Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 153)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Alaneva

    Miten tiheitä ne riistatiheiköt pitäisi olla? Itsellä mitä kasvaa kuusen taimia ja vähän isompia kuusia ojien varsilla tiheässä, niin mustakoroa näkyy rungoissa olevan. Olen niitä tiheiköitä sitten harvennellut aika reippaalla kädellä.  Näkyy joka puskaan melkein koroa ottavan, kun on eri kokoista kuusen taimea metrin välillä tai jopa tiheämmässä.

    Gla Gla

    Minusta riittää, kun tiheikön muodostaa muutama kuusi ja seassa ehkä lehtipuu. Aarin tms. kokoisissa tulee juuri tuollaisia ongelmia. Tiheikkö lakkaa olemasta tiheikkö, kun oksat ylitiheydessä alkaa surkastua.

    Panu Panu

    PEFC: ”Tiheikön on hyvä olla puustoltaan monilajinen, sisältää kuusia”. Tiheydestä ei puhuta.

    Rane2

    ”Ei vaan visa kyllä myö uskotaan että kaikki 500 l kaudessa meni sahan läpi.”

    No jos päivässä menisi 4 tankillista eli 4 litraa niin 500 litraa menisi 125 päivässä.5 työpäivää viikossa niin menisi puoli vuotta.6 työpäivää niin 5 kuukautta.Eli ihan mahdollista…

    Visakallo Visakallo

    Kolmella tankillisella/päivä menin läpi vuoden, eli ei siinä mitenkään kovilla oltut. Nykyajan tövarusteet ovat lisäksi niin hyviä, ettei juuri kelitkään haitanneet. Sahatkin toimivat hyvin myös talvella.

    Rane2

    No 3 tankillista viisi päivää viikossa olisi reilu 8 kuukautta.Vielä jäisi reipas 3 kuukautta aikaa toipua Portugalin auringossa….

    Visakallo Visakallo

    Kahtena talvena jäi koronan takia se Portugalikin pois ohjelmasta, kun ei oikei ollut lentojakaan, niin jouti hyvin raivuulle. Balttian kierros jäi koronan takia välistä ainoastaan rajasulku-keväänä 2020.

    Petkeles Petkeles

    Saahan sitä bensaa kulumaa, kun välillä raportoi naapurin sahuut ominaan, raivaa kaikkien suositusten vastaisesti ojanvarsia ja toistaa operaation vuosittain. Lopulla 490 litralla voi sytytellä päivän eväsnuotiota.

    suorittava porras suorittava porras

    Onhan tuo Visä hävittänyt melkoisen määrän riistatiheiköitä. 50 hehtaaria vuodessa ja 150 kolmessa. Väitti vielä, että hoitorästejä ei ole eikä hirven viihtyminen alueella johtunut vähääkään peitteisyydestä. Peitteisyyttä on ollut hirven kannalta vähintäänkin riittävästi  eikä ravinnosta  ole ollut pulaa ,kun bensaa kuluu risujen niittämisessä keskimäärin lähes 10 litraa/ha. Itsellä äskettäin ennakkoraivaustyömaa ja varhaisperkaus, joissa bensankulutus jäi neljään takilliseen hehtaarilla kummallakin.Oma näkemykseni on ,että taimikon kannalta ajallaan tehdyssä raivauksessa kuluu bensaa korkeintaan 5 litraa hehtaaria kohti.

    Hoitorästien piiriin kuuluvat ojien ja teiden varretkin. Näistä moni antaa tietämättään kehittyä tarpeettoman määrä riistatiheiköitä viivyttelemällä raivauksia tai jättämällä ko alueet koskematta . Ei ole metsästäjien vika,jos hirvet ottavat niistä hyödyn irti . Viivyttely raivauksissa on aiheuttanut taimikoille vahinkoa huomattavasti enemmän hirviin verrattuna. Hirven tekoset ovat vain lisämauste kitkerässä sopassa.

    Metsuri motokuski

    Nyt suorittava aukaisit banrooran lippaan kun noin kirjoitit. Kohta tulee tekstiä. 😀

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 153)