Keskustelut Tekniikka Turve Suomen energiantuotannossa

Tämä aihe sisältää 47 vastausta, 16 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi A.Jalkanen 3 kuukautta, 4 viikkoa sitten.

Esillä 7 vastausta, 41 - 47 (kaikkiaan 47)
  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muovin korvaaminen on tärkeää ja näkyy päästötilastoissa fossiilisten materiaalien vähenevänä käyttönä. Puuvillan korvaaminen ei näy samalla tavalla.

    Puuki, ajattelin että Ojasen graafissa yksi ruksi vastaa yhtä koealaa. Voin olla väärässäkin. Pitääkö kysyä Ojaselta? Voit olla oikeassa tuossa että 80 cm syvyyteen saakka ojitetut alueet ovat vanhoja. Ei kai tuollaisia enää tehdä, paitsi kokoomaojien kunnostuksessa.

    Kurki

    Jyrsinturpeessa on kuivainesta 330 kg ja siitä hiiltä 50% (kuten yleensä biomassassa) 165kg.

    Hiilen palaessa 165kg hiiltä muuttuu hiilidioksidiksi kertoimella 3,66 (atomipainot C=12 ja O2=16+16) eli yksi jyrsinturvekuutio palaessaan päästää ilmakehään CO2 165*3,66=603,5 kg.

    Jyrsinturve 10 milj. m3 (= 10 TJ) päästää siis ilmakehään noin 6 milj.tonnia CO2.

    Vastaavasti yhden kuutiometrin (1 m3)  puun keskimääräisestä 500kg kuivapanosta laskettu CO2-päästö on 250*3,66= n. 900kg.

    Kurki

    Kurki. Meidän on edelleenkin käytettävä virallisissa yhteyksissä Luken laskelmia (khk-inventaarion taulukko) eikä sinun.

    Minä esitän oman laskelmani, jotka täälläkin kaikki ymmärtävät, Suomen hiilinielusta kaikkien arvioitavasti ja hyväksyn sen, kun osoitetaan laskelmani puutteet.

    Ainakaan tuota metsien tämän hetkistä CO2-hiilisidontaa 148,5 milj. tonnia ei kukaan voi kiistää. Se on fakta. Siitä sitten pitää vähentää kasvihuonepäästöt. Minä pääsen positiiviiseen 20,5 milj.tonnin hiilitaseeseen ja ja LUKE -65+25= -40 negatiiviseen hiiltaseeseen, jonka verran Suomen pitäisi laskea päästöjä.

    Siinä on niin valtava ero.

    Sen lisäksi tulee typpioksiduuli ja metaani joiden yhteenlaskettu määrä oli luokkaa 2 milj.tn.

    On kovin pieni vaikutus hiilitaseen laskennassa. Lisäksi jos, metaanin ja typpioksiduulin päästöt vähenevät nollaan karuilla turvemaiden ojitusalueilla ja jonkin verran rehevilläkin luonnontilaisen suon päästöistä, niin eikö erotus tule laskea hiilinieluihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki. Luonnontilaiset suot ja vesistöt ovat toistaiseksi laskennan ulkopuolella. Suosittelisin, että lähettäisit laskelmasi Lukeen ja kertoisit meille minkä palautteen sait. Hiilinielu on siis se kertymä metsiin, mikä jää jäljelle, kun puuston vuotuisesta runkopuun kasvusta ensin vähennetään hakkuut ja luonnonpoistuma, ja jäännökseen lisätään latvukset ja juuristot. Hakkuu- ja luonnonpoistumaan sisältyvät latvukset ja juuristot pidetään oletettavasti karikkeena mukana laskelmassa.

    Kurki

    Luonnontilaiset suot ja vesistöt ovat toistaiseksi laskennan ulkopuolella.

    Niin varmasti ovat, mutta en sitä tarkoittanut, vaan sitä että, kun Suomessa on ojitettu luonnontilaisia soita miljoonia hehtaareita metsätalouskäyttöön ja nyt niiden alueiden metaani ja typpioksiduulipäästot ovat tipahtaneet nollaan ojitusten vuoksi. Tämä ero on laskettava hiilinieluksi.

    Hiilinielu on siis se kertymä metsiin, mikä jää jäljelle, kun puuston vuotuisesta runkopuun kasvusta ensin vähennetään hakkuut ja luonnonpoistuma, ja jäännökseen lisätään latvukset ja juuristot.

    Korjaan tuonne kirjoituksiini ”hiilinielun” CO2-hiilisidonnaksi tai pitemmin ”Suomen metsät sitovat nyt hiilidioksidia ilmasta 148,5 milj. tonnia, johon kuuluvat vain runkopuu ja kanto ja juuristo”.

    Puuki

    Puuki, ajattelin että Ojasen graafissa yksi ruksi vastaa yhtä koealaa. Voin olla väärässäkin. Pitääkö kysyä Ojaselta? Voit olla oikeassa tuossa että 80 cm syvyyteen saakka ojitetut alueet ovat vanhoja. Ei kai tuollaisia enää tehdä, paitsi kokoomaojien kunnostuksessa.

    Niin varmaan vastaa.  Ei tarvi kysyä Ojaselta.    Ojikot ja muuttumat on aina  nuorempia ojitusalueita kuin turvemaat.   Pohjaveden pinta laskee sitä alemmas mitä tuhdimmin  kasvaa metsä .   Puolikymmentä koealuetta näytti olevan n. 55-80 cm p-veden pinnan tasoilla, jolla päästöt alkoi laskea nollaa kohti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Palataan vielä hetkeksi turpeeseen. Löytyi tällainen melko asiantunteva kirjoitus. Loppupäätelmä voisi olla vaikka että matkalla kohti uusiutuvia energioita turve puoltaa paikkaansa siinä missä ydinvoimakin, ainakin niissä voimaloissa joissa ei voida vielä polttaa pelkkää puhdasta puuta.

    ”Elinkaarianalyysiä käytetään määriteltäessä turpeen energiakäytön ilmastovaikutusta. Vaikutus lasketaan erilaisille suo- ja turvemaille ja siinä otetaan huomioon erilaiset soiden uudet käyttömuodot tuotannon jälkeen.

    Mikäli tuotanto kohdistetaan metsäojitetuille soille, energiaturpeen ilmastovaikutus on reilusti puolet kivihiilen ilmastovaikutuksesta 300 vuoden elinkaaritarkastelussa VTT:n tuoreen raportin mukaan.

    Jos turvetuotantoon otetaan suopeltoja, on turpeen energiakäytön ilmastovaikutus noin kymmenen prosenttia kivihiilen ilmastovaikutuksesta saman tarkasteluajan kuluessa.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004471217.html

     

Esillä 7 vastausta, 41 - 47 (kaikkiaan 47)