Säästöpuuryhmät

Ei varmaan tule suojavyöhykkeitä ihan heti näille. Eihän muillakaan erityiskohteilla ole vielä vai onko? Tietysti vesistöillä on mutta niiden lisäksi?

Itse asiassa yksi kaikkein harvinaisimpia luontotyyppejä metsissämme on luonnontilaisen kaltainen taimikko. Kannatan ajatusta, että säästöpuuryhmä perustetaan taimikkoon ja jätetään kehittymään luontaisesti, ellei alueella mitään muita aineksia ole. Metsätilalla on kuitenkin muilla kuvioilla isompia säästöpuita. Sitten kun taimikko on varttunut päätehakkuuseen siinä on luultavasti erirakenteinen metsikkö.  Ryhmän harventaminen tietysti nopeuttaisi järeytymistä, mutta jossain kohtaa ryhmän hoito pitää muistaa lopettaa.

Pefc:ssä suojavyöhykkeitä on vähemmän, mutta fsc:n aina säästettävillä kohteilla useammallakin on vähintään peitteisenä käsiteltävä vyöhyke.

Kannatan itsekin jo taimikonhoidossa jätettäviä säästöpuuryhmiä. Alkuvaiheessa ne tarjoavat hyvin suojaa ja kehittyvät siitä eteenpäin luonnon ehdoilla tarjoten kaikki sukkessiokehityksen vaiheet. Ihminen vain on niin lyhytikäinen ja kärsimätön otus, että sen mielestä toimenpide on turha, jos lopputulosta ei ennätä nähdä omana elinaikana. Tuntuu, että luonnonsuojelutahotkin arvostavat vain vanhoja järeitä puita ja metsiä. Hoitamatta jäänyt taimikko olisi mielestäni kuitenkin järkevin suojelukohde. Edullinen hankkia ja saisi alusta alkaen kehittyä luonnon ehdoilla kirveen koskemattomana.

Minusta myös kannattaa säästöpuuryhmä  jättää jo taimikkovaiheessa. Sehän toimii samalla riistatiheikkönä. Itse asiassa se ei ole kovinkaan suuri tappio kun sen perustaa johonkin kosteaan painanteeseen jossa muutenkin puun kasvu on hidasta märkyydestä johtuen.

luin jostain uutista kun suojelivat taimikkoa tai nuorta metsää. silti siellä tehtiin raivaus sahalla töitä harventan + poistaen ”vääriä puita”- tavoitehan on saada mielikuvien metsä ei aito luonnonmetsä

Tuo ei hirveästi lisää FSC:n suosiota, jos talouskäyttöön jää kovin pieni pinta-ala. Jos FSC-metsässä on 5 % suojeltua ja 5 % luontotavoitteet edellä käsiteltyä, niin sisältyvätkö luontokohteiden suojavyöhykkeet tuohon jälkimmäiseen 5 %:n vai ovatko ne vielä sen lisäksi?

On hyvä jos peitteiset alueet muodostavat metsäalueelle kytkeytyneisyyttä ja leviämiskäytäviä, mutta Suomen metsät pienine avohakkuineen ovat yleensä muutenkin kytkeytyneitä. Säästöpuuryhmien yksi tehtävä on toimia luonnontilaisen kaltaisen eliöstön säilymöinä (myös mykorritsojen) ja askelkivinä, joita pitkin ne voivat levitä.

Suojavyöhykkeet ja säästöpuuryhmät ovat kai aika lähellä biodiversiteettistrategian tarkoittamaa ”osittain suojeltua” aluetta, jonka tavoiteosuus on 20 % pinta-alasta. Strategian tavoitteiden ei tarvitse toteutua metsätilan tasolla, vaan riittää että maakunnan tasolla on 10 % tiukasti suojeltua, 20 % osittain suojeltua (yleensä jatkuvapeitteistä) ja loput 70 % on normaalisti käsiteltävissä ml. avohakkuut. Eli tiukasti suojellut alueet lasketaan meidän metsänomistajien yhteiseksi hyväksi tasapuolisesti. Myös ne FSC:ssä olevien omaehtoisesti ja ilmaiseksi suojellut 5 %.

PEFC-sertiä monesti moititaan liian löysäksi, mutta kyllä se on saanut aikaan myönteistä muutosta metsissämme sen noin 25 vuoden aikana mitä sitä on harjoitettu. Viestinnällistä merkitystä sillä on paitsi asiakkaiden myös metsänomistajien suuntaan.