin onkin niitä varttuneita kasvatusmetsiä enenevässä määrin.  Muistaakseni juuri linkitit asiasta vähän aikaan sitten.

    Nuoruuteni metsistä puuttui täysin vanhat jäkäläiset puut.  Eihän kukaan järki-ihminen jättänyt sellaisia myymättä.

    On se valtava ero entisajan  ja nykyajan metsätalouksien välillä.  Silloin ennen näki tosi harvoin hakkuutyömaata.  Halkoja hakattiin tietenkin.  Myyntipuuta oli tosi vähän. ja saattoi kestää vuosikymmeniä hakkuiden välillä.

    Metsissä oli ennen helppo liikkua.  Puuston vähäisyydestä johtuen näki kauas.  Risut eivät haitanneet liikkujaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2026, 12:41

    https://forest.fi/fi/tilastot/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/

    Etelä-Suomi 1950-luvulta: alussa oli alle 60-vuotiaiden metsien osuus noin puolet, lopussa noin kaksi kolmasosaa pinta-alasta. Tätä vanhempien osuus pysyi suunnilleen samana.

    Nykyinen kiertoaikojen lyhenevä suuntaus ei ole muuttanut peruskuvaa.

    Viimeisin rivi forest.fi:ssä ja viimeisin VMI-tulos Luken tilastotietokannasta (ikäluokka & prosenttia pinta-alasta): muutokset ovat hyvin pieniä. Alle 60-vuotiaiden metsien osuus on nyt 68 prosenttia Etelä-Suomen metsien pinta-alasta.

    0-20: 18,6 > 20,2

    21-40: 22,5 > 22,2

    41-60: 25 > 25,8

    61-80: 14,1 > 14,3

    80- : 18,3 > 17,5

    Tarvitaan metsien laadun parantamista kaikissa ikäluokissa. Erityisen tärkeitä tässä mielessä ovat täysin hoidon ja hakkuiden ulkopuolelle jäävät kuviot ja suojelualueet.

    Visakallo Visakallo 4.7.2026, 12:52

    Nostokoukku: ”Kuinka moni arvostelija kävi Visan jälkiä tutkimassa ja bensakanistereita laskemassa?”

    Heh, eipä kukaan ainakaan tältä Metsälehden palstalta. Jos olisivat käyneet, olisi suunsoittonsa jäänyt aika paljon vähemmälle, kun olisivat nähneet kuinka paljon raivausalueisiin sisältyi 30 metrin sarkoihin ojitettuja soita, tienlaitoja, sekä erityisesti kylvömänniköitä. Niinhän se aina on, että paras asiantuntemus saavutetaan asiaan lähemmin perehtymättä.

    Visakallo Visakallo 4.7.2026, 13:05

    Minäkin muista vielä oikein hyvin sen ajan, kun metsissä ei tasan tarkkaan ollut lahopuita. Kaikki korjattiin silloin polttopuiksi. Vasta 1980-luvulla alkoi tuulenkaadot ja pystyynkuivaneet puut jäädä vähitellen metsiin. Nuoremmalle väelle on niin helppo syöttää kaikenlaista ”tietoa” metsistä, kun omakohtaista vertailupojaa ei ole päässyt muodostumaan.

    Nostokoukku 4.7.2026, 13:53

    On parinkymmenen hehtaarin verran kokemusta vanhojen tuotannosta poistuneiden turvesoiden raivaamisesta. Kyllä viisi litraa kului pahimmillaan erittäin pienellä alalla. Sivutöinä sahasin. Kolme tankkia kun illassa kävi sahaamassa, reppu ja kanisteri sai olla samalla kannolla koko ajan, ei tarvinnut siirrellä. Työnantaja kävi valitsemassa etukäteen raivattavat kuviot ja määrittämässä tavoitepuulajin. Osalla kuvioita kun oli kaksijakoinen puusto, etukasvuista koivua ja sankka kuusentaimikko alla.  Parin kuvion kohdalla hän sanoi, että tee mitä parhaaksi näet, hän ei päässyt kuviolla liikkumaan, kun ei sopinut sekaan.

    leku leku 5.7.2026, 10:40

    lahoalueilla riistatiheikät säilyttää maannouseman alueella, leviää siitä, itse sain vanhat jättöpuualueet/riistatiheiköt siivottua vajaa 10v sitten, kaikki mätiä.

    Metsuri motokuski 5.7.2026, 11:26

    Käviköhän visalle samanlailla kun Neuvostoliittolaisille hävittäjä lentäjille aikoinaan Virossa? Siellähän heillä oli kiintiö kuinka paljon piti polttoainetta kuukaudessa kuluttaa. Se oli mittari millä lentotunteja mitattiin.  No tietenkin he osan polttoaineesta kaatoi maahan.

    Ei vaan visa kyllä myö uskotaan että kaikki 500 l kaudessa meni sahan läpi. 😀

    Visakallo Visakallo 5.7.2026, 12:30

    Niin Metsuri motokuski, osa uskoo helpommin, osa ei, mutta eipä sillä ole väliä. Monet kerrat on kuitenkin ollut hauskaa vääntää aiheesta sellaisen kanssa, joka ei ole paikanpäällä työmaita nähnyt, mutta tieto niistä on ollut äärimmäisen kova! Sitä bensaa muuten meni saman verran kolmena koronavuonna perkkäin eli yhteensä 3 x 500 litraa. Silloin toki säästyitte meikäläisen päiväkirjoitteluilta, toisin kuin nyt. Täällä olisi nyt näyttää useampia vertailukohteita kylvömänniköistä, joihin toisiin on tehty koneellinen energiapuuharvennus, ja toiset on hoidettu pelkästään raivaussahalla. Oisikikin nyt mielenkiintoista kuulla eräiden vastaukset, kun ko. alueisiin on tehty jo uudet harvennukset, kuinka hyvin ne mahtavat osua oikeaan… – Muutamia koearvuutuksia olenkin jo päässyt tekemään…

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 153)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16