Keskustelut Tekniikka Turve Suomen energiantuotannossa

  • Tämä aihe sisältää 219 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 219)
  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

  • Puuki

    Turvetta voisi varastoida paremmin kuin  haketta .   Mutta nyt turve on kaiketi menetetty varmuusvarastona energian tuotannossa koska sen nosto väheni luultua nopeammin ja urakoitsijoille on maksettu romutuspalkkiota.   Sitä joudutaan korvaamaan mm. polttöljyllä, kun haketta ei pystypuusta saa valmiiksi tavaraksi yht.äkkiä riittävästi ja tuonti vähenee.  Vihreiden hömpötys meni harakoille.

    Tolopainen

    Suomen sähköntuotanto kasvaa tänä vuonna n.20%. Se on huomattavasti enemmän kuin turpeella koskaan on tuotettu energiaa.

    Per Ä Reikäs

    Jälki viisaus on toki helppoa

    Harvempi osaa ennakoida

    Puuki

    Turve olisikin  kriisiaikoja varten paras vaihtoehto koska sähkön saanti voi vaikeutua esim. kyberiskun jälkeen.   Tuulivoiman varavoimakin tarvitsee e-lähteen ja mieluummin sen pitäisi olla kotimaista kuin  tuotua.   Olkiluodon voimalan tuotto on epävarmaa kuten on ollut sen valmistuminenkin.

    Muutama miljardi meni kankkulan kaivoon fortumin seikailuissa venäjällä.  Säästösyistäkin kotimaiset vaihtoehdot on parempia kuin tuontia vaativat fossiiliset.

    Kurki

    Tuohon voisi ehkä auttaa se että vesi johdetaan riittävän laajan ojittamattoman metsäalueen läpi.

    Totta.

    Ei liene vaikea löytää ojitusalueilta tuollaisia tasaisia leveitä ylivirtaus maastokohtia tulvalle. Ylimenevä keväinen tulva vain lannoittaisi metsää. Tosin näitä kevättulvia nykyisin ainakin täällä on ollut harvaan. Josko tänä keväänä saadaan korkea tulva ja ilmaista lannoitetta  purojen ja jokien rannoille.

    hemputtaja

    Ojitusta ja turvetta moititaan, että värjää vedet. Puuttumatta siihen, että ruskea on ihan nätti väri, uskallan epäillä, että värjärinä ei välttämättä toimikaan ojitus.

    Saatan erehtyä, mutta tuo väritys on aika uusi ilmiö – uudempi kuin ojitus ja metsämaan muokkaus.

    Epäilen (mutta pätevyys puuttuu) syylliseksi lämpenemistä. Mikrobit ovat lämmöstä innostuneet ja isänmaamme värit ovat alkaneet irrota.

    Puuki

    Jotkut vedet on luonnostaan ruskeita ja jotkut toiset ei ole. Mutta iso vaikutus oli  niillä 60-70-luvun ojituksillakin kun ojat vedettiin suoraan järviin ja lampiin.  Eräskin kirkasvetinen lampi muuttui n. 15 vuodeksi savenruskean väriseksi, kun ojia tehtiin n. 20 kpl suoraan lampeen. Näkösyvyys laski ~ 10 cm:iin. Ennen ojituksia se oli 2-3 m.    Mitään vastaavaa ei tullut kunnostusojituksen yhteydessä myöhemmin, kun jätettiin esim. pitkiä kaivukatkoja ja ojittamattomia (suht. tasaisiin maaston kohtiin) valutusalueita ennen vesistöjä.      Pajuvesakon kasvaminen  valutusalueille vähentää lisää ravinnepäästöjä ja myös mahdollisia raskasmetallipäästöjä joita voi syntyä kaivosalueilla varsinkin.    Happea syö rantavesistä myös muut tapahtumat kuin ojavesien valuminen. Jos rantapusikoissa kasvaa paljon lehtipuuta,niin joka syksy tippuneet puiden lehdet aiheuttaa melkoisen happikadon hajotetessaan pikkuhiljaa rantavedessä .      Lämpimät kesät lisää  hajotusta vesistöissä ja kemiallinen hapenkulutus lisääntyy myös sen takia.

    Suurin haitta isommassa lähivesistössä on ollut leväkasvun lisääntyminen (johtunee ravinteisuuden lisääntymisestä ja lämpimistä ilmoista) kesäisin. Verkot limottuu usein jo yhdessä vrk.ssa verkkojen laskemisesta.    Toinen  ongelma on vesiruttokasvin lisääntyminen laajoilla alueilla.   Joskus 30-40 v. sitten sitä ei vielä ollut mutta n. 20 vuotta ollut jotkut pienten  järvien rannat ja matalikot  sitä ryönää puolillaan.

    Timppa

    Taitaa polttohakkeen tuonti loppua Venäjältä.  Kuten myös kuitupuun.  Veikkaan, erttä turpeen tuottajille tulee hyvät ajat.

    Metsuri motokuski

    Toivottavasti ei yhtään turvesuota oteta enää käyttöön. Kyllä tämä vesistöjen likaaminen jo piisaisi. Ettei ainakaan niitä vähiä puhtaita vesi sotkettaisi.

    sikari

    Pakko ne ainakin jo käyttöön otetut on loppuun koluta. Kuitupuut menee sellun tekoon viimeistä palikkaa myöden. Niistä ei riitä energian tuotantoon. Missähän meillä niitä hoitamattomia metsiä oikein on? Ilmakuvia kun katselee niin aika kattava uraverkosto ainakin meilläpäin metsistä näkyy.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 219)