Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kotimaasta ei taida nyt löytyä riittävästi koivukuitua, eikä sitä ole saatavilla muualtakaan. Sen takia nyt jo suunnitellaan lyhytkuitusellun tuontia Etelä-Amerikasta Suomen paperitehtaille.
Kyllä ojitetuilta turvemailta pitäisi koivukuitua löytyä. Kohteiden pitäisi näkyä kaukokartoituksessakin, koska lehtipuu ja havupuu erottuvat toisistaan satelliittikuvatulkinnassa.
Koivua löytyisi ihan riittävästi, jos olisi ostajia. Itämeren ympäristön hinnoilla, sehän se on hankinta-alueena esim. SE:lla. Pitäisiköhän mo:en alkaa tehdä koivuleimikkoja ja myydä niitä sitten huutokaupalla tarjousten mukaan (min hinta kuitenkin sopivaksi puun arvon mukaan) ? Muutama ha olis itsellänikin puhtaita koivikoita . Ne on odottelemassa olleet jo pitkään josko tulisi joskus hiilipäästökaupan mukaista hiilensitomiskorvausta tai sitten sellun raaka-aineeksi fossiilisia enemmän luontoa paskovia tuotteita korvaamaan.
Koivua oli n. 20 v sitten liki 1/6-osa puustosta. Silloin vuosikasvu oli yhteensä 79,4 milj. mottia (VMI8-VMI9). Nykyään n. 104 milj.m³/v. Myös koivun ja sen vuosikasvun määrä on hyvin tod. näk. lisääntynyt niistä ajoista.
Paperitehtaita ei paljoa kiinnosta, minkä maan puista niiden tarvitsema sellu on tehty. Saatavuus ja hinta ratkaisevat. Vaikka Suomen metsissä olisikin riittävästi koivukuitua, on samaan aikaan tullut lähes loputon tarve myös energiapuusta. Ja ainahan on myös niitäkin, joilta ei saada ostettua mitään puita rahallakaan, sillä metsien hakkaamattomuudesta on viime vuosina tehty suuren yleisön keskuudessa hyve.
Selkeimmät näkemykset Venäjän tulevasta kehityksestä tulevat venäläisiltä itseltään:
”Venäjä tulee uppoamaan niin kuin Titanic”, ennustaa moskovalainen taloustieteilijä. Venäjän talouden rappeutuminen on sen verran hidasta, ettei tilannetta voi kutsua varsinaiseksi syöksylaskuksi tai romahdukseksi. Tilannetta kuvastaa pikemminkin hidas vajoaminen kohti pohjaa, kuvailee venäläinen ekonomisti Nikolai Kulbaka saksalaisessa Spiegel-lehdessä.
Venäjä taitaa romahtaa sotilaallisesti aika nopeasti, kun joukot tekevät kapinan Ukrainassa. Miksi ne jatkaisivat sotaa, josta ei ole heille yhtään mitään hyötyä. Venäjän kalusto on niin heikkoa, että sillä ei taistelukentällä voi menestyä, eikä joukkoja ole riittävästi. Sotilaat ovat alkaneet tuhota omaa kelvotonta kalustoaan.
Mikäli Suomi jäisi NATOn ulkopuolelle, meillä ei olisi mitään tulevaisuutta itsenäisenä maana. Edessä olisi kurjistuminen ja siirtyminen osaksi Venäjän hirmuhallintoa. Mikäli Helsingin seudulle kohdistuisi vastaavia pommituksia kuin Mariupoliin, aluetta ei koskaan enää rakennettaisi uudelleen. Väestö ei tänne jäisi. Seuraavan puolen vuoden aikana ratkaistaan Suomen tulevaisuus, elämä täällä voi jatkua vain osana läntistä puolustusliittoa. Venäjä tulee taantumaan ja barbarisoitumaan entisestään. Eihän siellä ole kehitystä tapahtunut kuin muutamassa suurkaupungissa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään