Joo, minäkin luin aamulla Hesarin kirjoituksen ja hymyilin sille, että joku nosti esiin, että vhp on vieraslaji.

Luin myös Metsästäjä-lehden joku viikko sitten, ja aviisi kertoi hienosti, että metsästäjät tekevät tärkeää työtä hävittäen VIERASLAJI supikoiraa. Samassa lehdessä kerrottiin myös, miten valkohäntäpeura on menestystarina, että muflonia on istutettu menestyksekkäästi Inkooseen ja länsirannikolle ja että kantaa on verotettu vain vähän, ja että kuusipeurat ovat viihtyneet loistavasti Kytäjällä. Ihana villisikakin oli levittäytymässä Suomeen ja sen levittäytymisessä ei ollut mitään pahaa.

Jos supikoiraa voisi syödä tai sen nahkat olisivat edelleen yhtä hyvä bisnes kuin lajin tuontiajankohtana, siitäkin kirjoitettaisiin varmaan eri sävyyn. Ehkä punaisten takkien kanssa pönöttäminen on myös seksikkäämpää kuin luolien ja ladonalusten kaivelu.

Ainoa tapa, jolla ruokinta voisi vähentää kannan aiheuttamia vahinkoja, olisi se, että ruoka olisi myrkytettyä (tai sisältäisi e-pillereitä). Muuten ruokinta lisää peurojen mahdollisuutta säilyä hengissä ja tuottaa enemmän vasoja.

Uskoisin, että voidaan kuvitella lukematon määrä tapoja, joilla peurakanta on mahdollista ainakin lähes nollata. On sitten eri asia, halutaanko tämä ”elinvoimainen” peurakanta hävittää.

Hirvi -ja peurapörssi on jo olemassa siellä ,missä on toimiva yhteislupa-alue. Ruutia ei siis tarvitse keksiä uudestaan.

Ruokinnnan haitoista jaksetaan paasata ,mutta yksi merkittävä hyöty on jäänyt vaille huomiota . Puuhastelu ruokinnan parissa sitouttaa metsästäjiä ,varsinkin nuoria, pysymään harrastuksen parissa. Sama vaikutus on koiraharrastuksella. Koiranohjaajat ovat seuran kantavia voimia.

Jos riistan ruokkiminen kielletään ,tipahtavat harrastajamäärät jyrkästi. Kukas sitten hoitaa kaatoruljanssin. Sama vaikutus on petojen lisääntymisellä. Koiransa pedon suuhun menettäneet pistävät pillit pussiin ja monet koirattomat siinä sivussa ,kun jahti käy tehottomaksi ilman koiraa.

Visakallo: ”Sitä hän ei maininnut, mutta taitaa samaan aikaan pienenmät sorkkaeläimet täyttää hirvien jättämän aukon korkojen kanssa.”

Saksanhirvi kolkuttelee rajoja, ensimmäiset on meille jo tullut ja mahdollisesti kanta alkaa lisääntyä ennen hirven vetäytymistä.

Kun Puuki mietit että valtakunnassa pitäisi aidata kaikki istutusalueet ja maatalouspuolella kaikki mansikkapellot ynnä muut matalat kasvustot, huomaat että tehtävä on mahdoton ja kustannusten suhteen tehoton. Esimerkkinä ongelman laajuudesta vaikka se yksi haastateltu viljelijä, jolta rikotaan harsot joka vuosi. Sellaisista kohteista voisi aloittaa aitaamisen, mutta ei siitä ole pysyväksi ratkaisuksi.

Pysyvä ratkaisu olisi se, että kotoperäiset lajit ja tulokaslajit kohtuulliseen kantaan, ja vieraslajit (valkohäntäpeura ja kuusipeura) aitauksiin.

Kumma kun metsästäjiltä onnistuu susien ja ilvesten metsästys ilman että niille olisi omat ruokintapaikat. Vhp taas pakko olla ne ruokintapaikat että metsästys onnistuu.