Keskustelut Luonto SITRA-TURVE

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 191)
  • SITRA-TURVE

    Taas yksi putiikki laittaa ruutia turve-elinkeinon lopettamiseksi. Kun putiikissa on vihreäkaapuista porukkaa elätettävänä, tottahan mölähdys on paikallaan. Eräs Oras Tynkkynenkin on tekeytynyt erityisasiantuntijaksi sinne, ja tuskimpa olisi jättänyt sorkkimatta aihetta. Uutisissa nimi ei kyllä paistatellut..?!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Espoossa käynnistellään uutta hakevoimalaa näinä aikoina.

    http://www.lansivayla.fi/paikalliset/1272763

    mehtäukko

    Mehtäukko ollee kerrankin väärässä ! 🙂 , mutta niinköhän tämä maan energiajärjestely tulee onnistumaan??? Kuitupuun poltto ei ole ollenkaan hyvä asia,- jo imagollisesti. Ja riittääkö? Valtava turve-energian sivuuttaminen noin vain saattaa tulla vielä hintoihinsa…?

    Scientist Scientist

    Jos kerran 165 miljoonaa on EU:ta tarjolla, niin korvataan koneyrittäjille koneinvestoinnit ja laitetaan miehet Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle rakennustöihin. Uudelleenkoulutukseen löytynee myös rahaa. Muttei niin nopeasti, että eräät kaupungit kylmenevät. Helpommin heistä on varmaan koulutettavissa hakeyrittäjiä. Mutta tämäkään ei varmaa käy ekonomisti Ollikaiselle.

    Miksiköhän Suomessa ei juuri ole pajupeltoja kuten Ruotsissa ? Vanhoilla turvealueilla voitaisiin ehkä tuottaa myös energiapajua ?

    Aimo Jortikka

    Se on kumma että tuota energiapajua ei viljellä enempää. Paju  työntää lähes pari metriä pituutta vuodessa   ihan luontaisestikin, saati mitä se kasvaisikaan jos vähän jalostettaisiin. Sadon voisi korjata muutaman vuoden kiertoajalla. Siitä sitä riittäisi poltettavaa laitoksiin.

    MaalaisSeppo

    Kuitupuun hinta on Suomessa huono. Hyvä olisi sitä laittaa polttoon lisää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Energiapajua tutkittiin 1980-luvulla sekä Suomessa että Ruotsissa, muun muassa eri pajulajeja ja alkuperiä. Itsekin työskentelin tutkimusapulaisena pajuviljelmillä sekä Suonenjoella että Uppsalassa. Ilmeisesti paju tarvitsee liian paljon tuotantopanoksia tuotokseen nähden, eli kasvatus tulee liian kalliiksi. Vähätuottoisilla viljelystä poistuvilla maatalousmailla kannattanee siis mieluummin kasvattaa energiaa vähempään tyytyvillä kasvilajeilla, kuten haapa, hieskoivu ja leppä.

    Puuki

    Vesipaju kasvaa 1 v:ssa 2-3 metriä.   Korjuu 4 metrisenä joka toinen vuosi 20 vuoden ajan. Pajun kasvun energiasisältö vastaa 4 – 5000 l öljyä /ha / vuosi.  Täysin koneellistettu korjuuketju pellolta lämpölaitokselle.   Tanskalainen viljelmä josta nuo tiedot .   Energiapuuna kosteana poltettaessa hyötysuhde 114 % .

    Nykyään kasvaisi jo varmaan Suomessakin jossain yhtä hyvin.  Vaatii paljon vettä ja ravinteita mutta saantokin on hyvä.      Lepän kasvatus seassa kyllä hyvä muiden puulajien kanssa ; jos puolet runkoluvusta on leppää (puolet koivua/haapaa) , ei muuta typpilannoitusta tarvita.

    mettämiäs

    Niin, onhan ne Suomen peltoviljelyjenkin hehtaarisadot Puukin oletuksen mukaan sitten samalla tasolla kuin Tanskassakin? Taitaa lämpösummat olla vähän eri tasolla…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko meillä valmiina kone joka sopisi energiapajun korjuuseen? Linkissä sanotaan että vain istutusvaiheessa tarvitaan erikoiskoneet. Viljelmän perustaminen on helppoa: tökätään vaan rungon kappale peltoon eikä taida olla väliä vaikka menisi väärin päin. Sitä en tiedä voisiko tuo taloudellisesti kilpailla metsähakkeen kanssa.

    http://www.energiapaju.fi

    Puuki

    Suomessa (Pohjois/Itä- Suomen alueella) on saatu paju kasvamaan samoja vuosikasvuja kuin ne Tanskanmaan pajut kasvaa.  Ei ole siis utopiaa saada täälläkään ep:n kasvatus toimimaan kunnolla jos on siihen tarvetta ja haluja.     Entisillä turpeen nostoalueilla on tehty tutkimuksia energiapuun kasvatuksesta (koivulla, lepällä ja pajuilla)  hyvin tuloksin.  70-luvun energiakriisin loppumisen takia  jäi vain aikoinaan kokeilujen käytäntöön paneminen vaiheeseen.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 191)