Sähkön riittävyyden laskenta ei ole kovin vaikeaa. Tuotanto- ja tuontikapasiteetti tunnetaan ja kulutus voidaan kokemusperäisesti ennustaa. Nytkin eletään Ruotsista tulevien sähkökaapeleiden varassa ison osan vuotta, siihen kun lisätään suunnitellut datakeskukset niin tuulettomana pakkaspäivänä sähköä vaan ei ole kaikille. Datakekuksilta tulisi vaatia riittävän suuri, omaa kulutustaan vastaava ,Wärtsilä-varavoimala laitoksensa kylkeen. Oma lukunsa on sitten vielä, että onko tuonnista aina saatavissa sähköä ja millä hintaa.
Tämä on totta siksi laki aloite pitää saada nopeasti valmiiksi laiksi jolla datakeskukset velvoitetaan rakentamaan 100% oma sähköntuotanto, muuten niille ei myönnetä rakennuslupia.
Säätövoimaa tarvitaan ja paljon, sitä ei kukaan ole luotettavasti kertonut mistä se saadaan, kertomuksensa mallia – toivotaan toivotaan. Siihen ei joku kyseenalaisen pumppuvoimalan ”tuotto” ja patterivarastojen rakentaminen taida riittää. Tavalliselle kuluttajalle halvat sähkön hinnat ovat joka tapauksessa ohi, olipa sopimuksensa pörssi – tai kiinteähintainen, lisäksi siirtohinnat jatkaa nousuaan. Klapia tuovat baltiasta jo nyt kun kotimaasta ei saada riittävästi ja oletettavasti kysyntä edelleen tulee lisääntymään.
Datakeskus tarvitsema sähköteho on kesällä huomattavasti suurempi kuin talvella, johtuen jäähdytystarpeesta, johon Visa edellä viittasi.
Talvella suurin osa jäähdytyksestä voidaan hoitaa ulkoilmalla ns vapaajäähdytyksellä. Puhaltimet ja jäähdytysjärjestelmän nesteen pumput tietysti vievät sähköä, mutta kompressorit pääosin seisoo.
Jos ylilämpö johdetaan kaukolämpöön, silloin kompressoreita tarvitaan talvellakin. Tuskin Muhoksella, kun ei ylilämpö sovi kaukolämpöverkkoon. Harakoille, kasvihuoneisiin…?
Onko tässä ehkä semmoinen ongelma, että sähkön tuotannon omavaraisuuden vaatimuksia ei voi laittaa takautuvasti eli niille datakeskuksille, joille on jo luvat myönnetty. Luvitus pitäisi laittaa jäihin, kunnes pelisäännöt ovat selviät. Kunnat ajattelevat vain omaa etuaan, joten jonkin tahon olisi katsottava yhteiskunnan kokonaisetua.
Baltiassa tehdään liikenteen sähköistämisen eteen nyt käytännössä huomattavasti enemmän, kuin tällä meillä osataan, -tai halutaan edes ajatella. 1250 km pitkä Tallinna-Varsova Rail Baltica -rata ja muu tarvittava infra on nyt siellä joka maassa vahvasti työnalla, ja nopeat junat alkavat kulkea eurooppalaisen raideleveyden radalla Eurooppaan jo neljän vuoden kuluttua. Tuo 1250 km on suunnilleen sama matka, kuin tietä pitkin Helsingistä Utsjoelle.
Tänä aamuna yle aamussa käsiteltiin juuri tätä sähkö asiaa josta yllä on kirjoitettu. Jos ei tullut katsottua niin kannattaa katsoa vaikka yle areenasta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään