Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 153)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Panu Panu

    Sitä lipasta on auottu nyt 5 vuotta, olisiko aihe kohta loppuunkaluttu?

    suorittava porras suorittava porras

    Rane on ymmärtänyt asian totaalisesti väärin. En ole puoltamassa hirvikannan kasvattamista. Pääteema on koko ajan ollut metsänhoitotoimien tehostaminen. Sivutuotteena saadaan taimikoita ,jotka eivät ole hirvien kannalta kiinnostavia. Nyt muutamat itkevät pienistä riistatiheiköistä, vaikka monen koko taimikko täyttää ko kriteerit.

    PS. En kuulu enää hirveä metsästävien kansalaisten joukkoon. Tunnen kuitenkin missä olosuhteissa hirvet viihtyvät ja tiedän , että joka paikassa hirvikanta ei pysy hallinnassa. Jossakin ei ole kykyä hoitaa asiaa, jossakin puuttuu halu. Ihan sama ilmiö on esillä, kun keskustellaan taimikonhoidosta.

    Visakallo Visakallo

    Minun puolestani suorittava saa nolata täällä palstalla itseään niin paljon kuin itsestään hyvältä tuntuu. Jos olisit joskus vaivautunut käymään täällä paikan päällä, tai edes malttanut lukea kirjoitukseni ajatuksen kanssa, et kirjoittaisi noin typeriä, mutta omapa on asiasi. Hirvillä on muuten ihan oikeasti sellainen paha taipumus, että ne eivät opi olemaan syömättä, vaikka ruoka olisikin raivattu vähiin. Täälläpäin ollaan puuntuotantoalueella, jossa kukaan ei kasvata vesaikkoja vaan markkinapuita. Kun naapureina on metsäyhtiöitä, yhteismetsiä ja suuria yksityisiä puuntuottajia, ei täkäläisiä voi oikein ammattitaidon puutteestakaan syyttää. Kyllä ne hirvet ja nykyään valkohännät ne taimikkovahingot täällä edelleen tekee, eikä niiden taimikoiden omistajat.

    Visakallo Visakallo

    Valkohännälle näkyy kelpaavan hyvin myös männyntaimen vieressä oleva kuusentaimi. Kaipa se tuore kuusenkerkkä ihan hyvälle maistuukin.

    suorittava porras suorittava porras

    Kauris kyseessä…

    leku leku

    kyllä se valkohäntäkin maistelee kuusta kun kerkät pehmeitä..

     

    Visakallo Visakallo

    Molempia täällä pyörii.

    Visakallo Visakallo

    Annan nyt arvon palstalaisille helpon laskutehtävän:

    Maapohjana on 1960-luvulla ojitettu turvesuo. Se ojitettiin silloin 60 metrin ojavälein. 1990-luvulla nämä ojat perattiin, ja jokaiseen väliin kaivettiin lisäoja, eli siirryttiin 30 metrin ojaväliin. Jokaiseen tällaiseen sarkaan on tehty hakkuiden takia keskelle ajoura. Kysymys: Kuinka paljon pinta-allasta menee itse ojiin, ajouriin, ja niihin ojanpenkkoihin, jotka minun olisi ”suositusten mukaan” pitänyt jättää aina raivaamatta? Kuinka paljon tällaisessä nykyisessä turvekorvessa olisi silloin varsinaista puuntuotantoalaa hehtaarilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noin 70 % jää puutuotantoon pinta-alasta? Oletin ajourat ja ojat + penkat 4 m leveiksi.

    Visakallo Visakallo

    Kun ollaan kuusia kasvavalla turvemailla, se neljä metriä ei oikein tahdo riittää ajouraksi. Itse oja on turvemaalla kaksi metriä, ja sen penkka molemmin puolin myös vähintään kaksi metriä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 153)