Keskustelut Luonto SITRA-TURVE

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 191)
  • SITRA-TURVE

    Taas yksi putiikki laittaa ruutia turve-elinkeinon lopettamiseksi. Kun putiikissa on vihreäkaapuista porukkaa elätettävänä, tottahan mölähdys on paikallaan. Eräs Oras Tynkkynenkin on tekeytynyt erityisasiantuntijaksi sinne, ja tuskimpa olisi jättänyt sorkkimatta aihetta. Uutisissa nimi ei kyllä paistatellut..?!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin. Jäljelle jää vain kysymys onko energiaviljelmä maatalousmaata vai metsämaata. Ehkä nykyinen metsälakikin taipuisi jo ko. puulajeihin? Vai tarvittaisiinko asetuksen muutos joka sallisi vesoista uudistamisen energiaviljelmillä. Hybridihaavalla se ilmeisesti onkin jo sallittu.

    Tolopainen

    Miksi meillä pitäisi erikseen kasvattaa energiapuuta, kun siitä nykyisin suurin osa jää korjaamatta. En ole nähnyt, että metsäteiden varsilta korjattaisiin energiapuuta, kyllä nekin murskataan maastoon. Kaikki jokirannat ovat lepikoiden vallassa eikä ne kiinnosta ketään, entiset rantaniityt ovat metsittyneet.

    jees h-valta

    Toloppa, siksi pitää kasvattaa erikseen kun piipero ei anna niitä puskia rannoista siivota. Yksikin ”saimaan norppa” tuli minulle vaahtoamaan kun muutaman tervalepän siivosin yhteisrannasta. Ei heillä Saimaan saaressa kuulemma sellaista tehty. Sanoin vaan että uskon kyllä sangen hyvin mutta voisiko silti lampsia sinne oman mökkinsä nurkkiin. Lähti kyllä eikä onneksi sen jälkeen näkynyt ole. Taisi lähteä onnelaansa Saimaalle takaisin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä kysymys Tolopainen. Ehkä energiapuun kannattavuutta voitaisiin parantaa perustamalla joutomaille viljelmiä sitä varten, niin että lämpökeskukseen olisi mahdollisimman lyhyt matka. Vähän samaan tapaan kuin Etelä-Amerikassa on eukalyptusviljelmät tehtaiden ympärillä.

    Jätkä

    E#ihän kuaan ala kasvattamaan energiapajua ansaintamielessä, jos sen kasvatukseen ei saa kohtuuttomasti tukiaisia. Suomessa on pajuviljelmiä ollut ja melkoisn koviin kasvuihinkin on päästy, mutta tukipolitiikka ei ruoki ”Risujemmaajaa” kotisohvalle riittävän tukevasti.

    Kehityksen pitäisi kehittyä, mutta sillä alalla ollaan jääty tallaamaan paikoillaan.

    Metsuri motokuski

    Eihän energiassa ole muusta kyse kuin kilowatteja pitää saada enemmän kuin kustannukset ovat puun korjuusta. Muistan kun joskus joukkokäsittelyllä energiapuuta korjattiin niin todettiin että moton, ajokoneen,hakkurin ja puuauton polttoaineen kulutus on suurempi kuin hakkeesta saatu lämpö. Eli olisi ollut edullisempaa poltaa koneiden dieselit lämpölaitoksessa kuin hakettaa risut.

    Tässäkin on se valitettava totuus että pajuista, ruokohelpistä ja muista saadaan niin vähän energiaa että korjuu on kannattatonta. Ei kai ole mitään järkeä tukea edes verorahoilla  lähtökohtaisesti kannattamatonta toimintaa. Sitten on eriasia kun energiapuu on tarpeeksi järeää niin kannattavuuskin paranee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä kiteytys motokuski! Tällaista tarkastelua pitäisi tehdä enemmän muun muassa sähköautoilusta. Kun lasketaan mukaan akun valmistaminen, sähkön valmistaminen ja siirtäminen siihen akkuun, sekä lopuksi akun kierrätys, meneekö energiaa sittenkin enemmän kuin jos liikuteltaisiin autoa jollain muulla? Kuinka paljon kilpailukykyisempi on järjestelmä, jossa sähkö tuotetaankin paikallisesti vaikkapa aurinkopaneeleilla?

    Otsikkoon palatakseni, on monta syytä miksi turve pitäisi pitää vielä mukana meidän energiapaletissa, mutta sen määrää voitaisiin tietenkin alentaa. Jokunen CHP-laitos olisi hyvä olla olemassa pahan päivän varalle. Sellaisia jotka pyörivät ilman tuontipolttoaineita. Korona antoi vähän esimakua siitä millainen se paha päivä voisi olla.

    Puuki

    Oikeista energiapuuviljelmistä saatava energiamäärä on ihan jotain muuta kuin risujen keruusta kuitupuuleimikon seasta noukituista kepeistä saadaan, kun sitä verrataan korjuun viemään energiaan.

    1 k-m³ puuta vastaa energiasisällöltään n. 180 l öljyä.   Jo II-MS:n aikana oli käytössä olleella Fischer-Tropsch-menetelmällä saatiin 10 kiinnosta puuta (90 %:n hyötysuhteella ,kun myös lämpö hyödynnettiin)  1 m³ biodieseliä + lämpöä n. 1000 l polttoöljyn energiamäärän verran.

    Jos öljylitran hinta on esim. 70 s (välillä ollut yli euronkin) , niin 1 kiinnon e-arvo on n. 126 €  85%:n hyötysuhteella.  Siinä pitää olla erityisen syöppö ja tehoton koneketju, jos saman verran saa kulumaan polttoainetta korjuuseen, haketukseen ja kuljetukseen.  Kannattaisi siirtyä kokonaan manuhakkuuseen ja hevosvetoiseen kuljetukseen jos noin olisi.

    Metsuri motokuski

    Tarkennuksena sen verran että me emme keränneet risuja kuitupuuleimikoiden seasta, vaan kohteena oli nuoren metsän kunnostus työt. Jos otetaan korjuuseen joku energiapajuleimikko niin kiintokuutioita kertyy vielä huonommin. Paju nopeakasvuisena puuna samoin kuin helppikin on lämpöarvoltaan aika huonoa tavaraa.

    Jos nuorenmetsänkunnostus energiapuuksi olisi ollut kannattavaa niin miksi korjuuseen täytyy tukea maksaa. Jos kilowatista saadaan riittävästi energiaa niin korjuu maksaa itsensä takaisin.

    Ja tuleehan vielä muitakin kuluja kuin pelkät polttoainekulut kuten konekohtaiset kulut ja palkkakustannukset

    Puuki

    Tukea pitää maksaa jotta homma edes jotenkin toimisi. Kun hake viedään tienvarresta käyttöpaikalle , sen tienvarsihinta kaksinkertaistuu.  Kantoraha on nollan ja muutaman euron välillä, siksi pitää tukea jotta yleensä olisi mahdollista maksaa korjuusta tekijöille.  Ei kukkaan möisi energiapuuta jos kantohinta olisi esim. 10 €/kiinto negatiivinen kuten se ilman NMH- tukea olisi .

    Hyvin kasvavan pajun vuosikasvu/ha vastaa 4000-5000 öljylitran e-sisältöä viljelmillä . Ei niitä pajuja korjata metsäkoneilla noukkimalla vaan siihen kehitetyillä puimureilla.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 191)