Keskustelut Metsänhoito Säästöpuuryhmät

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 95)
  • Säästöpuuryhmät

    Eräs metsäfirma kustantaa osan jos jättää 2x määrän säästöpuita/ha sertiin verrattuna. Se on ihan hyvä lisä tämän päivän monimuotoisuuden lisäämistä suosivaan metsänhoitoon.

    Toinen asia ; olen jo n. 20 v:n ajan jättänyt säästöpuuryhmiä jotka jää edustamaan päätehakatun metsän edellistä sukupolvea. Lisäkulu ei ole kovin suuri vaikka jättää muutamia isoja puitakin/ha. Ne pysyy pystyssä kun ryhmät jätetään jo tuuliin tottuneille paikoille kuvion reunoille tai korkeille kohdille. Jotain vaikutusta isoilla puilla on siemenpuinakin. Täydentävät taimikkoa.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös sääntö mene jotenkin niin, että säästöpuut jätetään aina, riippumatta siitä miten metsää käsitellään. Myös taimikonhoidossa, jos niitä ei vielä alueella ennestään ole. Eli velvoite ei liity hakkuutapaan.

    Gla Gla

    Jos tarkastellaan poimintahakattavaa leimikkoa, pienaukkojen väliin jää säästöpuiksi selitettäviä runkoja. Jos tarkastellaan pienaukkoja erillisinä kuvioina, tilanne muuttuu.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aina voi selittää, mutta selkeintä olisi, jos säästöpuuryhmät merkitään leimikkoa suunniteltaessa karttaan ja maastoon. Ja annetaan se suunnitelma konekuskille. Ammattihenkilöt kyllä osaavat ne itsekin suunnitella.

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    Eri sertifikaateissa on eri vaatimukset säästöpuille. PEFC sertifikaatin standardin mukaisesti hakkuualalle pitää jättää minimissään 10 elävää puuta ja 10 kuollutta puuta. Säästöpuiden ajatushan on, että niitä ei milloinkaan kaadeta, eikä kerätä pois. Sen vuoksi esimerkiksi siemenpuut eivät ole säästöpuita, kuten eivät myöskään pienaukkojen väliin jäävät vyöhykkeet. Nykykäytännön mukaisesti säästöpuuryhmiä olisi alettava suunnittelemaan jo taimikonhoitovaiheessa, jolloin kuvioille jätetään raivaamattomia alueita. Nämä samat alueet pyritään sitten mahdollisuuksien mukaan säästämään tulevissa harvennuksissakkin, jolloin nämä säästöpuuryhmät/- alueet jäävät pystyyn, tai kumolleen myös uudistushakkuussa.

    KuneKoski

    Teen leimikon suunnittelua metsäkoneyrityksessä. Meillä on sellainen käytäntö, että säästöpuuryhmät ja – alueet merkitään maastoon ja korjuukartalle sekä tallennetaan Metsäkeskuksen järjestelmään. Silloin ne näkyvät myöhemmin muillekin toimijoille kuten ennakkoraivaajille, maanmuokkaajille ja muillekin puunostajille myöhemmissä hakkuissa. Myös sertifiointien auditoijat voivat tarkistaa, onko säästöpuut säästetty. Jos säästöpuut ovat pefc:ssä vesistöjen tai avosoiden suojakaistoilla, niistä laitetaan yleensä vain maininta korjuuohjeisiin, mutta ei perusteta virallista säästöpuualuetta. Aina kun uusia leimikoita tehdään, näitä syntyy lisää. Hakkuutavalla ei tosiaankaan ole merkitystä, vaan säästöpuita jätetään kaikissa hakkuissa. Jos leimikko sisältää pelkkää siemenpuun poistoa, osa siemenpuista jää korjaamatta.

    Gla Gla

    ”Nykykäytännön mukaisesti säästöpuuryhmiä olisi alettava suunnittelemaan jo taimikonhoitovaiheessa, jolloin kuvioille jätetään raivaamattomia alueita.”

    Taimikkovaiheessa raivaamattoman alueen puut ovat luonnollista poistumaa kakkosharvennusvaiheessa. Päätehakkuun elävät jättöpuut pitää olla elinvoimaisia ja kuolleetkin suht järeitä, jotta niistä olisi hyötyä.

     

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    En minä tuota ole itse keksinyt, että jätettävät säästöpuut olisi nykykäytännön mukaan alettava ottaa huomioon jo taimikonhoitovaiheessa. Tällaisissa ryhmissä puut ovat elossa, tai kuolleita,  tai sekä että siinä vaiheessa kun uudistushakkuu on vuorossa. Mikäli tällaiset kohdat, jotka on säästetty teoriassa taimikonhoitovaiheesta saakka, sisältävät kriteereiden mukaisen määrän säästöpuita, niin muuta ei sitten tarvita. Yhtään sellaista kohdetta ei ole vielä uudistushakkuussa, joissa tällaisia taimikonhoitovaiheessa jo mietittyjä säästöpuuryhmiä olisi olemassa, vaan tämän hetken toimien vaikutuksia nähdään sitten muutaman kymmenen vuoden päästä. Ja mitkä ovatkaan sertifioinnin kriteerit silloin ja minkälaisia kriteereitä lainsäädäntö silloin sisältää, on tässä vaiheessa vielä arvailun varassa, kuten moni muukin asia metsiin liittyen.

    Visakallo Visakallo

    Olen samaa mieltä juha.m. kanssa. Kukaan meistä ei tiedä, miten maailma ja metsät makaavat tulevaisuudessa. Omien aikojensa ehdottomilla totuuksilla kun on ollut taipumus muuttua ajan kuluessa jopa päinvastaisiksi. Meikäläisenkin paristatuhannesta säästöpuusta on jo suurin osa mennyt kovien tuulien ansiosta pitkälleen, ja lahoavat vähitellen sammalen alle. Säästöpuukierros on siten nykytietämyksen vallitessa aloitettava alusta.

    KuneKoski

    Tulevaisuudesta ei tosiaan tiedä. Tuota on joskus pohdittu, että jos säästöpuuryhmät jätetään kaikkien toimenpiteiden ulkopuolelle, niin katsotaanko ne 50 vuoden kuluttua niin luonnontilaisiksi, että ne vaativat ympärilleen suojavyöhykkeet. Tämä aiheuttaisi huomattavan lisäyksen käsittelyn ulkopuolelle jääviin alueisiin.

    leku leku

    sinä sen sanoit, tuo on yksi pelkoni kun aletaan vaatimaan karttamerkintöjä järjestelmiin, kohta jokaisellla pieniä luonnontilaisia metsiköitä jotka vaativat pienen suojavyöhykkeen. eikä se vaadi kuin 20v.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 95)