Keskustelut Tekniikka Turve Suomen energiantuotannossa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 219)
  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

  • Apli

    Jos kesät on yhtään samanlaisia kun viime kesä oli niin kyllä riittää polttoon turvetta, 3kk oli kuivaa ja suht lämmintä.

    Kurki

    Nämä Ojasen tutkimukset ojitetuilla turvemailla pitänee ymmärtää koskevan vain turvemaata eli metsän kasvu ei ole mukana.

    Minulla kaikki kaivamani ojat ovat vähän syvempiä kuin 80 cm.

    Puuki

    Mikähän tuon selittää, että ojan syvyys 80cm lopettaa CO2-kaasun erittymisen ojitetussa rehevässä turvemaassa?

    Voi olla se ainakin osasyynä, että vanhoista turvemaista ei juuri haihdu enää co2:a. Hyvä puun kasvukin pitää lisäksi pohjavedenpinnan matalalla.

    Puun kasvu ei ole mukana kuin loppuyhteenvedossa, jonka mukaan koko maassa turvemaat on  puun kasvun ansiosta keskimäärin hiilinieluja, ei lähteitä.  Suuri vaihteluväli johtuu pääasiassa puuston määrän vaihtelusta (= +- 10 Tg).

    Metsuri motokuski

    Myö itketään jostain turpeesta kun saksa avaa uusia hiilikaivoksia eikä meinaa supistaa niiden käyttöä ennen 2030. Ymmärrän hyvin persujen kannat suomen turpeen polttoa kohtaan. Onhan suomen päästöt ihan nappikauppaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ojanen, P. 2014. Estimation of greenhouse gas balance for forestry-drained peatlands.

    https://dissertationesforestales.fi/article/1959

    Maaperän CO2-tase määritettiin maahan karikkeena tulevan ja hajottajien hengityksessä vapautuvan hiilimäärän erotuksena. Rehevien koealojen (ruoho- ja mustikkaturvekankaat) maaperä oli keskimäärin CO2-lähde (190±70 g neliömetrillä vuodessa). Karujen koealojen (puolukka- ja varputurvekankaat) maaperä oli CO2-nielu (70±30g neliömetrillä vuodessa). N2O-lähde oli sitä pienempi, mitä karumpi koeala oli (0,185–0,029 g neliömetrillä vuodessa). Hyvin kuivuneet koealat, joilta suokasvillisuus oli kadonnut, olivat pieniä CH4-nieluja (0,28±0,04 g neliömetrillä vuodessa). Märkinä pysyneet alat, joilla suokasvillisuutta oli vielä jäljellä, olivat CH4-lähteitä (1,16±0,48 g neliömetrillä vuodessa). Kun kasvavan puuston CO2-nielu otettiin huomioon, lähes kaikki koealat olivat kasvihuonekaasunieluja.

    Karut metsäojitusalueet eivät näytä olevan merkittäviä kasvihuonekaasulähteitä. Metsätalous voi niillä olla ilmastollisesti yhtä kestävää kuin kivennäismailla. Rehevillä alueilla turve hajoaa vähitellen, ja maaperä on CO2-lähde todennäköisesti kunnes kaikki turve on hajonnut. Ilmastollisesti kestävä metsätalous edellyttää, että niillä tuotetulla puulla esimerkiksi korvataan saastuttavampia raaka-aineita.

    Vaikka keskimääräiset maaperän CO2-taseet olivat pieniä, kaikkien Suomen metsäojitettujen soiden maaperän CO2-tase oli suuren maapinta-alan vuoksi merkittävä. Kun otetaan huomioon käytettyjen mallien epävarmuus ja Valtakunnan metsien inventoinnin otoskoko, voidaan vuotuisen taseen arvioida olevan 10 miljoonan tonnin nielun ja 10 miljoonan tonnin lähteen välillä. Tarkempia tuloksia saadaan, kun hiilen kulkeutuminen kasvien juurista maahan opitaan ymmärtämään paremmin.

    Visakallo Visakallo

    En ole päässyt perille, miksi- ja keiden toimesta juuri Suomessa turpeennostosta tehtiin ongelma, kun vastaavaa ei ole tapahtunut juuri missään muualla. Turvetta käytetään kaikkialla, missä sitä on vähänkin runsaammin esiintyy.

    Puuki

    Kun rehevillä turvemailla yleensä kasvaa paljon puutakin, niin se kompensoi maaperän suuremmat kasvihuonekaasupäästöt.  Ojikot ja muutumat on maaperältään lähteitä mutta kun ne muuttuu turvekankaiksi, niin tilanne muuttuu.  Ja kunnon ojat muuttaa tilannetta entistä paremmaksi (co2:n haihtumista ei käppyrän mukaan enää tapahdu , kun ojat on yli 80 cm syviä) .

    Suomesta yritetään tehdä jonkinlainen luonnonreservaatti. Vaikka puuston kasvu sitoo liki puolet kaikista Suomen CO2-päästöistä ( ja muualla vain murto-osan ), niin silti pitäisi täällä kestävän metsänhoidon maassa vähentää hakkuita,   (ja  siirtää hakkuut vähemmän kestävän metsänhoidon alueille) .  Turvetta ei saisi nostaa vaikka sitä kasvaa tilalle saman verran ja entiset turvesuot metsitetään hiilen sitojiksi.      Lisäksi korvausvaikutusta ei saisi ottaa huomioon .  Kivihiili on parempi energianlähde koska isot maat ja Helsinki sitä käyttää.

     

    Kurki

    Ojanen:Valtakunnan metsien inventoinnin otoskoko, voidaan vuotuisen taseen arvioida olevan 10 miljoonan tonnin nielun ja 10 miljoonan tonnin lähteen välillä. Tarkempia tuloksia saadaan, kun hiilen kulkeutuminen kasvien juurista maahan opitaan ymmärtämään paremmin.

    Turvemaaperästäkään Ojasen mukaan ei siis löydy sellaista hiilipäästöä (-+10 milj.tonnia=0), että päästäisiin LUKEn laskemaan Suomen metsien  hiilinieluun noin 25 miljoonan CO2-tonnia , josta sitten pitäisi vähentää kasvihuonepäästöt 65 milj. tonnia. Näitä heinäisiä ja mustikkatyypin reheviä ojitettuja soita on murto osa ojitetuista soista ainakin Pohjois-Suomessa.

    Suomen metsien CO2-hiilisidonta on seuraavat 30 vuotta (aika, jolloin metsien kasvua voidaan nostaa 150 milj. kuutioon) 0,9*(110 runkopuu+55 kannot)= 148,5 milj.tonnia, josta tehdään päästövähennykset 65 milj.tonnia (koko Suomen kasvihuonepäästöt) ja hakkuut 0.9*70 milj.m3 (tämän hetken hakkuiden taso).

    Suomen metsien hiilinielu on siis=148,5-63= 85,5 milj, tonnia ja vertailuna LUKEn laskema 25 milj. tonnia

    Suomen hiilitase ainakin toistaiseksi minun laskelmien mukaan on positiivinen =148,5-65-63=

    20,5 milj.tonnia.

    Suomen ei periaattessa tarvitse vähentää hiilipäästöjä nykyisestä, sillä Suomi omalta osaltaan jo nyt viilentää maapallon ilmastoa. Voidaan ihan hyvin lisätä suomalaisia työllistävää turpeenpolttoa 2-3-kertaiseksi ja lopettaa vastaavasti kivihiilen polttaminen.

    Joutuu kysymään, mistä löytyvät nuo yli 60 milj.tonnin kasvihuonekaasujen lisäpäästöt, että päästään LUKEn laskemaan Suomen metsien hiilinieluun 25 milj.tonnia. Turvemaapohjista niitä ei löydy.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki. Meidän on edelleenkin käytettävä virallisissa yhteyksissä Luken laskelmia (khk-inventaarion taulukko) eikä sinun. Jos asia vaivaa, kysy yksityiskohtia suoraan Lukesta, Tarja Tuomaiselta tai Aleksi Lehtoselta. Tai Metsälehti voisi tehdä  jutun.

    Ojasen luku +/-10 miljoonaa tonnia oli vain hiilidioksidin osuus. Sen lisäksi tulee typpioksiduuli ja metaani joiden yhteenlaskettu määrä oli luokkaa 2 milj.tn.

    Puuki. Minusta ei voi tulkita noin että kannattaa vetää ojat 80 cm syvyyteen ja näin loppuisi hiilipäästö. Ei kuulosta lainkaan loogiselta että kun kuivatettavan turvekerroksen paksuutta kasvatetaan niin päästö alenee. Nuo syvään ojitetut suot poikkeavat ehkä jotenkin pääjoukosta, ja niitä oli tutkimuksen koealoista vain yksi (1/68).

    Jos oikein ymmärrän, uusiutuvien materiaalien käytön korvausvaikutus tulee päästölaskennassa automaattisesti mukaan: jos esimerkiksi rakennetaan enemmän puusta, HWP-nielu kasvaa ja betonin käytön päästö alenee.

    Puuki

    Minusta ei voi tulkita noin että kannattaa vetää ojat 80 cm syvyyteen ja näin loppuisi hiilipäästö. Ei kuulosta lainkaan loogiselta että kun kuivatettavan turvekerroksen paksuutta kasvatetaan niin päästö alenee. Nuo syvään ojitetut suot poikkeavat ehkä jotenkin pääjoukosta, ja niitä oli tutkimuksen koealoista vain yksi (1/68).

    Mistä löysit tiedon, että vain 1 koeala oli syvään ojitettu ?  Se käyrästö oli kuitenkin  tehty eri syvyydelle ojitettujen turvemaiden co2-päästöjen perusteella.    Päästöjen määrä nousi ensin kun ojasyvyys lisääntyi ja lopulta alkoi laskea kun lähestyttiin sitä 80 cm syvyyttä.  Voisi olla että syvään tehdyt ojat on turvemailla, joissa hajoaminen on jo ehtinyt loppua koska hiilidioksidia ei enää haihdu maaperästä.

    Muovin ja puuvillan korvaaminenkin puuperäisillä tuotteilla on jo mahdollista  ja tulevaisuudessa lisääntyy kokoajan.  Sitä ei kait lasketa mitenkään mukaan. Muovi on muutenkin haitallista eikä vain valmistusvaiheessa luonnonvarojen/fossiilisten aih. päästöjen  kannalta.   Mikromuovien haitat luonnossa on paljon suurempia kuin hiilidioksidin päästöt.  Co2-päästöjä voidaan helpommin kerätä talteen  varsinkin metsän kasvua lisäämällä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 219)